• FinRusMedia
• |
• Infopaketti
• |
• RuFi
• |
• Euroopan parlamentti selkokielellä
• |
• Keski-Suomi
• |
• MaMu-Media
• Projektimme:

№ 3 ( 95 ) 2014

Kansalaisjärjestötoiminnan perusteet

” Suomi on kansalaisjärjestöjen maa...”

Cultura-säätiö järjesti yhdessä Opintokeskus Vision kanssa Jyväskylässä syksyllä 2013 venäjänkielisen koulutuksen kansalaisjärjestöistä. Opimme paljon hyödyllisiä asioita yhdistyksen perustamisesta, kehittämisestä ja toiminnasta Suomessa:

• Viiden miljoonan asukkaan Suomessa on 15 miljoonaa eri kansalaisjärjestöjen jäsentä.
• Noin 8 % suomalaisista on pysyvästi jäsenenä yli viidessä yhdistyksessä.
• Noin 75 % suomalaisista on elämänsä aikana jäsenenä jossakin yhdistyksessä.

On olemassa urheiluseuroja, lasten järjestöjä, ammattiliittoja jne. Suomi on kansalaisjärjestöjen maa.

Päämotivaationa osallistumisessa yhdistystoimintaan suomalaisilla on halu auttaa ja tehdä jotain yhteiskunnallisesti hyödyllistä:

• Naisia sosiaaliset kysymykset kiinnostavat enemmän, kuin miehiä.
• Nuoriso haluaa parantaa maailmaa ja oppia uutta.
• Iäkkäät ihmiset haluavat olla hyödyksi yhteiskunnalle, soveltaa rikasta elämänkokemustaan käytäntöön sekä viettää vapaa-aikaansa mielekkäästi.

Kansalaisjärjestö on yhdistys, jossa sen jäsenet toteuttavat yhdessä pyrkimyksiään. Mikä yhdistys on lain näkökulmasta? Yhdistys koostuu vähintään kolmesta henkilöstä, joilla on yhteiset intressit. Jos olette perustaneet yhdistyksen, ette saa hankkia sen toiminnalla rahallista voittoa. Liiketoiminnalla ja kansalaistoiminnalla on eroja. Liiketoiminnan on tuotettava voittoa tietyllä aikavälillä, mutta yhdistyksen tuloksen on oltava nollatasoa tai lähellä sitä. Kansalaisjärjestön toimintaa voi kuvata kahdella sanalla: vapaaehtoisuus ja yhdenvertaisuus. Kaikilla yhdistyksen jäsenillä on yhtäläiset oikeudet. Perustavaa laatua olevat päätökset tehdään yhdistyksen yleisessä kokouksessa äänestämällä, demokratian periaatteita noudattaen. Yhdistyksen hallitus, jossa on vähintään kolme jäsentä, päättää juoksevista asioista. Yhdistyksen kokouksen valitsemalla puheenjohtajalla ei ole enempää oikeuksia, kuin muillakaan hallituksen jäsenillä, mutta hän allekirjoittaa asiakirjat yhdistyksen nimissä ja vastaa sen toiminnasta kokonaisuudessaan. Vain yhdistyksen kokous voi vahvistaa toimintasuunnitelman ja budjetin seuraavalle vuodelle. Budjetti on taloussuunnitelma, joka koskee yhtä tilikautta (12 kuukautta). Sivulta http://yhdistystieto.fi/ voi katsoa vuosikertomusten, pöytäkirjojen ja muiden tarvittavien asiakirjojen malleja. Siellä on myös hyödyllistä tietoa yhdistyksen perustamisesta, sen toiminnan lakkauttamisesta, säännöistä jne.

On olemassa rekisteröimättömiä ja rekisteröityjä yhdistyksiä. Rekisteröimättömien yhdistysten toiminta on vapaata ja väliaikaista. Joissain tapauksessa tällaiset ryhmät voivat saada taloudellista apua (apurahoja). Tällainen mahdollisuus on esimerkiksi taidekollektiiveilla. Rekisteröity yhdistys edellyttää pitkäjänteistä ja jatkuvaa toimintaa. Suomen rekisterissä on noin 135 000 yhdistystä, joista aktiivisesti toimivia on 70 000. Rekisteröity yhdistys on juridinen henkilö, sen on kannettava sille asetetut velvoitteet ja kannettava vastuu toiminnastaan. Patentti- ja rekisterihallituksen verkkosivulla www.prh.fi on kaikki perustiedot maan yhdistyksistä. Tältä sivulta voi saada tietoa yhdistyksen perustamisesta, sen rekisteröinnistä, laeista ja niiden muutoksista. Sivun kautta voi myös tilata mitä tahansa yhdistyksiä koskevia asiakirjoja.

Yhdistyksen toiminnan rahoitus toteutetaan lahjoituksin, rahan keräyksellä, apurahoilla, yleis- ja erityisavustuksilla (esimerkiksi hankerahoituksella) sekä omalla varainhankinnalla. Urheilujaoksissa vanhemmat osallistuvat usein varainhankintaan. Se on sellaisten rahavarojen ja muiden resurssien (henkilö-, materiaali-, tietoresurssien yms.) hankintaa, joita organisaatiolla ei ole omasta takaa, mutta jotka ovat välttämättömiä tietyn hankkeen tai yleisen toiminnan toteutumisen kannalta.

