№ 10 ( 92 ) 2013

Suomessa asuva venäläinen yhteisö osallistuu turismin kehittämiseen

Yksi tärkeimmistä strategisista tehtävistä Keski-Suomen alueen kehittämiseksi on venäläisten turistien määrän lisääminen vuoteen 2020 mennessä kolminkertaiseksi.

29.11.2013 pidettiin keskisuomalaisten matkailua harjoittavien yrittäjien sekä venäläisen yhteisön edustajien tapaaminen. Tapaamisen järjesti tietotoimisto Ali Consulting Helsingistä ja Matkailun ja elämystuotannon osaamiskeskus / Jyväskylä Innovation. Tapahtuma oli suunnattu uusien väylien etsimiseen, jotta Suomessa asuvat venäjänkieliset asukkaat saataisiin toimimaan aktiivisemmassa vuorovaikutuksessa ja osallistumaan laajemmin matkailuteollisuuteen. Tapaaminen oli keskustelumuotoinen, jossa oli mahdollista esittää kysymyksiä ja osallistua dialogiin eri puolten edustajien kanssa.

Venäjältä saapuvien turistien määrä on merkittävästi suurempi kuin muista maista, ja tämän vuoksi nimenomaan he ovat Suomelle tärkeimpiä asiakkaita. Jotta matkailuala kehittyisi menestyksekkäästi, on välttämätöntä ajatella sitä, miten suuntautumalla ja millä tavalla venäläisille turisteille voidaan tarjota parempia palveluita tietäen heidän vaatimuksensa ja toiveensa. Tämä työ vaatii läheistä yhteistyötä Suomessa asuvan venäjänkielisen väestön kanssa, joka voisi sekä palvella turisteja omalla äidinkielellään että tarjota venäläisen kulttuurin tuntemusta, konkreettisia kontakteja Venäjälle ja monien eri alojen ammattitaitoa. Tuolla puolen rajaa on Suomessa asuvilla venäjänkielisillä asukkailla paljon ystäviä, sukulaisia ja tuttuja, joiden kanssaan he ovat jatkuvasti tekemisissä. Tällä alalla muistetaan hyvin sosiaaliset verkostot ja niiden vaikutus välittömään tiedonsiirtoon suurelle määrälle ihmisiä. Nykyaikana sosiaaliset verkostot antavat ainutlaatuisen mahdollisuuden välittää tietoa suoraan Suomesta Venäjälle. Venäjällä niin sanottu ”puskaradio” on kaikkein tehokkain markkinointiväline, koska läheisten ihmisten suosituksia uskotaan ja niitä kuunnellaan. Sosiaaliset verkostot ovat Venäjällä hyvin suosittuja, niissä jaetaan aktiivisesti matkustuskokemuksia. Lomanviettopaikan valinnassa venäläiset uskovat monesti ystäviensä mielipidettä. Esimerkiksi, Suomessa voidaan järjestää venäläisen lavatähden konsertteja ja tieto niistä leviää sosiaalisen verkoston avulla Suomessa asuvan venäjänkielisen väestön kontaktien kautta.

Tärkeinä tekijöinä, jotka vaikuttavat venäläisten matkusteluun, ovat turvallisuus, hyvä hinta-laatu-suhde, henkilökunnan ystävällisyys, luonnon läheisyys. Yleensä matkat ovat perhelomia tai lomia ystävien kanssa. Muina vaikuttajina ovat riittävä valikoima tuotteita ja palveluita. Venäläinen turisti haluaisi viettää lomansa mielenkiintoisten asioiden parissa, saada tietoonsa uutta ja kokea jotain erityistä. Suunnatessaan lomalle venäläinen ei yleensä vain suunnittele rentoutuvansa mökillä luonnossa ja hiljaisuudessa vaan myös tekevänsä ostoksia, vierailevansa huvipuistoissa ja -keskuksissa sekä vierailevansa lähiympäristössä ja muissa kaupungeissa. Suurimmassa osassa tapauksista päätökset tehdään spontaanisti.

Suomalaisessa turismissa ongelma ei ole usein se, että palveluita ei ole, vaan se tosiasia, että Venäjällä ei ole tietoa niistä, tai että tällaisiin palveluihin tarvitaan etukäteen tehty tilaus, josta potentiaalisella asiakkaalla ei ole mitään tietoa. Esimerkiksi, vanhemmat haluaisivat järjestää lapsilleen pienen juhlan ja venäjänkielinen yhteisö voisi järjestää sen. Selvä ja saavutettava tieto ilmaisista ja maksullisista vapaa-ajanviettopaikoista täytyy tuoda esille tietyltä alueelta. Keski-Suomi voi tarjota lomia jokaiseen makuun: siellä on kohteita, jotka on kirjattu Unescon suojelukohteiksi, muinaisia kalliopiirustuksia, urheilullista kalliokiipeilyä, laskettelurinteitä, kalastusta, golfia, museoita, näyttelyitä, markkinoita ja paljon muuta. On hyvä, että alueen matkatoimistot tuntevat toistensa palvelut. Tämän vuoksi paikallinen venäjänkielinen väestö voi tarjota matkanvälittäjän ja -johtajan palveluita. Vain kolmas osa Pietarista tulevista turisteista osaa englantia, ja tämän vuoksi ongelmaksi muodostuu venäjän kielellä asioivien matkaoppaiden vähyys.

