• FinRusMedia
• |
• Infopaketti
• |
• RuFi
• |
• Euroopan parlamentti selkokielellä
• |
• Keski-Suomi
• |
• MaMu-Media
• Projektimme:

№ 3 ( 25 ) 2007

Venäjän kielen vuosi avattiin Helsingissä

Venäjän Suomen suurlähettiläs A.J. Rumjantsev esiintyi Venäjän kielen vuoden avajaistilaisuudesssa Venäjän tiede- ja kulttuurikeskuksessa Helsingissä

Venäjän kieli on tärkeä osa ihmiskunnan henkistä perintöä, se on maailmankuulujen venäläisten kirjailijoiden, runoilijoiden ja tiedemiesten itseilmaisun väline sekä maailmanlaajuinen informaation välittäjä. Venäjän kieli on eräs maailman laajimmille levinneistä kansainvälisen  kommunikaation kielistä ja se on yksi Yhdistyneiden Kansakuntien virallisista kielistä. Vuonna 1961, kun ensimmäinen miehitetty avaruusalus lähetettiin matkaan mukanaan maanmiehemme Juri Gagarin, venäjän kielestä tuli ensimmäinen avaruudessa tapahtuvan kommunikaation kieli.

Venäjän kielellä on erityinen rooli niiden ihmisten elämässä, jotka asuvat Venäjän maantieteellisten rajojen ulkopuolella. Venäläinen diaspora on eräs maailman laajimmista, ja siihen kuuluu 30 miljoonaa ihmistä. Suomen venäjänkieliseen yhteisöön kuuluu noin 40 000 henkilöä. Nimenomaan venäjän kieli ja tunne kuulumisesta venäläiseen kulttuuriin ovat tärkeimpiä tekijöitä, jotka yhdistävät Suomessa asuvia, Venäjältä ja entisen Neuvostoliiton alueelta kotoisin olevia henkilöitä. Näitä ihmisiä yhdistävät Venäjään kiinteät kultturiset, historialliset ja henkiset siteet, he puhuvat ja ajattelevat venäjäksi ja – mikä on ehkä vielä tärkeämpää – tuntevat venäläisittäin. Kaikki muistavat venäläisen kirjailijan Ivan Turgenevin sanat ”suuresta, totuudenmukaisesta ja vapaasta venäjän kielestä”. Kuitenkin äidinkielen roolin ”tukena ja turvana”, isänmaahan yhdistävänä siteenä tuntevat voimakkaimmin ne ihmiset, jotka oleskelevat pitkään sen rajojen ulkopuolella.

Suomessa asuville maanmiehille Venäjä on aina ollut ja tulee olemaan monenlaisten mielenkiinnon kohteiden keskipiste.  Venäjän kielen hallitseminen avaa heille portit äärimmäisen rikkaaseen venäläiseen kulttuuriin ja antaa mahdollisuuden osallistua maidemme välillä dynamisesti kehittyvään yhteistyöhön sekä kaupan ja talouden että kulttuurin ja koulutuksen aloilla, kuten myös monenlaisten yksilötason kontaktien luomiseen venäläisten ihmisten kanssa. Venäjältä kotoisin oleville ihmisille on yhtä tärkeää se, että he kotoutuvat onnistuneesti heidät vastaanottaneeseen suomalaiseen yhteiskuntaan kuin se, että he eivät tällöin sulaudu uuteen kulttuuriin ja eetokseen, vaan säilyttävät oman äidinkielensä. Ei ole salaisuus, että tämä ongelma on kaikkein ajankohtaisin nuorten maahanmuuttajasukupolvien kohdalla.

Mosaiikki-lehdessä, joka on ottanut yleväksi tehtäväkseen myötävaikuttaa maahanmuuttajien kotoutumiseen suomalaiseen yhteiskuntaan ja joka osallistuu aktiivisesti venäjänkielisen tiedotusympäristön kehittämiseen, on erityisen miellyttävää ilmoittaa siitä, että Venäjän Federaation presidentin V.V. Putinin asetuksella vuosi 2007 on julistettu Venäjän kielen vuodeksi. Tämän vuoden tarkoituksena on tukea kaikkia niitä, jotka osaavat venäjän kieltä, rakastavat ja arvostavat sitä ja välittävät Venäjän kohtalosta. Venäjän kielen vuoteen liittyvät tapahtumat koskettavat myös Suomea, jossa on suhteellisen paljon ihmisiä, jotka aidosti arvostavat venäjän kieltä ja venäläistä kulttuuria.

Venäjän kielen vuoden juhlalliset avajaiset pidettiin 27. tammikuuta 2007 Venäjän tiede- ja kulttuurikeskuksessa Helsingissä. Avajaisiin osallistui edustajia Venäjän Federaation opetusvirastosta, Venäjän Suomen suurlähetystöstä, Suomen opetushallinnosta ja Suomen venäjänopettajat ry:stä sekä venäläisiä ja suomalaisia kielitieteilijöitä, opettajia ja oppilaita Suomalais-venäläisestä koulusta ja muista Helsingin kouluista ja päiväkodeista, Suomi-Venäjä –seuran ja Suomessa toimivien maanmiestemme järjestöjen jäseniä, ortodoksisen kirkon edustajia ja suomalaisten ja venäläisten joukkotiedotusvälineiden edustajia.

