• FinRusMedia
• |
• Infopaketti
• |
• RuFi
• |
• Euroopan parlamentti selkokielellä
• |
• Keski-Suomi
• |
• MaMu-Media
• Projektimme:

№ 4 ( 06 ) 2011

Terveydeksi!

Tällä kertaa puhumme terveydenhuoltojärjestelmästä ja siitä, mitä se tarjoaa maahanmuuttajalle. Kuopion maahanmuuttajayksikön terveydenhoitaja Leila Savolainen tutustuttaa palveluihin ja vastaa vaikeisiinkin kysymyksiin. Maahanmuuttajayksikössä Kuopiossa toimii kaksi sosiaalityöntekijää, pari perhetyöntekijää ja yksi terveydenhoitaja. Yksikön pääasiakkaita ovat pakolaiset ja paluumuuttajat.

Leila Savolainen, kuva: Veikko Somerpuro

- Jokaisessa maassa on oma sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmänsä. Millainen on Suomen järjestelmä? Miten, mihin ja milloin voi hakeutua lääkärin vastaanotolle Kuopiossa?

- Kun ihminen tulee eri kulttuurista, jossa hän on tottunut tiettyyn palvelutyyliin, voi se aiheuttaa vääriä odotuksia. Suomalaisen sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmän pääperiaatteena on tasapuolisuus, eli kaikille ihmisille samat oikeudet. Suomessa toimivat tiiviissä yhteistyössä kaksi järjestelmää: ennaltaehkäisevä (neuvolat, työterveyshuolto, kouluterveydenhuolto, fysioterapeutit), jonka kautta ihminen aktivoituu, ja omalääkärijärjestelmä (terveyspalvelut), joka tarjoaa hoitoa jo sairastuneille ihmisille.

Kuopion kaupungin terveyspalveluihin kuuluvat omalääkärijärjestelmä ja yhteispäivystys. Arkipäivisin voi soittaa ja varata ajan omalle lääkärille. Hoitaja arvioi tilanteen ja antaa joko päivystysajan samalle päivälle tai tekee varauksen ei-kiireiselle hoidolle toiselle päivälle. Jos joku sairastuu viikonlopun, illan tai yön aikana hän menee yhteispäivystykseen, joka toimii Kuopion yliopistollisessa sairaalassa. Kuopiossa on myös laajat yksityislääkäripalvelut. Yksityislääkäreiden maksuista KELA korvaa osan. Ihmisten, jotka ovat vasta tulleet Suomeen, on vaikea käsittää, että erikoislääkäreille, laboratorioon ja röntgen-kuvaukseen tarvitaan lähete, jonka tekee joko oma lääkäri tai yhteispäivystyksen väki.

- Olen kuullut erilaisia versioita siitä, kenellä on oikeus tulotarkastukseen. Ja mikä se on?

- Tulotarkastuksessa kartoitetaan maahanmuuttajan terveydentila. Hän tulee maahan eikä meillä ole tietoja hänen terveydestään. Sen takia kartoitamme, mitä hänelle on tapahtunut lapsuudesta alkaen. Sen jälkeen hän siirtyy normaaliin terveydenhuoltojärjestelmään. Kuten sanottu, meidän pääasiakkaitamme ovat pakolaiset ja paluumuuttajat. Olisi hyvä, jos muutkin saisivat tällaisen kartoituksen, mutta resursseja ei ole. Maahanmuuttajat, jotka eivät pääse tulotarkastukseen voivat antaa taustatietonsa oman lääkärin hoitajalle ensimmäisen käynnin yhteydessä.

- Minkä terveysongelman kanssa voi tulla omalääkärin vastaanotolle terveyskeskukseen?

- Terveyskeskuslääkäreillä on laaja koulutus ja kokemusta eri alueilta. Tähän työhön tarvitaan usein korkea pätevöitymisaste (yleislääkäri, joka on erikoistunut tai erikoistumassa yleislääketieteeseen). Terveyskeskuslääkärit voivat tehdä mm. gynekologiset ja urologiset tutkimukset sekä pienet kirurgiset toimenpiteet. Terveyskeskus toimii siis kuin pieni sairaala. Puolet lääkäreistä on miehiä. Suomalaiset ovat tottuneet siihen, että mieslääkärit tekevät myös gynekologisia tutkimuksia. On vaikea vaihtaa lääkäriä, siihen pitää olla hyvät perusteet. On vaikea järjestää tiettyä tutkimusta varten sijaislääkäriä, terveyskeskuslääkärit ovat kiireisiä. Maahanmuuttajanaisten kynnys on ymmärrettävä, mutta sen pitää ylittää. Yhtenä vaihtoehtona ovat tietysti yksityislääkärit.

