Tässä numerossa:
Arkisto:
№ 3 ( 13 ) 2013
Tämä oli Burmasta tulleen maahanmuuttajan ainoa tieto Suomesta. Edessä on, kuten sadoilla muillakin maahanmuuttajilla, pitkä ja vaikea sopeutumisprosessi, jonka aikana käy selväksi, että täällä ei muutu vain ilmasto vaan täytyy totutella täysin uuteen kulttuuriin, toisenlaisiin lakeihin ja outoon elämäntapaan. Venäläisillä maahanmuuttajilla on tietenkin helpompaa. Venäläinen elämäntapa muistuttaa enemmän tai vähemmän eurooppalaista, lait ja tavat ovat kutakuinkin ymmärrettäviä. Kuitenkin vastoin odotuksia käy usein niin, että monet ongelmat toiseen maahan muutettaessa eivät häviä, vaan päinvastoin tulee uusia. Yksi niistä on perheväkivalta, joka oli Kuopiossa pidettävän koulutustilaisuuden aiheena. Tilaisuuden järjestivät Väestöliiton Monikulttuurinen osaamiskeskus, Pohjois-Savon ELY- keskus ja Itä-Suomen aluehallintovirasto.
Seminaarin puhujina olivat eri organisaatioiden asiantuntijoita, jotka tekevät töitä maahanmuuttajien kanssa. Tarkastelussa oli ongelmia, jotka koskivat perheväkivallan syitä, vieraaseen maahan muuttavan ihmisen persoonallisuuden muuttumista sekä maahanmuuttajien ja paikallisen väestön kulttuurieroja. Erityisen vaikeaa on ymmärtää suomalaista läntistä kulttuuria tulijoiden aasialaisista ja afrikkalaisista maista. Monissa niissä, esimerkiksi, tähän asti on harjoitettu naisten ympärileikkausta, mitä Suomessa pidetään rangaistavana rikoksena. Tähän aiheeseen oli seminaarissa varattuna oma aikansa. Mutta on Euroopan alueeltakin tulevilla maahanmuuttajilla omat tapansa ja tottumuksensa, jotka eroavat suomalaisista, esimerkiksi, lasten kasvatusmenetelmät.
Kuopion kriisikeskuksen projektityöntekijä Petri Miettinen vahvisti seminaarissa, että tyypillinen kriisikeskuksen asiakas on pariskunta, missä mies on suomalainen ja nainen maahanmuuttaja. ”Tapauksista, joissa venäläinen nainen olisi joutunut kokemaan perheväkivaltaa suomalaisen miehensä puolesta, olen itsekin kuullut tuttaviltani”, Ilona Lipatova huomauttaa. Usein näissä tapauksissa naiset eivät uskalla hakea apua, koska pelkäävät, etteivät jatkossa saa enää oleskelulupaansa uusittua. Kuitenkin, Rikosuhripäivystyksen antaman tiedon mukaan näissä tapauksissa poliisi voi tarkastella asiaa tapauskohtaisesti. ”On tärkeää, että lähisuhdeväkivallan uhri saisi tilanteeseensa ohjausta, tukea ja neuvoja”, Jaana Rossinen, Rikosuhripäivystyksen Itä-Suomen aluetoimiston aluejohtaja kommentoi. Rikosuhripäivystyksestä asiakkaan on mahdollisuus saada tukihenkilö, joka on asiakkaan tukena viranomaistapaamisissa esim. poliisilaitoksella, oikeusaputoimistossa. Meillä on ollut asiakkuuksia, joissa maahanmuuttajataustainen nainen on saanut puolisoltaan väärää tietoa omista oikeuksistaan. Palvelupisteiden yhteystiedot löytyvät sivulta www.riku.fi, mistä voi kysellä tukihenkilöitä.
Tulee muistaa, että perheväkivalta ei ole vain fyysistä pahoinpitelyä. Väkivalta voi olla psykologista, seksuaalista, henkistä, taloudellista tai avunannosta ja hoidosta kieltäytymistä. Sen esiintymisen taso vaihtelee sanallisesta ihmisarvoa heikentävästä loukkaamisesta, uhrin nuhtelemisista, jotta tämä tuntisi itsensä vastenmieliseksi, arvottomaksi ja turhaksi, tönäisyistä ja potkuista vamman aiheuttamisiin ja kuolemiin. Perheväkivallasta voi kärsiä kuka perheenjäsen tahansa – nainen, mies, lapset.
Testaa, onko elämässäsi ollut väkivaltaa.
Onko läheinen ihminen:
Jos vastasit vaikkapa yhteen kohtaan ”kyllä”, olet kokenut väkivaltaa. Väkivalta tapahtuu aina samalla kaavalla. Se alkaa tilanteen kiristymisestä, jonka jälkeen tapahtuu ”räjähdys”. Tämän jälkeen seuraa aika, milloin hyökkääjä tuntee itsensä syylliseksi ja lupaa, ettei tällaista tapahdu enää koskaan. Mutta väkivallan kierre toistuu yhä uudelleen. Alkuun ensimmäisen tapauksen jälkeen seuraavaan väkivaltakertaan voi mennä yli vuosikin, mutta ajan kuluessa sen käyttäminen yleistyy kerta toisensa jälkeen ja se muuttuu yhä kovemmaksi.
Nainen usein jää puolisonsa luokse, joka käyttää väkivaltaa, koska pelkää jäävänsä ilman taloudellista tukea tai lapset ilman ruokaa tai koska toivoo, että mies muuttuisi. On myös naisia, jotka ajattelevat, että olemassa oleva, vaikkakin huono isä on parempi, kuin ei isää ollenkaan. Mutta Suomessa yksinhuoltajaäiti voi elää taloudellisesti itsenäisesti. Väkivallantekijä ei muutu koskaan, ja lapset eivät voi täysipainoisesti kehittyä ja kasvaa onnellisiksi perheessä, missä käytetään väkivaltaa. Ja loppujen lopuksi väkivalta voi johtaa kuolemaan.
Täten muista, että yksikään henkilö ei saa joutua alttiiksi lyömiselle, uhkailuille tai henkiselle ja fyysiselle alistamiselle. Kunnioita itseäsi ja suojele oikeuksiasi.
Kuopiossa väkivaltatapauksien uhri voi ottaa yhteyttä Kuopion kriisikeskukseen (ma–pe 8.00–21.00, la-su 14.00–21.00, puh. 017 262 7733, osoite Suokatu 27).
Tietoa lastensuojelusta ja perheväkivallasta löytyy venäjän kielellä seuraavista osoitteista: www.lastensuojelu.info/ru/, www.e-mielenterveys.fi, www.lyomatonlinja.fi.
Maahanmuuttajien integroimisesta löytyy tietoa tältä sivulta www.vaestoliitto.fi/monikulttuurisuus /.
Teksti: Ilona Lipatova
Suomennos: Maria Lepistö