• FinRusMedia
• |
• Infopaketti
• |
• RuFi
• |
• Euroopan parlamentti selkokielellä
• |
• Keski-Suomi
• |
• MaMu-Media
• Projektimme:

№ 4 ( 96 ) 2014

Kansalaisjärjestöjen tehokas hallinto ja johtaminen

Helsingin yliopistossa pidettiin Boardman Oy:n järjestämä ”PRO BONO 2014 – kolmannen sektorin johtaminen ja hallitustyö” – seminaari. Kolmanteen sektoriin kuuluvat kaikki järjestöt eli valtiosta riippumattomat ja ei-kaupalliset yhdistykset.

Järjestöjen edustajat vaihtoivat seminaarissa kokemuksia ja saivat ajankohtaista tietoa. Kolmannen sektorin eri alojen johtajat (urheilu, taide, tiede, sosiaaliala, kulttuuri, politiikka) saivat erinomaisen mahdollisuuden tavata ja pohtia ajankohtaisia aiheita, puhua yhteiskunnan kehityksestä, johtamisen ja hallitustyöskentelyn tehokkuudesta sekä kehittää tulevaisuuden näkymiä.

Järjestöt voivat toimia tehokkaammin kuin valtion laitokset ja yritykset, sikäli kuin nimenomaan järjestöt pystyvät tarjoamaan palveluitaan nopeasti ja kohdistetusti reagoimalla väestön tarpeisiin. Hyvänä esimerkkinä toimivat kriisi-, oikeusturva- ja ihmisoikeuskeskukset. Tällaiset järjestöt vaikuttavat yhteiskunnan moniin kysymyksiin ja ratkaisevat monia ongelmia tuomalla maahan samalla vakautta.

RAY:n uusi johtaja Velipekka Nummikoski kertoi siitä, millainen rooli ja millaista tukea Raha-automaattiyhdistys tuo sosiaalipuolelle. RAY:llä, Veikkauksella ja Finntotolla on yksinoikeus järjestää uhkapelejä Suomessa. Ne keräävät vuosittain kaikkiaan noin 1,7 mrd. euroa. Suomessa noin 65 % uhkapeleistä saaduista tuloista käytetään yhteiskunnan hyväksi. Tämä on muihin maihin verrattuna suurin summa. Esimerkiksi, Ruotsissa ja Norjassa yhteiskunnan hyväksi käytetään 57 % tuloista, Tanskassa 54 % ja Italiassa, maassa, joka on toiseksi suosituin uhkapelien pelaajamaa, vain 47 %.

Veikkauksen johtaja Ilkka Juva kertoi puolestaan kansalaisjärjestöjen mahdollisuuksista toteuttaa varainhankintaa, uusista yritysyhteistyön muodoista ja sponsoritoiminnasta. Vaikka sponsorointi on etupäässä suunnattu taloudelliseen tukemiseen, nykyisin kiinnitetään paljon huomiota myös asiakassuhteisiin ja hyväntekeväisyystyön positiivisista vaikutuksista imagoon. Ne yritykset, jotka yrittävät tehdä logoaan tunnetuksi, ovat myös sosiaalisesti aktiivisempia yhteiskunnassa.

Professori Anne Birgitta Pessi kertoi viimeisimmistä tutkimustuloksista, jotka koskevat yhteiskunnan hyvinvointia. Annen mukaan auttaminen tekee meistä onnellisempia. Vapaaehtoistyön tulevaisuus näyttää lupaavalta – vapaaehtoistyöhön osallistuu kolmannes suomalaisista ja erityisen aktiivisia on nuoret. Esimerkiksi Helsingin kaupungin saattohoitokoti Terhokodissa työskentelee yhdessä henkilökunnan kanssa kymmeniä vapaaehtoisia, jotka auttavat potilaita jokapäiväisessä elämässä, tukevat heitä keskustelemalla ja lukemalla kirjoja ääneen. Vaikka vapaaehtoistyö ei korvaa ammattilaisten tekemää työtä, sillä on kuitenkin merkittävä lääketieteellinen vaikutus. Suomalaisten suurimpana syynä osallistua vapaaehtoistyöhön on halu auttaa, kun taas muissa skandinaavisissa maissa tehtyjen tutkimusten mukaan vaikuttimena on myös mahdollisuus oppia uutta. Mikä houkuttelee ihmistä osallistumaan vapaaehtoistyöhön? Tällaisessa työssä täytyy olla tarkoitusta, sen täytyy syventää ja laajentaa sosiaalisia verkostoja ja sen täytyy antaa kiitosta. Kaikki nämä edistävät yhteiskunnan positiivisen dynamiikan kasvua kokonaisuudessaan.

