• FinRusMedia
• |
• Infopaketti
• |
• RuFi
• |
• Euroopan parlamentti selkokielellä
• |
• Keski-Suomi
• |
• MaMu-Media
• Projektimme:

№ 5-6 ( 48-49 ) 2009

Integraatiofoorumi

Venäjän ja Itä-Euroopan instituutin 3.6.2009 Helsingissä järjestämään integraatiofoorumiin osallistui maahanmuuttoasioista kiinnostuneita järjestöjen, liittojen, lähetystöjen sekä koulutus- ja kulttuurilaitosten edustajia, ministeriöiden ja kuntien päättäjiä, tutkijoita sekä toimittajia. Tässä ensimmäisessä integraatiofoorumissa keskityttiin pohtimaan kotoutumista kielenopetuksen, kahdensuuntaisen
integraation ja työllistymisen näkökulmista.

Tapahtuman avasi maahanmuutto- ja eurooppaministeri Astrid Thors. Avauspuheenvuorossaan hän puhui siitä, miten paljon Suomi on muuttunut viimeisten 20 vuoden aikana. Hän halusi huomauttaa, että vaikka tällä hetkellä mediassa keskustelu pyörii turvapaikanhakijoiden ympärillä, niin maahaanmuuton syyt ovat paljon moninaisempia. Maahan muutetaan entistä enemmän mm. perhesiteiden ja opiskelun vuoksi. Maahanmuuttajien tarpeista puhutaan tällä hetkellä paljon enemmän kuin esimerkiksi viisi vuotta sitten ja tällaisen integraatiofoorumin osallistujien suuri lukumäärä osoittaa Thorsin mukaan sen, miten tärkeäksi maahanmuuttajien kotoutumisen edistäminen tällä hetkellä koetaan. Thors oli erityisen huolissaan rasismin merkeistä, joita yhteiskunnassamme on tällä hetkellä havaittavissa. Hän halusi muistuttaa yleisöä siitä, miten tärkeää on kitkeä rasismi ja muukalaisviha yhteiskunnasta. Äidinkieleltään ruotsinkielinen Thors oli myös huolissaan maahanmuuttajien ruotsin kielen opetuksesta – hänen mielestään maahanmuuttajille tulisi tarjota mahdollisuus myös sen opiskelemiseen, sillä maahanmuuttajalla on oikeus valita, kummalla kansalliskielellä hän Suomeen kotoutuu. Eräs yleisön edustaja kysyi Thorsilta hänen avauspuheenvuoronsa jälkeen, että tulisiko venäjän kieli nostaa Thorsin mielestä viralliseksi kieleksi suomen, ruotsin ja saamen rinnalle. Thors vastasi, että asia kuuluu oikeusministerille eikä hänelle ja siksi hän ei voi kommentoida asiaa.

Tutkimustietoa kotoutumis- ja kielikoulutuksesta

Ensimmäisen integraatiofoorumin pääaiheeksi valittiin kielikoulutus, jolla on tärkeä osa kotoutumisessa. Ilman riittävää kielitaitoa on vaikea päästä sisälle yhteiskuntaan ja työllistyminenkin on hankalaa. Jyväskylän yliopiston Soveltavan kielentutkimuksen keskus toteutti keskustelun taustaksi tilatun selvitystyön "Kielikoulutus maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksessa - tavoitteet, toteutus ja hallinnollinen yhteistyö". Suomen kulttuurirahasto oli myöntänyt tukea selvitystyöhön, ja sen tekivät Jyväskylän yliopiston tutkijat Sari Pöyhönen, Mirja Tarnanen, Teija Kyllönen, Eeva-Maija Vehviläinen ja Tatjana Rynkänen. Yksi tutkijoista on siis itsekin maahanmuuttaja ja hän on varmasti tuonut tutkimukseen erittäin tärkeän näkökulman. Tutkijoiden mukaan maahanmuuttajien kotoutumiskoulutus on murrostilassa kaikilla hallinnon tasoilla. Eri hallinnonalojen rooleja, vastuita ja resursseja maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen osalta tulee selkiinnyttää ja tiivistää yhteistyötä siten, että pitkäjänteinen suunnittelu on mahdollista. Kotoutumiskoulutuksen ei pitäisi olla vain viranomaisvetoista, vaan maahanmuuttajajärjestöille tulisi tarjota välineitä ja resursseja, jotta ne voisivat juurruttaa esimerkiksi vertaistukitoimintaa ja koulutusta osaksi kotoutumista. Tutkijat tekivät myös monia parannusehdotuksia kielikoulutukseen. Suomalaiselle kieltenopetukselle tyypillinen kielioppiin keskittyvä opetustapa ei esimerkiksi harjaannuta käyttämään kieltä, joten painopisteen tulisi olla käytännönläheisten kommunikointitaitojen vahvistamisessa.