Pietarilaiset asuvat yhdessä isoimmista ja kauneimmista kaupungeista maailmassa, mutta he tutustuvat mielellään Suomen kulttuuriin ja historiaan, kaupungin nähtävyyksiin, tapoihin ja ruokakulttuuriin. Mutta tätä puolta turismista ei ole esitelty tarpeeksi laajasti, vaikka siihen olisi kysyntää. Paikalliset venäläiset tietävät paremmin kuin kukaan muu, mikä kiinnostaa Suomessa venäläisiä turisteja. Esimerkiksi, heidän olisi kiinnostava kuulla siitä, että venäläinen tsaari Nikolai I vuonna 1837 määräsi Jyväskylän kaupungin perustamisesta.

Venäjän kielellä olisi välttämätöntä mainostaa enemmän. Usein matkailusivuilla on tietoa englanniksi, saksaksi ja muilla kielillä, vaikka turisteja tulee näistä maista huomattavasti vähemmän. Tärkeää matkailun kehittämisen kannalta on, esimerkiksi, palveluiden paketointi juhlapyhinä: uutena vuotena, jouluna, naistenpäivänä. Syntymäpäivät ystävien kesken, juhlat, yritystilaisuudet voidaan järjestää tasokkaasti ja ottaen huomioon kansalliset erikoisuudet. Venäläisillä maahanmuuttajajärjestöillä on jo valmiita esityksiä ja esiintyjiä. On mahdollista, että lastenleirit muuttuvat suosituiksi Keski-Suomessa. Esimerkiksi, venäläisillä maahanmuuttajilla on vankka kokemus kesäleirien järjestämisestä. Viime vuosina pyöräturismin ja pyöräretkien järjestäminen maastoon on kasvattanut suosiotaan. Kun otetaan huomioon Venäjän läheisyys tämäntyyppinen suuntautuminen voi olla erittäin lupaavaa ja suosittua Keski-Suomessa. Voi olla, että kysyntää olisi myös ”suomalaisille illoille”, joissa olisi suomalainen keittiö esillä myös etniseen tyyliin.

Tilastojen mukaan vuonna 2012 venäläiset turistit käyttivät Suomessa yhdellä matkalla keskimäärin 303 euroa henkeä kohden. Ylivoimaisesti eniten rahaa käytettiin tuotteiden ja elintarvikkeiden ostamiseen. Venäläiset vieraat ovat usein melko vaativia ja laskevat saavansa Suomessa henkilökohtaista palvelua melko korkealla tasolla. Mutta he ovat myös valmiita maksamaan siitä hyvin. Erinomaisena esimerkkinä tästä voidaan mainita vuoden 2011 syksyllä Lappeenrantaan avattu kylpyläkeskus Holiday Club, jossa noin 40–50 % asiakkaista on venäläisiä turisteja. Holiday Clubiin on kehitetty ja siellä on otettu käyttöön erikoisuuksia kuten diskosauna ja jäähilesuihku. Siellä on myös oma jääareena. Myös Keski-Suomessa on hyvät mahdollisuudet turismin kehittämiselle, erityisesti viihdepuolella.

Vuonna 2012 Venäjältä tehtiin ennätysmäärä matkoja Suomeen – 3,8 miljoonaa matkaa, ja Venäjän kansalaiset käyttivät Suomessa rahaa 1,2 miljardia euroa. Uskomatonta, mutta totta, että viisimiljoonaisesta Pietarista 60 % sen asukkaista ei ole kertaakaan käynyt Suomessa, vaikka vuosittain maahamme matkustaa ensimmäistä kertaa 100 000–200 000 venäläistä turistia. Tämän vuoksi matkailun kehittämisen potentiaali on valtava Nevan suun kaupungissa. Ei tule unohtaa, että matkailun kehittäminen luo sekä uusia työpaikkoja myös maahanmuuttajille, minkä vuoksi heidän houkutteleminen matkailupalveluiden alalle on tietenkin perusteltua. Maahanmuuttajien on välttämätöntä tarjota omia palveluitaan aktiivisemmin matkailukeskuksille ja matkatoimistoille sekä luoda omia yrityksiä palveluiden tarjoamista varten.

Me (Mosaiikki ry) omalta osaltamme vastasimme ajan kutsuun ja aloitimme uuden FinRusMedia-hankkeen. Hanke tarjoaa suomalaisille yrityksille laajoja mahdollisuuksia levittää mainoksia suomalaisista tuotteista ja palveluista Venäjän sisäisille markkinoille Pietarissa. Mainokset julkaistaan viikoittaisessa Suomalaisessa Mosaiikissa, jota levitetään Pietarissa maanantaisin Venäjän suosituimman Kädestä käteen -mainoslehden liitteenä. Kaikki rahavarat, joita Suomalainen Mosaiikki -lehden mainoksista saadaan, laitetaan Mosaiikki ry:n tekemien sosiaalihankkeiden kehittämiseen. FinRusMedia-hankkeesta voi saada lisätietoja sivuiltamme http://finrusmedia.org/fi/.

Teksti ja kuvat: Irina Senkina

Suomennos: Maria Lepistö

Lähteet: www.aliconsulting.fi
http://theseus.fi
www.experiencebusiness.fi

Siirry ylös


 

Яндекс.Метрика