• FinRusMedia
• |
• Infopaketti
• |
• RuFi
• |
• Euroopan parlamentti selkokielellä
• |
• Keski-Suomi
• |
• MaMu-Media
• Projektimme:

№ 10 ( 53 ) 2009

Rakennusmies

Työtehtävät

Rakennusmiehet työskentelevät työmailla, joilla rakennetaan uudisrakennuksia tai peruskorjataan vanhempia rakennuksia. Talonrakennuksen ohella rakennusmiehiä työllistävät erilaisiin pienrakennuksiin kuten vajoihin, katoksiin jne. liittyvät rakennustyöt.

Rakennusmies on rakennustyömaan moniammattilainen, jonka tehtävät talonrakennuksessa vaihtelevat laidasta laitaan. Käytännössä tehtäviin voivat kuulua lähes kaikki talonrakentamisen ja betonirakentamisen työt. Rakennusmiehet tekevät esimerkiksi rakennusten runko- ja vesikattotöitä, sisustus- ja viimeistelytöitä sekä perustus- ja maanrakennustöitä. He tekevät kirves miehen työt, muuraus-, betonointi- ja elementtiasennustyöt yleensä työryhmän jäseninä.

Työ on monipuolista. Esimerkiksi betonitöissä tehtävät vaihtelevat betonin valmistuksesta muotti- ja raudoitustöihin, muottien purkuun ja puhdistukseen sekä valmiiden rakennuselementtien paikoilleen asentamiseen. Työntekijä erikoistuu usein johonkin tiettyyn tehtävään kuten liukuvaluun tai imu- tai ruiskubetonointiin. Rakennusmiehet tekevät myös perustus- ja maanrakennustöitä sekä salaoja-, viemäri- ja pihanrakennustöitä. Maankaivutyöt sekä tarvittavat sisä- ja ulkopuoliset täyttö- ja tiivistystyöt kuuluvat yleisimpiin työtehtäviin.

Tehtäviin kuuluu myös viimeistelyvaiheen maalauksia ja päällysteiden kiinnittämisiä sekä kosteus- ja lämmöneristystöitä. Lisäksi rakennusmiehet tekevät itsenäisesti erilaisia työmaan järjestelytöitä, varastoivat ja siirtävät rakennustarvikkeita sekä pitävät rakennuskoneita kunnossa. Työmaalla työskentelevien rakennusmiesten ja muiden rakennustyöntekijöiden lukumäärä vaihtelee kohteesta riippuen parista työntekijästä jopa yli sataan. Rakennusmiehet työskentelevät yleensä rakennusmestareiden alaisuudessa.

Työmaat vaihtuvat usein, ja työympäristö sen mukana. Uudis- ja korjausrakennustyömailla työtä tehdään rakennusvaiheesta riippuen sisätiloissa tai ulkona erilaissa sääolosuhteissa. Työssä käytetään apuna monenlaisia rakennustyökaluja vasaroista sahoihin ja poriin sekä erilaisia koneita.

Rakennusmiesten työ on yleensä päivätyötä. Työaika on yksivuorotyössä klo 7.00-16.00. Joissain kohteissa tehdään myös ilta- ja ylitöitä tarpeen vaatiessa. Säännöllinen työaika on 40 tuntia viikossa. Rakennusmiehiä työskentelee myös kiinteistöhuollon ylläpito- ja korjaustehtävissä.

Työpaikat

Rakennusliikkeet. Rakennustuoteteollisuus. Kiinteistöhuoltoyhtiöt.

Työn vaatimukset

Työtehtävät edellyttävät monipuolisia käytännön ja käden taitoja. Rakennusmiehen on kyettävä itsenäiseen työskentelyyn sekä ryhmätyöhön. Ammatissa tarvitaan luovaa ongelmanratkaisukykyä. Rakennusmiehen tulee kyetä työskentelemään pölyssä, melussa ja vaihtelevissa sääolosuhteissa työnsä laadusta tinkimättä. Ammatti on suhteellisen raskas ja edellyttää hyvää fyysistä kuntoa. Työturvallisuussäännösten tunteminen ja noudattaminen on tärkeää. Työrajoituksia aiheuttavat yleensä pöly- ja liima-allergiat, epilepsia putoamisvaaran takia sekä reumaperäiset sairaudet kylmissä ulkotöissä.

Koulutus

Toisen asteen ammatillisissa oppilaitoksissa voi suorittaa rakennusalan perustutkinnon, jossa voi suuntautua talonrakennukseen. Opinnoissa voi erikoistua kirvesmiestöihin, muuraukseen, laatoitukseen, betonointiin tai raudoitukseen. Rakennusalan perustutkinnon voi suorittaa myös näyttötutkintona ja oppisopimuskoulutuksena. Näyttötutkintoina voidaan suorittaa myös talonrakennusalan, rakennustuotealan ja rakennustuotannon ammattitutkinnot sekä talonrakennusalan ja rakennusalan työmaapäällikön erikoisammattitutkinnot.

