№ 4 ( 66 ) 2011

Marin tasavalta - Venäjän helmi

Mosaiikki-lehden toimitukseen tulee monenlaista materiaalia. Välillä niiden aiheet osuvat yksiin sen kanssa, mitä me olemme aikoneet julkaista lehdessä. Niinpä tälläkin kertaa saimme pienen artikkelin Venäjällä Petroskoissa ilmestyvältä Carelia-aikakauslehdeltä.

Tuon lehden maaliskuun numerossa julkaistiin suomeksi monia mielenkiintoisia artikkeleita Marin tasavallasta ja sen asukkaista. Julkaisemme katsauksen näistä materiaaleista jatkoksi Kalevi Vainion omassa artikkelissaan aloittamalle keskustelulle Marin tasavallasta.

Mari Elin tasavalta sijaitsee Volga-joen keskivaiheilla. Sen pääkaupunki Joškar-Ola on perustettu vuonna 1584 ja se sijaitsee 862 kilometrin päässä Moskovasta. Väestön kansallinen koostumus on moninainen: venäläisiä on 47,6%, marilaisia 43% ja tataareja 6%. Tasavallan virallisia kieliä ovat mari (vuorimari ja niittymari) ja venäjä.

Marilaiset ovat onnistuneet säilyttämään omat perinteensä, rituaalinsa, kansallispukunsa ja kansalliset juhlansa näihin päiviin saakka. Marin tasavallan asukkaiden perinteistä ja nykypäivän elämästä kerrotaan suomen kielellä Carelia-lehden vuoden 2011 kolmannessa numerossa. Toimittaja Aleksandr Kiseljov kertoo artikkelissaan tasavallan kehityksestä seuraavasti: «Sivusta katsottuna voi tuntua siltä, että tasavalta viettää hiljaiselämää, mutta itse asiassa kaikki on kuin muurahaispesässä, joka on kasvanut ja vahvistunut nopeasti. Tiede, kulttuuri ja urheilu muodostavat pohjan tasavallan tulevalle kehitykselle.»

Lehdessä esitellään marin kirjallisuuden perustajan Sergei Tšabainin, runoilija Valentina Kolumban, toimittaja Zoja Dudinan ja proosakirjailija Anatoli Spiridonovin teoksia. Lehdestä voi lukea Juri Artamonovin novellin ja kirjailija Abakujeva-Emgakan pienoisromaanin. Kääntäjä Sonja Tšesnokova kirjoittaa teoksessaan Mir poezii mariitsev (Marilaisen runouden maailma) marilaisen kirjallisuuden uudelleensyntymisestä ja sen nykytilasta. Artikkelissa Mariiskaja živopis za desjatiletija (Marin maalaustaiteen vuosikymmenet) todetaan, että «marilaisen maalaustaiteen muodot ja sisällöt heijastavat kulttuurin etnisiä puolia ja kansan perinteitä».

Balettitaiteilija Konstantin Ivanovista kertova artikkeli on mielenkiintoinen. Vuodesta 2001 lähtien hän on toiminut Marin valtiollisen ooppera- ja balettiteatterin taiteellisena johtajana. Konstantin Ivanovin ansiosta Marin tasavaltaan on perustetu balettikoulu. «Sekä laulujen ja musiikin että myös tanssin välityksellä kansa pyrkii ilmaisemaan omaa mentaliteettiaan ja tuomaan esille haaveitaan valoisasta tulevaisuudesta», toteaa Maria Solovjova, Mari Pamaš -yhtyeen johtaja omassa artikkelissaan.

Kaikki, jotka haluavat nähdä Mari Pamaš -yhtyeen esityksiä, ovat tervetulleita heinäkuussa Rovaniemelle Suomeen, jossa on tanssiyhtyeen vierailuesityksiä. Mari Pamaš esiintyy Jutajaiset-kansanmusiikkifestivaalilla 2.7.2011 Upoposta accappellaan -konsertissa, lisätietoja: www.jutajaiset.fi.

Jo muinoin on kansanperinteessä muodostunut käsitys mareista kansana, jolla on selkeät moraalikäsitykset, taiteellisuutta ja lempeää huumoria, ja joka ei pelkää vaikeitakaan koettelemuksia tai esteitä. Tarkemmin tästä kaikesta kerrotaan suomeksi Carelia-lehden maaliskuun numerossa.

Armas Mashin, Petroskoi

P.S. Carelia-lehteä voi lukea Jyväskylän kaupunginkirjaston lehtilukusalissa tai internetsivuilla carelia.rkperiodika.ru.

Siirry ylös


 

Яндекс.Метрика