Tällä palstalla julkaisemme Jyväskylän Uuden Apteekin apteekkari Harri Ovaskaisen vastauksia apteekkituotteihin liittyviin lukijoiden kysymyksiin. Lue lisää...

Turistiripulin itsehoito

Ripuli on yleinen ulkomaanmatkailijan terveysongelmista ja vaara on suurin lämpimänä vuodenaikana ja alueilla, joissa elintarvikehygienia on heikkoa. Esimerkiksi Etelä-Aasiassa, Lähi-idässä ja Afrikassa turistiripulin saa viikon matkalla jopa 20–60 % matkailijoista. Useimmiten turistiripuli puhkeaa ensimmäisen matkaviikon lopulla. Nuoret aikuiset sairastuvat turistiripuliin useimmin, todennäköisesti siksi, että he ovat muita varomattomampia ruokansa suhteen.

Turistiripulin tyypillisiä oireita ovat eriasteinen ripuli, vatsakouristukset ja pahoinvointi. Yleensä esiintyy alle vuorokauden kestävää kuumetta tai päänsärkyä, mutta vaikeammissa tautimuodoissa kuume on korkeaa ja jatkuu pidempään. Potilaalla voi olla myös verta ulosteessa. Turistiripuli kestää keskimäärin kolme vuorokautta, mutta rajumpi tauti voi kestää viikon. Mikäli ripuli on runsasta ja potilas oksentelee, voi nestehukka jo vuorokaudessa huonontaa sairastuneen kuntoa.

Turistiripulia aiheuttavat bakteerit, virukset ja alkueläimet, joista bakteerit ovat suurin aiheuttaja. Tärkeimmät turistiripulin ehkäisykeinot ovat hyvä elintarvike- ja käsihygienia. Yleisimmin turistiripulin saa ulostemikrobeilla saastuneesta ruoasta tai juomasta. Vaaraa voi pienentää huomattavasti valitsemalla ruoat ja juomat huolellisesti, välttämällä tiettyjä ruokalajeja esim. raakaa kananmunaa sisältäviä ruokia, kylmiä leikkeleitä, majoneesipohjaisia ruokia, kylmää lihaa ja kalaa sekä pakkaamatonta maitoa ja jäätelöä. Monissa maissa on terveyden kannalta turvallisinta käyttää pullotettua vettä ja välttää jääkuutioita.

Maitohappobakteerit ovat hyödyllisiä erityisesti jos niitä käytetään koko matkan ajan ja käyttö aloitetaan jo muutamaa päivää ennen matkaa. Yksiselitteistä vastausta parhaasta maitohappobakteerivalmisteesta turistiripulin ehkäisyyn ei ole helppo löytää, sillä teho riippuu sekä valmisteen sisältämästä bakteerikannasta/-kannoista että matkakohteessa elävistä bakteereista.

Maitohappobakteerien lisäksi käytetään lääkkeeksi rekisteröityä Saccharomyces boulardii -probioottia eli Precosaa. Se edistää suolistossa normaalisti esiintyvien bakteerikantojen välistä tasapainoa. Myös Precosan käyttö suositellaan aloitettavaksi pari päivää ennen matkaa ja jatkettavan koko matkan ajan. Precosaa voidaan käyttää ripulin oireenmukaiseen hoitoon, mutta se ei pysäytä suolen toimintaa vaan vaikuttaa mm. estämällä taudinaiheuttajien kasvua. Tämän takia ripulin oireen mukaiseen hoitoon voidaan tarvita loperamidia, joka auttaa palauttamaan ruoansulatuksen normaalin rytmin ja lievittää nopeasti ripulia. Hoidossa voidaan tarvita runsaan nesteen nauttimisen lisäksi elektrolyyttien täydentämistä juoman avulla.

Lääkeiaineet ja lääkkeet:

• Loperamidi (Imodium, Lopex, Imocur)
• Maitohappobakteereja (Biophilus, Gefilus, Idoform, Maitohappobakteeri+B Ratiopharm, Rela-tabs)
• Saccharomyces boulardii (Precosa)

Loperamidi (Imodium, Lopex, Imocur)

Maitohappobakteereja
(Biophilus, Gefilus, Idoform, Maitohappobakteeri+B Ratiopharm, Rela-tabs)

Saccharomyces boulardii (Precosa)

Harri Ovaskainen, apteekkari
Jyväskylän Uusi Apteekki

Venäjännös: Lidia Popova

Siirry ylös