• FinRusMedia
• |
• Infopaketti
• |
• RuFi
• |
• Euroopan parlamentti selkokielellä
• |
• Keski-Suomi
• |
• MaMu-Media
• Projektimme:

№ 3 ( 07 ) 2010

Hatanpäänpuisto, arboretum ja ruusutarha

Tampereen keskustan tuntumassa Pyhäjärven rannalla Hatanpään sairaalan läheisyydessä sijaitsee suurenmoinen Hatanpäänpuisto, jossa voi tutustua satoihin eri kasvilajeihin. Sinne voi kuka tahansa mennä milloin tahansa nauttimaan puiston rehevyydestä ja luonnon rauhasta. Puisto on avoinna aina, eikä sinne ole pääsymaksua. Kesäaikaan, huhtikuusta syyskuuhun (ti-su klo 11-18) puistossa toimii myös kesäkahvila, joka tosin on sateisimpina päivinä suljettu.

Hatanpään kartanon historia ulottuu 1600-luvulle. Useiden omistajavaihdosten jälkeen tuli vuonna 1758 omistajaksi Hans Henrik Boije, ja hänen aikanaan tilasta kehittyi suurviljelys. Suurin osa Hatanpään tilasta siirtyi v. 1913 Tampereen kaupungille, ja kolme vuotta myöhemmin alkoi sairaalatoiminta kartanon rakennuksissa. Vuonna 1970 päärakennukseen muutti Tampereen kaupunginmuseo. Nykyään päärakennuksessa toimii Nukke- ja pukumuseo ja huvilarakennuksessa puistoyksikön ja ympäristöviraston toimistot.

Kartanopuiston historiaa

Osa kartanon puiston istutuksista on peräisin jo vapaaherra Hans Henrik Boijen ajoilta 1700-luvulta. Maaston muotoilussa ja käytävälinjauksissa on näkyvissä siihen aikaan muodissa ollut englantilaistyylinen puutarha. Puisto uudistettiin 1800-luvun lopulla silloisen kaupunginpuutarhuri K.J. Gauffinin johdolla. Puistoon perustettiin uusia käytäviä ja istutettiin nurmikenttiä; puiston ympärille pystytettiin jopa kiviaita. Uuteen hedelmätarhaan istutettiin 900 hedelmäpuuta ja 1500 marjapensasta. Kasvihuoneita oli tuohon aikaan neljä, joista yhdessä kasvatettiin viinirypäleitä.

Nykyisen ruusutarhan paikalla oli noin 0,5 ha suuruinen hedelmätarha. Museon nurkalla olevaa metsäpäärynäpuuta on kutsuttu nimellä "Backmanin puu" psykiatrisen sairaalan ylilääkärin mukaan. Museon edustalla kasvava päärynäpuu on luultavasti Suomen suurimpia. Kartanopuistosta löytyy myös Kuninkaankujaksi nimetty käytävä, jossa kuningas Kustaa III jaloitteli vieraillessaan Tampereella v. 1778. Kartanon puiston luoteislaidalla Pyhäjärven rannan tuntumassa sijaitsee ns. Vapaamuurarien hauta. Kyseessä on luonnonkivi, johon on hakattu kreikankielellä vapaamuurarien tunnuslause.

Mikä ihmeen Arboretum?

Sana arboretum tulee latinan kielestä sanasta arbor, joka tarkoittaa puuta. Arboretum on puulajipuisto, jossa on esillä erilaisia puita ja pensaita ja jota hoidetaan puistomaisesti tai puistometsänä. Hatanpään arboretumin suunnittelu aloitettiin v. 1970 silloisen kaupunginpuutarhuri Kauko Aarnion aloitteesta. Kaupunginpuutarhan yhteyteen haluttiin rakentaa kasvilajipuisto, jossa voisi esitellä alueella menestyviä kasveja yleisölle.

Arboretum on pinta-alaltaan noin 4 ha, ja sen rakentaminen alkoi vuonna 1971. Maasto pyrittiin muotoilemaan loivasti kumpuilevaksi, jolloin erilaisia olosuhteita vaativille kasveille saatiin luontevat kasvupaikat. Arboretumiin on kerätty pääasiassa sellaisia kasveja, jotka menestyvät Tampereen alueella ja sen ympäristössä, mutta monia harvinaisia ja eksoottisiakin kasveja sieltä löytyy.

Puiston kasveihin on kiinnitetty nimilaput, joista selviää kyseisen kasvin tieteellinen ja suomenkielinen nimi. Puistossa on myös opastauluja, joista kasvin nimen ja sijainnin voi tarkistaa. Kesäisin lammen pohjoispuolelle on sijoitettu opastaulu, jossa esitellään "viikon kasvi". Myös esiteltävän kasvin vieressä on esittelytaulu teksteineen.

Arboretumiin rakennettiin v. 1994 kivikkopuutarha, joka on laajuudeltaan 600 m2. Sinne on istutettu yli 100 erilaista kivikossa viihtyvää perennaa ja noin 30 lehti- ja havupensasta. Kivikkopuutarhassa on esillä myös erilaisia luonnon- ja betonikivimateriaaleja.

Ruusujen runsautta

Vuosina 1971-73 rakennettu ruusutarha sijaitsee kauniilla paikalla vanhassa kartanomaisemassa. Se rajautuu länsipuolella kartanon puistoon, jonka vanhat jykevät puut suojaavat ruusuja Pyhäjärveltä puhaltavilta tuulilta. Aluksi ruusutarhaan istutettiin 52 lajiketta. Aluetta laajennettiin 1991-92 istuttamalla maanpeite- ja pensasruusuja eteläpuolen rinteeseen. Ruusutarhassa on nykyisin yhteensä n. 160 ryhmä-, köynnös-, maanpeite- ja pensasruusulajiketta.

Kauneimmillaan ruusutarha on heinäkuun puolivälistä syyskuun loppuun. Ruusutarhassa kokeillaan vuosittain muutamia uusia ryhmäruusulajikkeita ja lisäksi joitakin lajikkeita joudutaan keväisin uusimaan. Kestävimmät lajikkeet säilyvät useita vuosia.

Lopuksi vinkki kaikille ruusujen ystäville: tämän artikkelin lähteenä olevalta verkkosivustolta löytyy runsaasti ruusutietoutta ja kauniita kuvia monista eri ruusulajikkeista.

Koonnut: Sisko Manninen
Lähde: www.tampere.fi/ytoteto/puisto/puistot/arboretum
Kuvat: Margarita Niemi