Kun toiminta on organisoitu oikein, kasvaa sen tehokkuus huomattavasti, mikä puolestaan mahdollistaa entistä suurempien hankkeiden toteuttamisen. Järjestön järjestäytymiskysymykset voidaan ratkaista, esim. fasilitoimalla, eli organisoimalla ammattimaisesti ryhmätyöprosessia, millä pyritään asetettujen tavoitteiden selkeyttämiseen ja saavuttamiseen. Menetelmä on ihanteellinen silloin, kun on kerättävä tietoa, organisoitava mielipiteenvaihtoa tärkeistä asioista ja ongelmista suuren ihmisryhmän kesken, tutkittava mahdollisuuksia päätöksenteossa ja jatkotoimenpiteiksi. Fasilitointiprosessi parantaa ryhmätyön tehokkuutta ja osanottajien yhtenäisyyttä, kasvattaa mielenkiintoa ja auttaa löytämään potentiaalia. Esimerkkeihin näistä menetelmistä voi tutustua sivulla www.globaalikasvatus.fi/tiedostot/Fasilitaattorin_tyokirja.pdf

Pääasiassa kansalaisjärjestön koko toiminta on vapaaehtoista ja perustuu ihmisten innostuneisuudelle. Yhdistyksen toiminnan on oltava avointa ja läpinäkyvää. Uusien ihmisten rekrytointi ja uusien ratkaisujen hakeminen tekee toiminnasta dynaamisesti kehittyvää. Olisi hyvä tarjota paljon tietoa (verkkosivuilla, tiedotusvälineissä) vapaaehtoisten työstä ja antaa positiivisia esimerkkejä heidän toiminnastaan, mikä stimuloisi osaltaan organisaation kasvua. Vapaaehtoisille täytyy tietenkin antaa rakentavaa palautetta työstään, ja jos vain mahdollista, niin tarjota heille kannustimia (kuten lahjoja, teatterilippuja tai kukkia jne.). Kansalaisjärjestötoiminnassa on vielä se hyvä puoli, että siinä hankittu kokemus luetaan hyväksi uutta työpaikkaa haettaessa. Jos olet toiminut esimerkiksi kansalaisjärjestössä sihteerinä, taloudenhoitajana, kääntäjänä tai puheenjohtajana, kannattaa tämä tieto mainita ansioluettelossa. Tällöin työnantaja voi nähdä sinut ihmisenä, jolla on tiettyjä sosiaalisia ja organisatorisia taitoja.

Toiminnaltaan samankaltaisten kansalaisjärjestöjen on mahdollista tehdä keskenään yhteistyötä ja toteuttaa yhteisiä hankkeita. Mielenkiintoista voisi olla esimerkiksi suomalaisen osapuolen vapaaehtoisten osallistuminen venäjänkielisen yhdistyksen toimintaan yhteisten tapahtumien, konserttien, juhlien, tutustumisiltojen ja leirien järjestämisen merkeissä. Helsingissä on kokemusta venäjänkielisten yhdistysten ja matkailuyritysten yhteistyöstä. Siinä Venäjältä tuleville matkailijoille järjestetään tapahtumia heidän omalla äidinkielellään ja heidän intressinsä huomioon ottaen.

Jokainen kansalaisjärjestö suojelee ja edustaa jonkin väestöryhmän intressejä. Koska edustamme Suomessa venäjänkielistä vähemmistöä, niin täysin luonnollisesti pyrkimyksenämme on säilyttää kielemme ja kulttuurimme ja tehdä niitä tutuiksi suomalaiselle yhteiskunnalle.

Venäjänkielisten maahanmuuttajien perustamien kansalaisjärjestöjen toiminnan tavoitteena on mm.:

• venäläisen kulttuurin, venäjän kielen ja kansanperinteen säilyttäminen
• lapsi- ja nuorisotyö, sekä venäjänkielisen vapaa-ajantoiminnan järjestäminen aikuisille
• auttaminen taistelussa sellaisia ennakkoluuloja vastaan, jotka aiheuttavat jakaantumista eri sosiaalisten ryhmien, rotujen, kansallisuuksien ja uskonnollisten vakaumusten välille
• maahanmuuttajien auttaminen työnhaussa ja kotoutumisessa
• niiden tuominen yhteen, jotka pitävät luonnosta, haluavat noudattaa terveitä elämäntapoja, haluavat löytää uusia ystäviä ja puhua venäjää ja suomea
• sosiaalinen ja psykologinen apu ihmisille, jotka ovat vaikeassa elämäntilanteessa.

Meidän ei-kaupallinen yhdistyksemme Mosaiikki ry on perustettu ja rekisteröity vuonna 2003 Jyväskylässä. Yhdistyksen toiminnan päätavoite on vaikuttaa myönteisesti suomalaisen yhteiskunnan suhtautumistavassa maahanmuuttajiin välittämällä hyödyllistä ja mielenkiintoista tietoa suomen ja venäjän kielellä. Yhdistyksen hankkeet auttavat Suomessa asuvia maahanmuuttajia sopeutumaan ja kotoutumaan, ne tukevat yhteistyön kasvua ja yhteisymmärrystä eri järjestöjen, organisaatioiden ja maahanmuuttajien kanssa töitä tekevien virkamiesten välillä, vaikuttavat syrjäytyneisyyden ja vieraantumisen vähentämiseen kantaväestön ja maahanmuuttajien välillä. Mosaiikki ry:n hankkeiden toiminta perustuu avoimuuden, yhtäläisten mahdollisuuksien ja ympäröivän maailman monikulttuurisuuden periaatteille.

Osallistuminen kansalaistoimintaan on kaikkein yksinkertaisin ja suosituin kansalaisvaikuttamisen keino. Se on hyvä mahdollisuus Suomessa asuville maahanmuuttajille näyttää kykyjään ja soveltaa käytäntöön omia tietoja, kokemusta, taitoja ja osaamista.

Teksti ja kuva: Irina Senkina

Lähde: kansalaisjärjestötoiminnan perusteet -kurssin materiaalit

Suomennos: Tiia Moilanen

Siirry ylös