№ 4 ( 66 ) 2011

Tärkeät symbolimme

Suomen vaakuna

Suomen vaakunan syntyhistoria on osittain hämärän peitossa. Ensimmäistä kertaa vaakunaa käytettiin 1580-luvulla Upsalan kaupungin tuomiokirkossa Ruotsin kuninkaan Kustaa Vaasan hautamuistomerkissä. Ruotsin kuninkaiden hallintoaikana vaakunaa käytettiin tuossa muodossa osoittamaan Ruotsin valtion hallinnassa olleita itäisiä provinsseja.

Vuonna 1809, kun Suomi liittyi osaksi Venäjän imperiumia, Suomen suuriruhtinaskunnan vaakuna vahvistettiin entisessä muodossaan. Vaakunassa on punaiselle pohjalle kuvattu kruunupäinen leijona, joka pitelee oikeassa käpälässään iskuun kohotettua miekkaa ja tallaa takakäpälillään valloittajan sapelia.

Suomen saatua itsenäisyyden vuonna 1917 vaakuna pysyi muuttumattomana ja se sai virallisen aseman itsenäisen Suomen vaakunana.


Jyväskylän ensimmäinen vaakuna vuodelta 1838

Jyväskylän kaupungin vaakunan historiaa

Kaikkien vaakunoiden tarkoitus on osoittaa selkeästi ja ymmärrettävästi se, mitä vaakuna symbolisoi. Valtion vaakunan ohella myös jokaisella kaupungilla on omat viralliset symbolinsa. Jyväskylän kaupungin ensimmäinen virallinen vaakuna otettiin - ajan hengen mukaisesti - käyttöön vuonna 1838. Vaakunan yläosan siniselle pohjalle oli kuvattu Nikolai I:n monogrammi, ja sen alapuolella oli kaupungin perustamisvuosi roomalaisilla numeroilla merkittynä. Alaosassa oli hopeanvärisellä taustalla Merkuriuksen kultainen paimensauva ja perämela luonnehtimassa kaupunkia ja sen toimintaa.Muinaisen Rooman mytologiassa Merkurius oli kaupan jumala. Paimensauva, jonka yläpuolella oli siivet ja ympärillä kaksi käärmettä, suojeli sanansaattajia, kauppiaita ja matkamiehiä. Perämela viittasi tietenkin vesillä liikkumiseen.

Venäjän vallankumouksen jälkeen Suomessa pyrittiin vaakunoissa esiintyvistä venäläisyyden tunnusmerkeistä eroon. Sisäministeriö teki asiasta aloitteen vuonna 1920. Niinpä 1920-luvulla järjestettiin kilpailu Jyväskylän vaakunan uusimiseksi. Kilpailuun osallistui tunnettuja taiteilijoita, kuten Joonas Heiska, Akseli Gallen-Kallela ja Juuso Putro. Yhtäkään luonnoksista ei tuolloin hyväksytty. Myöhemmin vaakunaan tehtiin joitakin muutoksia, ja se hyväksyttiin vihdoin vuonna 1931. Se näytti seuraavanlaiselta: Merkuriuksen sauva siirrettiin vaakunan yläosaan, ja alaosaan ilmestyi perämelan asemesta kolme aaltomaista linjaa, joiden yläpuolella oli veneen keula.


Jyväskylän vaakuna vuodelta 1931

Vuonna 1951 järjestettiin jälleen uusi vaakunakilpailu. Olof Erikssonin (1911-1987) voittanutta ehdotusta ei otettu käyttöön voimakkaan vastustuksen ja yleisöosastokirjoittelun vuoksi. Sen sijaan Erikssonia pyydettiin uudistamaan vanhaa vaakunaa. Uusi vaakuna hyväksyttiin vuonna 1953.


Jyväskylän nykyinen vaakuna

2000-luvulla vaakunasymbolien käyttäminen on lisääntynyt, koska paino- ja tietokonetekniikka on tuonut mukanaan uusia vaakunoiden käyttömahdollisuuksia. Jotta kaupungin vaakunan käyttö olisi yksinkertaista ja selkeää, laati graafinen suunnittelija Jussi Jäppinen Jyväskylän vaakunasta kaksi versiota, musta-valkoisen ja värillisen. Nykyään kaupungin vaakuna on seuraavanlainen: kahteen osaan jaettu kilpi, jonka yläosassa on Merkuriuksen hopeinen sauva sinisellä pohjalla ja alaosassa hopeisella taustalla ruskea sisäjärviveneen keula sekä sen alla kolme sinistä aaltoviivaa.


Keski-Suomen vaakuna

Keski-Suomen symboleja

Mitä tulee koko Keski-Suomen symboliikkaan, niin Keski-Suomen värit, musta, valkoinen (hopeinen) ja punainen, hyväksyttiin jo vuonna 1932. Keski-Suomen vaakuna on ollut olemassa vuodesta 1951. Ensimmäisen luonnoksen teki taiteilija Ahto Numminen.

Mustan, valkoisen ja punaisen värin ja metson kuvan käyttäminen ovat symbolisia. Taiteilija Markku Asunta ehdotti metson silhuettia Keski-Suomen vaakunaan vuonna 1975. Vaakuna näyttää seuraavanlaiselta: hopeisella taustalla on musta soitimella oleva metso, jolla on punainen nokka ja kynnet.

Muita Keski-Suomen symboleita ovat päivänkakkara, jänis, järvitaimen, harmaa graniitti sekä kuuluisa M. Korpilahden sanoittama ja Ivar Widéenin säveltämä Keski-Suomen kotiseutulaulu. Laulu ja siihen liittyvä mielenkiintoinen video löytyy osoitteesta

video.ariom.ru/v/LYYx7sacBvM.html

Artikkelin on koonnut Veera Reimann.

Lähteet: www.wikipedia.org, www.jyvaskyla.fi, www.keskisuomi.fi

Siirry ylös


 

Яндекс.Метрика