Tässä numerossa:
Arkisto:
№ 3 ( 25 ) 2007
Vähimmäispalkka | Tavanomainen ja kohtuullinen palkka, suositus | Sairausajan palkka | Palkkalaskelma ja palkan oikaisupyyntö | Odotusajan palkka | Palkan kuittaaminen | Palkkasaatavan hakeminen | Ohjeita ja neuvoja työsuojelupiiristä |
Vähimmäispalkka
Vähimmäispalkka perustuu työehtosopimuksiin. Työnantaja, joka kuuluu työehtosopimuksen tehneeseen työnantajaliittoon, noudattaa liittonsa alalle tekemää työehtosopimusta. Työnantaja, joka ei kuuluu työehtosopimuksen tehneeseen työnantajaliittoon, on velvollinen noudattamaan alan yleissitovaa työehtosopimusta.Työnantaja ei saa sopia työntekijälle huonompia etuja kuin yleissitova työehtosopimus määrää. Tarkempia tietoja yleissitovista työehtosopimuksista saa omasta työnantaja- tai työntekijäliitosta tai työsuojelupiireistä.
Tavanomainen ja kohtuullinen palkka, suositus
Jos työnantaja ei kuulu työehtosopimuksen tehneeseen työnantajain yhdistykseen, eikä alalla ole häntä velvoittavaa yleissitovaa työehtosopimusta, työnantajan on maksettava työstä tavanomaisena ja kohtuullisena pidettävää palkkaa.
Jos alalla on jokin muu kuin yleissitova työehtosopimus, tavanomaisena ja kohtuullisena voidaan pitää siinä työstä määrättyä palkkaa. Jos alalla ei ole lainkaan työehtosopimuksia, tavanomainen ja kohtuullinen palkka voi perustua esimerkiksi alan järjestöjen palkkasuosituksiin. Ellei näitäkään ole, suositellaan, että kokoaikatyöstä maksettaisiin ainakin niin paljon, että työttömyysturvalain työssäoloehdon mukainen päivärahaoikeus täyttyy. Tämä tarkoittaa peruspäivärahan 40-kertaista määrää kuukaudessa. Palkan tulee tämän mukaan 1.1.2007 lukien olla vähintään 956,10 euroa kuukausipalkkana, 44,47 euroa päiväpalkkana tai 5,55 euroa tuntipalkkana.
Sairausajan palkka
Lain mukaan työkyvyttömänä olevalla työntekijällä on oikeus sairausajan palkkaan, jos hänen työskentelynsä on estynyt sairauden tai tapaturman vuoksi. Sairausajan palkkaa maksetaan lain mukaan sairastumispäivältä (jos se työssä oltaessa olisi ollut työntekijän työpäivä) ja sitä seuraaviin yhdeksään arkipäivään sisältyviltä työpäiviltä. Jos työsuhde on työkyvyttömyyden alkamishetkellä kestänyt vähintään yhden kuukauden työntekijälle maksetaan edellä mainitulta ajanjaksolta täysi palkka. Jos työsuhde on kestänyt alle kuukauden, maksetaan samalta ajanjaksolta puolet palkasta.
Useimmilla aloilla sairausajan palkkaa maksetaan työehtosopimuksen eikä lain perusteella. Työehtosopimuksen sairausajan palkkamääräykset saattavat joiltain osin poiketa lain vähimmäiseduista ja toisaalta olla niitä parempia. Yleensä työehtosopimusten sairausajan palkan maksukausi on lakimääräistä pitempi. Sairausajan palkanmaksun perusteet tulee tarkistaa alan työehtosopimuksesta.
Palkkalaskelma ja palkan oikaisupyyntö
Työnantajan on palkan maksamisen yhteydessä annettava työntekijälle laskelma, josta käyvät ilmi palkan suuruus ja sen määräytymisperusteet. Palkkalaskelma on välttämätön apuväline selvittää palkan laskemisessa mahdollisesti tapahtuneet laskuvirheet tai muut erehdykset. Jos työnantaja ei anna palkkalaskelmaa, työntekijän tulee viipymättä huomauttaa häntä tästä. Jos työntekijä ei mielestään ole saanut työnantajalta kaikkia hänelle kuuluvia palkkoja, hänen on pyydettävä työnantajaltaan palkanmaksun oikaisua.
