Tällä palstalla julkaisemme Jyväskylän Uuden Apteekin apteekkari Harri Ovaskaisen vastauksia apteekkituotteihin liittyviin lukijoiden kysymyksiin. Lue lisää...
Silmien kuivuminen on varsin yleinen oire, sillä noin 10 % aikuisväestöstä kärsii lievästä tai keskivaikeasta silmien kuivumisesta ja vaikeaan kuivasilmäisyyteen liittyvää Sjögrenin oireyhtymää esiintyy 1-2 %:lla. Kuivasilmäisyys on naisilla yleisempää kuin miehillä ja etenkin yli 40-vuotiailla naisilla vaiva yleistyy.
Kuivasilmäisyyden taustalla on yleensä joku kyyneleritysjärjestelmän toimintahäiriö, joka aiheuttaa kuivasilmäisyyttä muuttamalla kyynelnesteen määrää, koostumusta, leviämistä silmän pinnalle tai lisäämällä haihtumista.
Kuivasilmäisyyttä lisäävät mm. pohjoinen elinympäristö (kuiva pakkasilma ja pitkä lämmityskausi), yleistynyt koneellinen ilmastointi, työolosuhteet (esim. näyttöpääte, työympäristön pölyisyys), väestön ikääntyminen, tupakointi ja monet sairaudet (esim. kilpirauhasen vajaatoiminta ja reuma). Myös jotkin lääkkeet, esimerkiksi beetasalpaajat kuivattavat silmiä. Bentsalkoniumkloridia sisältävät silmätipat (monet pullotipat) voivat lisätä pitkäaikaisessa käytössä silmien kuivuutta häiritsemällä silmän pinnalla olevaa lipidi- eli rasvakerrosta. Lisäksi silmien taittovirhekirurgia (esim. LASIK) voi aiheuttaa tilapäistä tai pysyvää silmien kuivuutta.
Kuivasilmäisyydestä kärsivän silmät tuntuvat usein polttavilta, kirveleviltä, punoittavilta ja joskus kyynelehtivät runsaasti esimerkiksi tuulen tai tupakansavun takia. Kyynelneste ei kuitenkaan kosteuta silmää tarpeeksi, koska siinä ei ole riittävästi lipidejä. Kuivasilmäisyyden oireet ovat pahimmillaan aamulla yöllisen kyynelerityksen vähyyden vuoksi tai pahenevat iltaa kohti.
Kuivasilmäisyyden ennaltaehkäisyssä kannattaa huomioida, että ulkona liikuttaessa apua voi saada suojalaseista tai sivuille kaartuvista aurinkolaseista, jotka suojaavat tuulelta. Näyttöpäätetyöntekijän silmäoireita voidaan usein helpottaa työergonomiaa muuttamalla. Päätteen tulee olla sijoitettu niin, että katse suuntautuu alaspäin. Täytyy myös muistaa räpytellä riittävästi ja pitää kerran tunnissa tai useammin silmiä lepuuttava tauko. Lisäksi kannattaa huomioida, että piilolasit eivät sovi kuivasilmäiselle.
Kuivasilmäisyyttä voidaan hoitaa kostuttavilla silmätipoilla, jotka ovat siedettyjä. Haittavaikutuksina esiintyy allergisia reaktioita todella harvoin, ja ne voivat johtua joko tipasta tai sen säilytysaineesta. Päivällä käytetään yleensä ohuempaa (vähemmän rasvaista tippaa), joka voi sisältää hyaluronaattia. Tippoja annostellaan usein esimerkiksi 4-6 kertaa päivässä. Jotkut saavat apua myös liposomisilmäsuihkeesta. Iltaa kohti tarvitaan yleensä paksumpia geelimäisiä tippoja tai jopa voidetta, koska yöllä nukkuessa kyyneleritys lakkaa ja silmä kuivuu.
Jos kuivasilmäisyys vaivaa säännöllisesti, häiritsee jokapäiväistä elämää tai siihen liittyy silmätulehduksia, kannattaa ottaa yhteyttä lääkäriin / silmälääkäriin. Lääkäri voi lisätutkimuksilla selvittää kuivasilmäisyyden syitä ja varmistaa diagnoosin. Lääkärin määräyksellä kuivien silmien hoitaminen on usein edullisempaa, koska osasta silmätippoja voi saada Kela-korvauksen.
Kuivasilmäisyyden hoidossa käytettäviä aineita / valmisteita:
Hyaluronaattia sisältäviä Bepanthen Eye, Hyabak, Ophtim Eye, Optive Fusion, Systane Hydration
Povidonia sisältäviä Oculac
Hypromelloosia sisältäviä Artelac, Hyprosan
Karbomeeria sisältäviä Bevita Eye silmägeeli, Oftagel, Viscotears
Liposomisilmäsuihke Tears Again.
Harri Ovaskainen, apteekkari
Jyväskylän Uusi Apteekki
Venäjännös: Lidia Popova