• FinRusMedia
• |
• Infopaketti
• |
• RuFi
• |
• Euroopan parlamentti selkokielellä
• |
• Keski-Suomi
• |
• MaMu-Media
• Projektimme:

№ 10 ( 32 ) 2007

Sosiaalinen yritys – haave vai todellisuutta?

Työllistymisessä on yksi olennainen ongelma, nimittäin se, että vakituisen työpaikan saaminen on hyvin epätodennäköistä. Yleensä työnhakijat kiertävät kehää, jonka vaiheisiin kuuluvat kurssit, lakisääteisellä rahoituksella tuettu väliaikainen työ, 500 päivän työttömyys... ja sitten taas kaikki alusta. 

Onko tämän noidankehän murtaminen mahdollista?

Olen ollut jo lähes kolme vuotta mukana toiminnassa, jossa tutkitaan mahdollisuuksia sosiaalisen yrityksen perustamiseksi. Sosiaalisia yrityksiä on olemassa ympäri maailmaa, Suomessa niitä on tällä hetkellä yli 130 kpl. (http://www.mol.fi tyovoimatoimiston palvelut - yrittäjyys). Olen sitä mieltä, että tämä yritysmuoto voisi olla yksi ratkaisu ongelmaan. Sosiaaliset yritykset ovat yritysmuodoiltaan ja toimialoiltaan erilaisia. Minä kiinnostuin Porvoossa toteutetun projektin ideasta. Sinne on perustettu Farmi Oy -niminen yritys. Projektin johtaja on Krister Nyman. Tämän projektin idean pohjalta aloin pohtia sitä, mitä voitaisiin perustaa Jyväskylään. Haluan kertoa lukijoille tähän asiaan liittyvistä ajatuksistani.

Perusteilla oleva sosiaalinen yritys on suunniteltu siten, että se työllistää pysyvään työsuhteeseen ne, jotka tulevat yritykseen töihin, suostuvat työjärjestelyiden erityispiirteisiin ja allekirjoittavat ”yhteistyösopimuksen”. Itse asiassa kyse on työsopimuksesta, mutta sen laatimiseen osallistuu aktiivisesti myös työnhakija määritellen oman toimintansa rajat yrityksen puitteissa. Sopimus on siis kuvaus yrityksen ja työntekijän yhteistyön periaatteista.

Tuotannollinen toiminta

Yrityksen pääasialliseksi tulonlähteeksi on suunniteltu aliurakointia. Sen vuoksi vuoden aikana töitä tehdään yrityksissä, joissa tarvitaan väliaikaisesti tiettyjen ammattialojen työntekijöitä. Toivomme, että tulevien yhteistyöyritysten verkostoa luodessamme onnistuisimme järjestämään työtä tasaisesti koko vuodeksi, jotta työntekijät tietäisivät, missä, minä vuodenaikana ja millaisia töitä on luvassa. Tietenkään ei voida kokonaan sulkea pois yritykselle tulevia ”äkillisiä” yksittäistarjouksia. Tarjousten hyväksyminen tai niistä kieltäytyminen riippuu kuitenkin yrityksen ja työntekijän välisestä ”yhteistyösopimuksesta”.

Sosiaalinen yritys tuottaa myös omia tuotteita ja palveluja. Tämä toimintamuoto riippuu yrityksen tuotannollisista mahdollisuuksista, työntekijöiden määrästä, heidän ammattitaidostaan ja luovuudestaan.

Karl Rautio

Sosiaalinen toiminta

Hiljaisina aikoina, kun työntekijälle ei ole tarjolla työtä, hänellä on mahdollisuus täydentää opintojaan ja hän voi suorittaa kokeita saadakseen tarvittavia todistuksia (esim. hygieniapassi, ajokortti jne). Myös tästä sovitaan ”yhteistyösopimuksessa” ja yritys osallistuu aktiivisesti  työntekijän lisä- ja täydennyskoulutuksen hankkimiseen.
TERVEYS on myös tärkeä asia. Sopimuksen yhtenä kohtana voi olla myös terveydentilan seuraaminen. Suunnitteilla olevan yrityksen yksi erityispiirre on joustava suhtautuminen yrityksen jokaisen työntekijän rajoitteisiin, joita voidaan selvittää terveyden tarkkailun avulla. Näiden tietojen perusteella voidaan suunnitella sopiva työtapa ja -rytmi ja laatia ohjelma rajoitteiden minimoimiseksi tai niiden kompensoimiseksi (korvaavien mahdollisuuksien avulla).

Seuraava mahdollisuus on käyttää ”heikkoutta” ”voimana”. Esimerkiksi voidaan ottaa sokeat, joiden pitää pystyä liikkumaan ja toimimaan ilman näkökykyä. He voivat - pakollisen harjaantuneisuutensa ansiosta - työskennellä huomattavasti paremmin olosuhteissa, joissa on ongelmia valaistuksen kanssa. He voivat myös olla hyviä konsultteja ja valmentajia kehitettäessä toimintatapoja sellaisiin olosuhteisiin, joissa on pakko toimia ilman näkökykyä, jne.

Yrityksen sosiaalisuus ilmenee siinä, että sen tärkein päämäärä on luoda jokaiselle työntekijälle sellaiset olosuhteet, joissa hän voi toteuttaa itseään ja tuoda esiin piileviä mahdollisuuksiaan oman tahtonsa, omien valintojensa ja vastuunsa mukaisesti. Sen vuoksi ”yhteistyösopimusta” voidaan täydentää useaan kertaan yksilön tarpeiden ja mahdollisuuksien mukaisesti.

Nämä ovat kuitenkin pitkän aikavälin suunnitelmia. Tällä hetkellä pyrin muodostamaan niiden yritysten verkostoa, joiden kanssa yhteistyötä voidaan tehdä aliurakoinnin puitteissa. Kerään myös tietoa henkilöistä, jotka haluavat kokeilla työskentelyä sosiaalisessa yrityksessä. Muuten, ennen kuin henkilöstä tulee sosiaalisen yrityksen vakituinen työntekijä, hän voi kokeilla työtä harjoittelijana yleisillä ehdoilla. Sen jälkeen hän voi tehdä päätöksen, allekirjoittaa ”yhteistyösopimuksen” ja tulla siten luovan yhteisön jäseneksi ja sosiaalisen yrityksen työntekijäksi.

Nyt on tärkeää saada mahdollisimman paljon tiedusteluja asiasta kiinnostuneilta henkilöiltä ja konkreettista tietoa, jotta yrityksen sisäisten suhteiden järjestelmästä tulisi riittävän kehittynyt ja elinkelpoinen ja jotta se perustuisi siihen, että ymmärretään työnhakijoiden todelliset mahdollisuudet tulla yrityksen työntekijöiksi. Ehdotan, että kaikki asiasta kiinnostuneet tulevat mukaan yrityksen perustamiseksi tehtävään työhön. Lähettäkää minulle kysymyksiä, toivomuksia ja ehdotuksia, (karl.rautio@elisanet.fi, 044 - 5397529). Osanottajien kokoonpanosta (heidän mahdollisuuksistaan ja tarpeistaan) nimittäin riippuu se, millainen tästä yrityksestä tulee.

Karl Rautio
Lisätietoa sosiaalisista yrityksistä:
http://www.sosiaalinenyritys.fi

Siirry ylös