• FinRusMedia
• |
• Infopaketti
• |
• RuFi
• |
• Euroopan parlamentti selkokielellä
• |
• Keski-Suomi
• |
• MaMu-Media
• Projektimme:

№ 2 ( 45 ) 2009

ETNO:n seminaarin aiheena yhdenvertaisuus työelämässä

Pentti Arajärvi huolissaan maahanmuuttajien asemasta

Mosaiikki ry:n edustajat osallistuivat sisäasiainministeriön alaisena toimivan Etnisten suhteiden neuvottelukunnan (ETNO) 3.2.2009 Helsingissä järjestämään seminaariin, jossa keskusteltiin etnisestä yhdenvertaisuudesta työelämässä.  ETNOn tarkoituksena on kehittää vuorovaikutusta sekä avustaa sisäasiainministeriötä etnisesti yhdenvertaisen ja monimuotoisen yhteiskunnan kehittämisessä. Keskustelussa tuotiin esiin monenlaisia näkökulmia ja monet maahanmuuttajat olivat sitä mieltä, että Suomi on kyllä jo muuttunut maahanmuuttajalle paremmaksi paikaksi asua, mutta etenkin työnantajien asenteissa on vielä paljon korjaamisen varaa, sillä he eivät edelleenkään uskalla palkata ulkomaalaisia kovin helposti. Ensimmäisen työpaikan saaminen on maahanmuuttajalle erittäin tärkeää, sillä se avaa ovet työelämään. Monet olivatkin sitä mieltä, että valtion tulisi tukea nykyistä enemmän maahanmuuttajien ensimmäisen työpaikan saamista.

Yleisen keskustelun lisäksi Markus Lahtinen Pellervon taloudellisesta tutkimuslaitoksesta esitteli seminaarissa maahanmuuttajien työkykyä koskevan tutkimuksen, jonka tulosten mukaan maahanmuuttajista 87 prosentilla on hyvä tai erinomainen työkyky. Työssä käyvien maahanmuuttajien työkyky on samalla tasolla suomalaisten työntekijöiden kanssa ja työttömien maahanmuuttajien työkyky on jopa parempi kuin suomalaisilla työttömillä. Tutkimuksen mukaan maahanmuuttajissa on arviolta 20 000 henkilön työvoimareservi. Maassa jo olevat maahanmuuttajat ovat siis voimavara Suomelle, jota uhkaa tulevaisuudessa työvoimapula.

Suurin osa seminaarin ajasta oli kuitenkin varattu sille, että Suomen presidentin Tarja Halosen puoliso selvitysmiehenä toiminut Pentti Arajärvi esitteli raporttiaan, jossa hän oli selvittänyt maahanmuuttajien ongelmia ja työllistymisen esteitä. Selvityksen tuloksia käytetään hyödyksi, kun sisäasiainministeriö aloittaa kotouttamislainsäädännön uudistustyön kevään 2009 aikana. Arajärven esittelemät ongelmat ovat varmasti tuttuja monille maahanmuuttajille ja heidän parissaan työtä tekeville - hienoa että tieto niistä menee nyt varmasti myös lainsäätäjille.

Arajärven mukaan yksi suurimmista ongelmista on se, että monet maahanmuuttajaryhmät ovat tällä hetkellä kotouttamistoimien ulkopuolella. Hänen mielestään kaikille maahanmuuttajille tulisi laatia kotoutumissuunnitelmat. Arajärvi totesi moneen otteeseen, että Suomeen muuttavat maahanmuuttajaryhmät ovat keskenään hyvin erilaisia (vertaa esim. pakolaista ja työnteon perusteella oleskeluluvan saanutta), ja tästä syystä kotoutumissuunnitelmat tulisi suunnitella yksilöllisesti, sillä kaikki maahanmuuttajat eivät tarvitse samanlaisia toimia.

Toinen Arajärven mielestä erittäin keskeinen asia on kielenopetus. Arajärvi on sitä mieltä, että Suomeen tuleville maahanmuuttajille pitäisi järjestää nykyistä parempaa ja pitkäjänteisempää suomen kielen opetusta ja kaikkien maahanmuuttajien pitäisi päästä osallistumaan kielen opetukseen oleskeluluvan perusteesta riippumatta. Kun arkielämässä ja opinnoissa tarvittava kielitaito on saavutettu, tulisi opetusta kohdistaa maahanmuuttajan omassa ammatissaan tarvitsemaan erityiskielitaitoon. Ryhmiä tulisi olla siis nykyistä paljon enemmän, jotta jokaiselle löytyisi omaa kielitasoa ja koulutusta vastaava opetusryhmä.

Arajärven mielestä myös viranomaisten vastuualueiden tulisi olla selkeämmät. Hänen mukaansa sisäministeriö pitäisi asettaa vastuuviranomaiseksi valtakunnallisella tasolla ja alueellisesti maahanmuuttoasioista vastaisivat työ- ja elinkeinotoimistot. Maahanmuuttoon kohdistetut voimavarat ovat hänen mielestään tällä hetkellä liian pienet ja vastuuviranomaisille tulisikin taata tarpeeksi suuret resurssit, jotta he voivat suoriutua tehtävistään hyvin.

Maahanmuuttajien työllisyystilanne huoletti maahanmuuttajien itsensä lisäksi myös Arajärveä. Lyhytkin työjakso edistää Arajärven mukaan maahanmuuttajien kotoutumista ja hänen mielestään työllistymisen helpottumiseksi tulisi lisätä muun muassa oppisopimuskoulutusta. Oppisopimuskoulutuksen etu on, että koulutus voidaan räätälöidä ammattipätevyyttä täydentäväksi tai ammattipätevyyden tuottavaksi koulutukseksi ja siihen on helppoa liittää suomen kielen opiskelua. Tämän lisäksi hänen mielestään lähtömaassa suoritettujen opintojen vastaavuuden arviointia tulisi nopeuttaa.

Arajärvi totesi, että tällä hetkellä maahanmuuttajien työttömyysaste on kolminkertainen kantaväestöön verrattuna ja talouden taantuma vaikeuttaa entisestään Suomeen tulevien maahanmuuttajien työllistymistä. Arajärvi halusi kuitenkin rohkaista kaikkia paikalle tulleita maahanmuuttajia kertomalla, että talouden asiantuntijat ovat arvioineet laman kestävän korkeintaan kolme vuotta. Sen jälkeen työvoimapula on jälleen yksi suurimmista suomalaisen yhteiskunnan ongelmista. Älä siis vaivu synkkyyteen äläkä menetä kaikkea toivoasi, vaikket juuri nyt työllistyisi. Tämä lama-aika kannattaa käyttää suomen kielen opiskeluun ja ammattitaidon päivittämiseen, jotta olisi hyvässä kilpailuasemassa, kun lama hellittää, Arajärvi neuvoo maahanmuuttajia.

Seminaarin lopuksi kaksi ETNO:n maahanmuuttajajäsentä pitivät vielä omat etukäteen valmistellut puheenvuoronsa maahanmuuttajien asemasta Suomessa. Yhdeksi tärkeimmistä kysymyksistä he nostivat sen, miten tieto yhteiskunnassa tapahtuvista asioista tavoittaisi kaikki maahanmuuttajat ja miten he saisivat tietää oikeuksistaan ja kotipaikkakuntansa palveluista. Mosaiikki ry:n jäsenet ja henkilökunta tekevät omasta puolestaan parhaansa tämän asian korjaamiseksi.

Nina Laurila

Siirry ylös