Tässä numerossa:
Arkisto:
№ 2 ( 30 ) 2017
Inkerikeskuksen jäsenten keväinen vuosikokous pidettiin 19. huhtikuuta. Sen yhteydessä pystytettiin keskuksen seinille ”Tutut kasvot – salattu persoona. Naisen kansallinen muotokuva”- näyttelyprojekti. (Valokuvanäyttely inkeriläisistä aikalaisnaisista – tuttuja, mutta tuntemattomia). Hankkeen tekijöinä ovat nuoret pietarilaiset aktivistit kansalaisjärjestö ”Inkerin Liitosta” – Susanna Parkkinen ja Olga Uimanen. Näyttelyn esitteli yksi sen sankarittarista – Marina Bakanova. Hän muun muassa kertoi työn hankkeen parissa kestäneen yli vuoden. Esimerkiksi kaikki puvut osallistujat ompelivat itse.
Näyttelyssä oli esillä 16 valokuvapotrettia naisista perinteisissä kansallispuvuissa. Hankkeen tekijöiden mukaan historian ja nykypäivän yhdistämisellä pyritään näyttämään nykyisten inkeriläisten salattu olemus, jolloin vain yksi yksityiskohta – vaatetus – määrittää sekä maailmankuvan että oman minä-tietoisuuden. Sankarittaren historia on mukana jokaisessa kuvassa. Pienessä graafisessa kartassa on merkitty paikka (seurakunta), josta naisen suku on kotoisin. Kartta näyttää inkerinsuomalaisten levinneisyysalueen esimerkein konkreettisten henkilöiden mukaan. Isoäitien vanhat valokuvat tai perhekuvat täydentävät hahmoa.
Näyttelyn ensimmäinen esittely toteutettiin juhannusjuhlan yhteydessä kesäkuussa 2016. Saman vuoden lokakuussa pidettiin näyttelyn viralliset avajaiset Pietarin Suomi-talossa. Inkerikeskuksen seinillä oleva näyttely on sen ensimmäinen esittely Suomen alueella.
Hankkeen tekijät ovat sitä mieltä, että jo lähivuosina näyttelyssä esillä olevat valokuvat ovat historiallisesti ainutlaatuisia. Hanke on jo nyt opettava, sillä nuoremmat inkerinsuomalaiset sukupolvet eivät useinkaan miellä itseään osana kansallista kulttuuria. Eräs mielenkiintoinen seikka on se, että näyttelyn valmistamisen yhteydessä tehdyt kansallispuserot ovat jatkossa inkerinsuomalaisten musiikki- ja tanssiyhtyeiden käytössä.
Lisäksi on mainittava, että näyttelyä täydensi laaja kirjavalikoima: Sellon kirjaston (Espoo) venäjänkielisen kirjallisuuden osaston työntekijät olivat valinneet näyttelyyn esille historiallisia valokuva-albumeja, muistelmia, dokumentti- ja taidekirjallisuutta. Lisäksi oli lainoja Inkerikeskuksen arkistosta. Näytely oli esillä 19.4.–31.5.2017.
Teksti ja kuvat: Maksim Vitol
Suomennos: Tarja Svensk