Helsingin kaupungin maahanmuuttoasioiden johtaja Annika Forsander kertoi puheenvuorossaan, että Helsingin kaupunki haluaa kantaa vastuun niistä alueellaan asuvista maahanmuuttajista, joista työhallinto ei ota vastuuta. Helsingin kaupunki on iso maahanmuuttajien työllistäjä, ja se järjestää työntekijöilleen kielikoulutusta normaalina henkilöstökoulutuksena. Helsingin kaupunki on myös tehnyt maahanmuuttajia varten erilaisia viranomaisohjeita selkosuomeksi. Näistä viranomaisohjeista ovat olleet erityisen kiinnostuneita itse viranomaiset, sillä heidänkin mielestään alkuperäiset suomenkieliset ohjeet ovat vaikealukuisia. Ei siis kannata masentua, jos ei ymmärrä suomalaisen viranomaisen käteen antamaa lappua, joka ei ole selkokielinen, sillä eivät kaikki äidinkieleltään suomalaisetkaan niitä ymmärrä. Forsander halusi puheenvuorossaan muistuttaa kaikkia vielä siitä, että ihmisellä itsellään tulee olla halu kotoutua ja oppia kieltä. Ketään ei voida kotouttaa vasten hänen omaa tahtoaan.

Kahdensuuntainen integraatio

Kotoutuminen on kahdensuuntaista toimintaa. Jotta kotoutuminen onnistuisi, tahtoa ja ymmärrystä tarvitaan sekä maahanmuuttajilta että kantaväestöltä: maahanmuuttajilta kaivataan kiinnostusta kohdata suomalainen ja suomalaisilta kiinnostusta kohdata maahanmuuttaja. Monet maahanmuuttajat vetäytyvät kuitenkin mieluummin omiensa seuraan ja välttävät mahdollisia keskustelutilanteita suomalaisten kanssa, mikä saattaa johtua heidän kohtaamistaan ennakkoluuloista sekä oman kielitaidon riittämättömyyden pelosta. Toisaalta on myös niin, että toisessa maassa asuessaan ihminen tuntee tavallista voimakkaampaa yhteenkuuluvuutta entisen kotimaansa muihin edustajiin – jokainenhan meistä haluaa kuulua johonkin ryhmään, jossa voi tuntea olevansa hyväksytty juuri sellaisena kuin on.

Suomalaisen median rooli sekä tiedon välittäjänä että mielipiteiden ja asenteiden muokkaajana on tärkeä. Sen vuoksi olisi hyvä, jos maahanmuuttajat pystyisivät seuraamaan uuden kotimaansa tiedotusvälineitä. Esimerkiksi monet Suomessa asuvat venäjänkieliset seuraavat ainoastaan venäläisiä tiedotusvälineitä, jolloin he jäävät Suomessa käytävän yhteiskunnallisen keskustelun ulkopuolelle, totesi toimittaja ja FARO:n tiedotussihteeri Polina Kopylova. Venäjänkieliset järjestöt ovat hänen mielestään erittäin tärkeässä asemassa, sillä ne voivat välittää tätä tietoa, joka muuten jäisi maahanmuuttajilta saamatta. Järjestöjen kautta maahanmuuttajat myös saavat äänensä kuuluville, joten yhteistyö suomalaisen valtamedian ja maahanmuuttajajärjestöjen välillä on tärkeää ja sitä tulisi edistää. Kopylova ehdotti myös, että Suomen kirjallisuuden kääntämistä venäjän kielelle tuettaisiin enemmän, sillä venäläiset ovat tottuneet lukemaan paljon ja kaunokirjallisuuden kääntäminen olisi hyvä keino välittää tietoa suomalaisesta kulttuurista ja yhteiskunnasta.

