• FinRusMedia
• |
• Infopaketti
• |
• RuFi
• |
• Euroopan parlamentti selkokielellä
• |
• Keski-Suomi
• |
• MaMu-Media
• Projektimme:

№ 2 ( 24 ) 2016

Suomalaisten juhannus

Juhannuksena kaupungit tyhjenevät, kun ihmiset pakkaavat autonsa ja kylmälaukkunsa ja ajavat mökille juhannuksen viettoon. Millainen on nykypäivän suomalainen juhannus?

Juhannus tarkoittaa valon ja keskikesän juhlaa, jota vietetään kesäkuussa kesäpäivänseisauksen tienoilla. Se on yöttömän yön juhla. Alun perin juhannus on ollut muinaisuskontoon liittyvä juhla, mutta myöhemmin kristillinen kirkko alkoi viettää sitä Johannes Kastajan syntymäpäivänä, mistä tulee nimi juhannus. Suomessa juhannus on myös virallinen liputuspäivä, jolloin liputetaan koko juhannusyön ajan.

Suomalaiset tykkäävät viettää juhannukset luonnossa ja suuntaavat massoittain kesämökeille, leirintäalueille, tanssilavoille ja juhannusfestivaaleille. Juhannukseen kuuluu oleellisesti juhannussauna koivuvastoineen, juhannuskokko, juhannustaikojen tekeminen, kodin koristaminen kukilla ja koivun-oksilla, grillaaminen sekä usein myös runsas alkoholin käyttö. Ahvenanmaalla ja suomenruotsalaisella rannikkoalueella pystytetään juhannussalkoja, jotka koristellaan lehdin ja kukin. Perhe- ja paikallisyhteisöjuhlista ovat juhannusjuhlat laajentuneet jopa laajoiksi yleisötapahtumiksi kuten konserteiksi. Suomen suurin juhannusfestivaali on Himos festival Jämsässä.

Kaupungeista maalle menoa juhannuksena on arvosteltu mediassa vuosikymmeniä, sillä onnettomuuksia sattuu paljon, mm. liikenneonnettomuuksia ja hukkumisia, johtuen juuri alkoholin runsaasta käytöstä. Viileät säät monesti rajoittavat suomalaisten intoa lähteä reissuun, jolloin onnettomuuksiakin sattuu vähemmän.

Juhannuksen vietto kaupungissa voi olla rentouttava kokemus, sillä harvoin kaupunki on niin hiljainen. Juhannusaattoyönä kaupunkienkin yöelämä monesti vilkastuu.

Juhannusta edeltävä perjantai on juhannusaatto. Se ei ole pyhäpäivä, mutta useimmilla työpaikoilla se on vakiintuneen käytännön mukaisesti vapaapäivä. Lähtökohtaisesti kaupat ovat auki juhannusaattona ainakin klo 12 asti. Juhannuspäivänä kaupat ovat yleensä suljettuina, mutta pienemmät ruokakaupat ovat monesti auki.

Suomalaisia juhannustaikoja

Juhannuksena on tehty runsaasti erilaisia juhannustaikoja. Tunnetuimpia ovat erilaiset lemmentaiat, on pyritty takaamaan onni rakkauselämässä, näkemään tuleva puoliso tai saamaan haluttu henkilö puolisoksi.

Tässä muutamia perinteisiä suomalaisia taikoja:

• Katsottaessa kaivoon, lampeen tai lähteeseen juhannusyönä, mieluiten alasti, näkee tulevan puolison.
• Hyvän naimaonnen saa, jos juhannusyönä kierittelee alastomana kasteisella niityllä.
• Tulevan puolison voi nähdä juhannusyönä unessa, jos on laittanut tyynynsä alle yhdeksällä heinällä sidotun kukkaseppeleen.
• Tulevasta sulhosta voi uneksia myös vasemman jalan sukka väärin päin jalassa.
• Juhannuskokon savu kääntyy sen suuntaan, joka pääsee pian naimisiin.
• Kun juhannusyönä asettaa peilit vastakkain ja toiseen peiliin katsoo, näkee toisesta peilistä tulevan sulhasensa/morsiamensa.
• Kun juhannussaunan jälkeen heittää saunavastan saunan katolle, niin siitä suunnasta, mihin vastan pää (puinen osa) osoittaa, tulee heittäjälle sulhanen.
• Kun juhannusyönä asettaa tyynynsä alle ennen nukkumaan menoa seitsemän erilaista kukkaa, jotka on poimittu seitsemältä eri niityltä, tulee yöllä unessa tuleva sulhanen tervehtimään.
• Jos juhannusyönä kerää seitsemän kukkaa/yrttiä ja ylittää seitsemän aitaa ja nukkuu kukat tyynyn alla, niin unessa näkee tulevan sulhasen/morsiamen.
• Neito voi kuunnella juhannusyönä käen kukuntaa. Niin monta kertaa kuin kukahtaa, niin monta vuotta on sulhasen löytymiseen. Jos ei kuku lainkaan, tulee sulho vielä samana vuonna.

Lähteet: Wikipedia
Teksti: Tiina Ynnilä
Venäjännös: Lidia Popova

Siirry ylös