Tilaisuuden aikana sekä suomalaiset että venäläiset korostivat venäjän kielen roolia yhtenä välineenä Suomen ja Venäjän välisten hyvien naapuruussuhteiden vahvistamisessa, yhteistyön kehittämisessä talouden ja humanitäärisen toiminnan alalla, kontaktien aktivoinnissa ja yhteisymmärryksen vahvistamisessa näiden maiden tavallisten kansalaisten välillä.

Tapahtuman osanottajien esitelmissä tuotiin esille se, että Suomessa tarvitaan yhä enemmän venäjän kieltä osaavia asiantuntijoita, etenkin liike-elämässä ja palvelualalla. Tässä yhteydessä todettiin, että täällä tulisi opiskella aktiivisemmin venäjän kieltä ja suomalaisen nuorison kiinnostusta Venäjää kohtaan tulisi lisätä. Suurlähetystön ja Venäjän tiede- ja kulttuurikeskuksen  vuodelle 2007 suunnittelemat tapahtumat on  suunniteltu nimenomaan edellämainittuja päämääriä silmälläpitäen.

Eräs tärkeimmistä tapahtumista on venäläisille ja suomalaisille koululaisille ja opiskelijoille järjestettävä venäjän ja suomen kielen festivaali, jota vietetään 1.3-1.11.2007. Festivaalin ensimmäinen vaihe pidetään Suomessa, ja sen kulta-, hopea- ja pronssimitalistit saavat mahdollisuuden matkustaa vuoden lopulla Venäjälle, jossa he  kilpailevat Ranskasta, Bulgariasta ja Yhdysvalloista tulevien muiden finaaliin päässeiden ikätovereidensa kanssa koko festivaalin voitosta.

Venäjän Federaation Ulkoministeriön alaisuudessa toimiva Venäläinen kansainvälisen kulttuuri- ja tiedeyhteistyön keskus (Roszarubezhtsentr) on julistanut kansainvälisen ainekirjoituskilpailun venäjän kielestä vieraana kielenä. Kilpailu pidetään 12.2.-18.5.2007.  Ainekirjoituksen aiheeksi on ehdotettu ”Venäjä, sen kieli ja kulttuuri minun elämässäni”. Jokaisen osallistujamaan - Suomi mukaan luettuna - kilpailun voittaja kutsutaan Moskovaan Venäjän kielen vuoden päätöstapahtumaan  marraskuussa 2007.

Venäjän kielen vuoden alkamisen kunniaksi järjestetty konsertti, jossa esiintyivät Venäjän suurlähetystön koulun ja Helsingin Suomalais-venäläisen koulun oppilaat

Tämän lisäksi vuonna 2007 Venäjän tiede- ja kulttuurikeskuksessa järjestetään venäläisiä tapaamisia (Suomen venäjänkielisten järjestöjen edustajien kokoontuminen, 5.-6.5.2007), venäjän kielen ja venäläisen kulttuurin viikko (21.-27.5.2007), venäjän kielen opettajille tarkoitettu tiede- ja metodiseminaari, jonka aiheena on uusi opetustekniikka (5.-7.6. 2007) ja neuvostoliittolaisista ja venäläisistä korkeakouluista valmistuneiden ”Me puhumme venäjää” -tapaaminen (5.10.2007). Yhdessä Suomen venäjänopettajat ry:n ja Suomi-Venäjä -seuran kanssa järjestetään 16.11.2007 kilpailu, jossa nimetään Suomen paras venäjän kielen opettaja. Tulossa on myös venäläisten taiteilijoiden taidenäyttelyjä, teatteriesityksiä ja konsertteja. Bolšoi-teatteri tulee 24.-28.7.2007 vierailulle Savonlinnaan, jossa esitetään oopperat Boris Godunov ja Rosenthalin lapset.

Toivon sydämestäni, että venäjän kielen vuoden puitteissa järjestettävät tapahtumat tarjoavat oivan tilaisuuden kanssakäymiseen niille, jotka ovat kiinnostuneita venäjän kielestä ja Venäjän kulttuurista, ja että ne lisäävät kiinnostusta venäjän kieltä kohtaan laajoissa suomalaisissa yhteiskuntapiireissä, kuten myös kiinnostusta suomen kieleen meidän maassamme. Tämä luo epäilemättä tukevan perustan venäläis-suomalaisen hyvän naapuruuden ja molempia hyödyttävän yhteistyön vahvistamiselle tulevaisuudessa.

Tarkempaa tietoa Venäjän kielen vuoden tulevista tapahtumista voi saada Venäjän tiede- ja kulttuurikeskuksesta Helsingistä, puh. (09) 40-80-25, internet-osoite www.ruscentre.org, sähköpostiosoite finland@rusintercenter.ru, sekä Venäjän Suomen suurlähetystöstä, puh. (09) 66-18-76, 66-18-77, internet-osoite www.rusembassy.fi, sähköpostiosoite rusembassy@co.inet.fi.

Toivotamme järjestettäviin tapahtumiin tervetulleiksi kaikki,  jotka ovat kiinnostuneita venäjän kielestä ja rakastavat sitä.

Alexander Rumyantsev

Kirjoittaja on Venäjän Federaation Suomen suurlähettiläs,
Venäjän tiedeakatemian jäsen
Helsingissä, helmikuu 2007

Siirry ylös