Onnistuneen työllistymisen avaintekijöitä

Foorumin viimeinen suuri aihealue oli työllistyminen. Paneelikeskusteluun oli kutsuttu työnantajien edustajia ja muita asiantuntijoita. Tärkeimpinä työllistymistä edistävinä asioina pidettiin työtehtävien kannalta riittävää kielitaitoa, oikeaa asennetta eritaustaisiin työntekijöihin puolin ja toisin, kielikoulutuksen järjestämistä työpaikoilla, itsenäistä kielenopiskelua ja motivaatiota sekä työllistyä että kotoutua. Työtä etsiessä tärkeintä on oma-aloitteisuus, aktiivisuus, omat verkostot ja tahto työllistyä.

Monet työnantajat ovat ryhtyneet järjestämään kielikursseja, mutta toistaiseksi työperusteella Suomeen muuttavien kielitaidon kehitys on hyvin paljon kiinni henkilön omasta aktiivisuudesta. Muilla perusteilla tulevien on helpompi päästä ilmaisille kielikursseille, mutta monet kansalaisopistot järjestävät maahanmuuttajille erittäin halpoja iltakursseja, joille työperusteella maahan tulleiden kannattaa hakeutua.

Helsingin bussiliikenne Oy:n liikenne-esimies Mikko Ugolnikov edusti foorumissa esimerkillistä työnantajatahoa, joka ei vain työllistä monia maahanmuuttajia, vaan huolehtii myös heidän kielikoulutuksestaan. Työtehtäviin perehdyttämisestä heillä huolehtii aina omankielinen kokenut kuljettaja, joten kieliongelmia ei työn oppimiseen liity. Helsingin bussiliikenne haluaa kuitenkin panostaa myös kuljettajiensa kielelliseen ammattitaitoon ja tarjoaa siksi maahanmuuttajille mahdollisuuden osallistua työnantajan järjestämille kielikursseille. Yritys on palkannut kaksi pätevää suomenkielen opettajaa ja kursseja on joka päivä. Tunneilla opetetaan lähinnä sellaista suomen kieltä, jota tarvitaan asiakaspalvelussa ja auton huoltamisessa.

Tohtori Pentti Arajärvi halusi omassa puheenvuorossaan korostaa, että
yhdelläkään syntyperäisellä suomalaisella
ei ole täydellistä suomenkielentaitoa.
Kielitaitokeskustelussa tulisikin muistaa se, että kielitaidon täytyy olla riittävä työn suorittamisen kannalta eikä siis täydellinen
ja että erilaisissa työtehtävissä tarvitaan eritasoista kielen hallintaa.

Vantaan TE-toimiston maahanmuuttajapalveluiden Marina Parviainen halusi lähettää tilaisuuden lopuksi kaikille maahanmuuttajille sellaiset terveiset, että mikään kielikoulutus ei korvaa motivaatiota. Jos et tee töitä kielen oppimisen eteen, ei parhainkaan opettaja voi sinua auttaa. Ja toisaalta, vaikket olisikaan oikeutettu mihinkään kielikurssiin, ei se estä sinua opiskelemasta kieltä: voithan esimerkiksi itse ryhtyä laatimaan sanakirjojen avulla listaa omassa ammatissasi tärkeistä suomenkielisistä sanoista.

Nina Laurila
Kuvat: Tatjana Doultseva

Siirry ylös