Palkkaus

Talonrakennusalalla noudatetaan Rakennusteollisuus RT ry:n ja Rakennusliitto ry:n välistä rakennusalan työehtosopimusta. Palkkaus perustuu urakkapalkkaan, aikapalkkaan (tuntipalkkaan) tai palkkiopalkkaan. Palkkaukseen vaikuttaa huomattavassa määrin ammattitaito ja kokemus sekä myös koulutus.

Työmarkkinatiedot

Talonrakennusala

Rakennusala työllisti vuoden 2008 kolmannella neljänneksellä vielä yhteensä 196 000 henkilöä, joista talonrakennusala 149000 ja maa- ja vesirakennusala 47000 henkilöä. Rakennusalalla työskentelevien lukumäärän arviointia vaikeuttaa vuokratyövoiman käyttö sekä se, että osa työntekijöistä on kausi- tai osa-aikatyöläisiä. Alalla toimii paljon myös ulkomaista työvoimaa, arviolta noin 20000 henkeä.

Rakennusala on erittäin suhdanneherkkä ala, jonka työllisyystilanteeseen heijastuvat nopeasti maailmanta-louden lasku- ja noususuhdanteet. Vuoden 2008 loppupuolella alkanut laskusuhdanne on heikentänyt rakennusalan toimintaa rajusti, ja esimerkiksi uudisrakentaminen on hiipunut voimakkaasti. Saneerauskohteissa tilanne on hieman parempi.

Vuoden 2009 maaliskuussa rakennusalan työllisyystilanne oli heikko. Työttömyys on lisääntynyt huimasti, arviolta jo joka neljäs rakennusalan ammattilaisista on työttömänä. Joillakin alueilla rakennusalan ammattilaisista on työttömänä jopa puolet. Työttömien määrän uskotaan edelleen kasvavan. On esitetty arvioita jopa 46000 työttömän määrästä vielä vuoden 2009 aikana.

Rakennusalan huono työllisyystilanne ei koske vain talonrakennusalaa vaan se vaikuttaa suoraan myös muihin rakentamisen sektoreihin, rakennustuoteteollisuuteen ja infrarakentamiseen. Työttömyys kasvaa välillisesti myös muilla toimialoilla. Rakentamisen hiljentyminen voi johtaa yhteensä jopa 100000 hengen työttömyyteen.

Työllisyyden kehitys riippuu paitsi talouden suhdanteista myös elvytystoimenpiteistä. Laskusuhdanteen vallitessa rakennusalan työllisyyttä voi edistää julkisilla rakennushankkeilla sekä teollisuuden investoinneilla, rakentamalla vuokra-asuntoja, korjaamalla rakennuskantaa ja pitämällä teitä ja ratoja kunnossa. Alan työllisyyden elvyttämisessä valtiolla on ratkaiseva rooli.

Myös laittoman työvoiman käyttö työmailla heikentää rakennusalan työllisyyttä. On arvioitu, että ns. pimeä työvoima veisi vuodessa noin 15000-20000 miestyövuotta työmarkkinoilta. Pimeä työ on laitonta ja toimii siten, että työntekijä tekee työn ilman työsopimusta, saa palkan suoraan käteen maksamatta siitä veroja ja muita kuluja.

Alalla on myös ns. harmaata toimintaa, jolloin ulkomaille rekisteröidyt henkilöstövuokrausfirmat välittävät ulkomaalaisia työntekijöitä suomalaisille rakennusliikkeille, joilta he laskuttavat työntekijän työstä sovitun tuntilaskutuksen mukaan pitäen pääosan itsellään ja maksaen Suomessa työskentelevälle ulkomaalaiselle työntekijälle vain pienen osan palkasta.

Alan työmarkkinajärjestöt näkevät ongelmallisena myös tarjoushinnoitteluun liittyvän valvonnan puutteen, joka on joissain tapauksissa johtanut siihen, että ulkomainen toimija tekee työn alihintaan, työehtosopimuksia polkien, jonka seurauksena kotimaiset pienet yritykset putoavat kilpailusta. Ulkomaisilla toimijoilla tulisi olla kiinteä toimipaikka Suomessa, jolloin he maksaisivat veroja Suomeen, mikä tervehdyttäisi myös kilpailua.

Kun suhdanteet kääntyvät nousuun ja rakennustoiminta taas elpyy, alalle tullaan tarvitsemaan työvoimaa enenevässä määrin. Ammattitaitoisen työvoiman tarvetta lisää myös se, että alalta siirtyy työvoiman ikärakenteen vuoksi runsaasti työntekijöitä ja toimihenkilöitä eläkkeelle.

Alan työmarkkinajärjestöt kuitenkin pelkäävät muualla Euroopassa yleistyneen toimintatavan heikentävän jatkossakin suomalaisten rakennusalan ammattilaisten työllisyyttä, jos halpatyövoima valtaa kotimaisen rakennusalan työmarkkinat.

Lähde: www.ammattinetti.fi > ammatit >
rakennustyö > talonrakennusala > rakennusmies

Siirry ylös