Palkkalaskelman antamatta jättäminen pyynnöstä huolimatta on rangaistava teko (työsopimuslaki 13 luku 11 § 2 mom.).
Odotusajan palkka
Palkka on maksettava palkanmaksukauden viimeisenä päivänä, jollei toisin sovita. Työsuhteen päättyessä päättyy myös palkanmaksukausi, joten työsuhteesta johtuneet saatavat on maksettava työsuhteen lakatessa. Jos saatavien suoritus viivästyy, työntekijällä on oikeus saada korkolaissa tarkoitetun viivästymiskoron lisäksi täysi palkkansa odotuspäiviltä, enintään kuitenkin kuudelta kalenteripäivältä.
Jos työsuhteesta johtuva saatava ei ole selvä ja riidaton tai jos viivästyminen on johtunut laskuvirheestä tai laskuvirheeseen rinnastettavasta erehdyksestä, työntekijällä on oikeus odotuspäivien palkkaan vain, jos hän on huomauttanut viivästymisestä työnantajalle kuukauden kuluessa työsuhteen päättymisestä eikä työnantaja ole suorittanut saatavaa kolmen arkipäivän kuluessa huomautuksesta.
Palkan kuittaaminen
Jos työnantajalla on määrältään selvä ja riidaton vastasaaminen työntekijältä, esimerkiksi työntekijä on velkaa tietyn summan, työnantaja saa kuitata sitä työntekijän palkanmaksussa. Kerrallaan saa kuitata enintään yhden kolmanneksen kulloisestakin nettopalkasta.
Työnantaja ei saa kuitata, jos hänen vastasaamisensa ei ole selvä ja riidaton. Näin on esimerkiksi, jos työnantaja vaatii työntekijältä vahingonkorvausta. Jos työntekijä on työssään aiheuttanut työnantajalle vahinkoa, työntekijän siitä maksettava määrä arvioidaan vahingonkorvaussäännösten perusteella tuomioistuimessa, elleivät osapuolet sovi korvauksesta keskenään.
Palkkasaatavan hakeminen
Jos työnantaja ei maksa palkkasaatavaa, työntekijäliittoon kuuluvan työntekijän tulee ottaa yhteys ammattiliittoonsa. Liittoon kuulumaton työntekijä voi hakea saataviaan yleisessä alioikeudessa nostamallaan kanteella. Kanne on hänen itsensä pantava vireille. Tämä voi tapahtua esimerkiksi ottamalla yhteys asianajotoimistoon tai oikeusaputoimistoon. Työsuojelupiiri ei vie työntekijän palkkasaatava-asioita tuomioistuimeen.
Jos työntekijä epäilee työnantajan olevan maksukyvytön, hänen tulee viipymättä ottaa yhteys kotipaikkansa työvoimatoimistoon palkkaturvahakemuksen tekemiseksi. Hakemus on tehtävä kolmen kuukauden sisällä saatavan erääntymistä. Työsuojelupiiri ei hoida palkkaturva-asioita.
Ohjeita ja neuvoja työsuojelupiiristä
Työsuojelupiiristä saa tietoja siitä, mihin säännöksiin palkka perustuu, miten säännöksiä yksittäistapauksissa tulkitaan sekä miten palkkasaatava tulee laskea ja maksaa. Tarvittaessa työnantajille annetaan suullisia ohjeita selvien rikkomusten oikaisemiseksi. Työsuojelupiiri ei laske työntekijän palkkasaatavia eikä toimi työntekijän puolesta, jos saatava on perusteiltaan tai määrältään epäselvä ja riidanalainen.
Lähde: www.tyosuojelu.fi