Elinkeinoelämän Valtuuskunnan EVA:n tutkimuspäällikkö Ilkka Haavisto ja Tampereen pormestari Anna-Kaisa Ikonen puhuivat sosiaalisesta kumppanuudesta ja kaikkien kolmen yhteiskunta-alan (julkinen, yksityinen ja kolmas sektori) edustajien rakentavasta vuorovaikutuksesta yhteiskunnallisten ongelmien ratkaisemisessa (köyhyys, asunnottomuus, työttömyys, orpous, yksinäisyys, perheväkivalta jne.). Tällainen partneritoiminta tulee toteuttaa lain puitteissa ja suunnata sosiaalipolitiikan parantamiseen. Kansalaisjärjestöt pystyvät ottamaan hoitaakseen osan niistä toiminnoista, joihin valtio ja yritykset eivät aina kiinnitä huomiota.

Miten roolit tulisi jakaa nyky-yhteiskunnassa?

Kunnan tulee ottaa itselleen hallinnointi-, kontrollointi- ja tukemisvastuu sekä vastuu rahoituksesta. Järjestöiltä, jotka tuottavat palveluita, vaaditaan tehokkuutta, innovatiivisuutta ja läpinäkyvyyttä tehtävien suorituksessa. Kansalaisten on myös omalta osaltaan oltava sosiaalisesti aktiivisia, osallistuvia ja ilmaistava halunsa ja kiinnostuksensa kohteet.

Kari Kasanen, TalentVectia Oy:n hallituksen puheenjohtaja ja Boardman Oy:n partneri, kehotti seminaarin osanottajia huomioimaan monien menestyneiden ja maailmalla tunnettujen johtajien kokemukset.

Heidän työhistoriaansa ja -tuloksiin voi tutustua seuraavilla sivuilla:
www.karikasanen.com
http://valmennuskeskus.fi
http://issuu.com/talentvectiarenewal

Koripallojoukkue Susijengin päävalmentaja Henrik Dettmann kertoi myös omasta työstään. Vuodesta 2008 joukkue on menestynyt hyvin ja kuuluu Euroopan kymmenen parhaimman joukkueen joukkoon. Koripallo on 10. suosituin urheilulaji Suomessa. Susijengi esittelee uutta Suomea, missä hallinnon innovatiiviset menetelmät ovat avainasemassa.

Järjestöjen kirjanpidosta ja varainhoidon sisäisestä kontrollista puhui PwC:n partneri Samuli Perälä ja RAY:n valvontapäällikkö Kristian Seemer.

Johtaminen on suunnittelu-, organisoimis-, motivointi- ja kontrollointiprosessi organisaation tavoitteiden saavuttamiseksi. Järjestön avoimuus ja vastuullisuus ovat ensiarvoisen tärkeitä ja niihin liittyy se, että:

• sponsoreiden täytyy olla varmoja, että avustukset, jotka on annettu yhteiskunnan erilaisten ongelmien ratkaisemiseen, käytetään tehokkaasti ja vaaditulla tavalla;
• valtionlaitoksien tulee olla varmoja, että järjestö toteuttaa lakisääteistä toimintaansa lain ja säädösten edellyttämällä tavalla;
• järjestön asiakkaiden, sen jäsenten ja yhteiskunnan pitää luottaa järjestöön ja olla varmoja sen rehellisyydestä ja ammattitaidosta.

Sisäinen johdon puolesta järjestetty varojen valvonta määrittelee taloudellisen toiminnan laillisuuden ja sen, miten varoja järjestössä käytetään.

Sari Aalto-Matturi, Ehkäisevä Päihdetyö EHYT ry:n johtaja puhui siitä, että yrityksen menestys on sidoksissa oikeasti valitun strategian ja vahvan sosiaalisen brändin kanssa. Sosiaalisen brändin tulee tuoda esiin vakautta ja luotettavuutta. Tehokas varainhankinta, määrätietoinen vapaaehtoistyö, taloudellinen ja materiaalinen apu vie organisaation positiivista imagoa eteenpäin. Organisaation johdon pitää omalta osaltaan olla tietoinen kaikista viimeaikaisista tapahtumista, joita maassa ja maailmalla tapahtuu, ja reagoitava niihin ajallaan. Ei pidä unohtaa, että sosiaalisen brändin luominen on vakavasti otettava ja tärkeä tehtävä, aivan kuten kaupallisenkin brändin luominen. Siitä, miten asiantuntevasti brändi on sijoitettu yhteiskuntaan, riippuu paljon itse järjestön taloudellisen tuen määrä ja täten myös sen avun määrä, jota se loppujen lopuksi pystyy tarjoamaan avuntarvitseville.

Kansalaiset perustavat kansalaisjärjestön vapaaehtoistyön pohjalle. Hallituksen on tehdessään päätöksiä otettava huomioon kaikki tekijät ja niiden keskinäiset yhteydet yhteiskuntaan, sekä ennustettava kaikkia mahdollisia tuloksia. Johtamistaidot, rehellisyys, vastuullisuus, ennakkoluulottomuus sekä innovatiivinen lähestymistapa takaavat tehokkaan johtamisen, yhteiskunnan luottamuksen ja hyväksynnän ja johtavat järjestön menestyksekkääseen toimintaan.

Teksti ja kuvat: Irina Senkina

Suomennos: Maria Lepistö

Lähde:www.boardman.fi

Siirry ylös