- Monilla pienten lasten äideillä ja odottavilla äideillä on ongelma: he eivät tiedä, milloin pitää mennä lääkärille ja milloin neuvolaan?

- Suomessa on äitiys- ja lastenneuvola-ohjelma. Jos kaikki menee hyvin, odottavat äidit ja pienten lasten äidit käyvät neuvoloissa tietyt kertamäärät hoitajan ja lääkärin vastaanotolla. Jos sairastuu, pitää mennä omalle lääkärille. Oma alueen hoitaja voi kirjoittaa todistukseen sairastumisesta. Pitää vain tiedustella työnantajalta (oppilaitoksesta), riittääkö hoitajan todistus.

- Hammashuolto on varmasti monia maahanmuuttajia kiinnostava aihe. Miten voi päästä hammaslääkärille, jos hammasta särkee tai haluaa tarkastukseen?

- Kuopion kaupungin julkisella puolella on päivystävien lääkäreiden vastaanotto arkipäivinä terveyskeskuksessa Keskustassa, Petosella ja Harjulassa. Viikonloppuna numerosta (017) 186 611 saa ohjausta ja neuvoa. Samasta numerosta saa arkipäivisin klo 7.45 alkaen päivystysaikoja. Sen lisäksi Kuopiossa toimii hammaslääkäreitä yksityisasemilla. Hintaero julkisen ja yksityisen puolen välissä ei ole kovin iso KELA-korvausten jälkeen.

Suomessa ne, joilla ei ole akuuttia hammaskipua, laitetaan jonoon. Odotus kestää noin puoli vuotta. Sitten tarkistetaan hampaat, arvioidaan asiat ja tarvittaessa hoidetaan. Jos asiat hankaloituvat ennen sitä, voit kiirehtiä jonoa tai mennä päivystävälle lääkärille. Jos koululaiselle sattuu hammastapaturma, se hoidetaan Kuopion kaupungin laskuun. Ensimmäinen hammashoitajan tarkastus tehdään lapsille alle yhden vuoden iässä. Samalla opetellaan hampaiden huoltoa.

- Tukipalvelut ja kotipalvelut ovat maahanmuuttajille melkein tuntemattomia…

- Jos ihmiset tarvitsevat kotona apuvälineitä (esim. kyynärsauvoja leikkauksen jälkeen, wc-pöntön ja sängyn korokkeita), he voivat lainata ne terveyskeskuksen apuvälinelainaamosta. Jos asiakkaalla on diabetes ja hän tarvitsee hoitoa varten insuliiniliuskoja tai tarvitsee vaippoja, oman lääkärin lähetteellä niitä saa terveyskeskuksen hoitotarvikejakelusta.

Kaupunki järjestää kotihoitopalvelua. Oma lääkäri tutkii asiakkaan ja tekee lähetteen. Kotisairaanhoitaja tulee kotikäynnille, arvioi tilanteen ja tekee päätöksen, että esim. perhetyöntekijä käy ikäihmisen luona kaksi kertaa päivässä. Palvelu on maksullinen. Kaupunki järjestää myös ateriapalveluita. Yksinasuvalle vanhukselle voidaan tuoda ruoka kotiin. Tämäkin palvelu on maksullinen, mutta toimii hyvin. Kaikilla näillä palveluilla pyritään siihen, että ihminen voisi asua mahdollisimman pitkään kotona.

Jos henkilö ei enää pärjää kotona, mutta ei vielä tarvitse laitoshoitoa, voi hän päästä palvelutaloon. Siellä asukkailla on omat asunnot, mutta hoitoväki on koko ajan saatavilla.

- Miten Venäjältä tuleville vieraille voi järjestää lääkärin vastaanoton Kuopiossa?

- Ensiapuluonteista hoitoa muille kuin EU-maan kansalaisille järjestetään päivystyksen kautta. Potilaan on hyvä ottaa yhteyttä omaan vakuutusyhtiöön ja varmistaa, kuka maksaa hoidon, koska hinnat voivat olla monta kertaa korkeampia ulkomaalaisille, kuin Suomen sosiaaliturvan piiriin kuuluville. Jos ulkomaalaisella asiakkaalla on sairaus, joka on ollut hänellä jo kotimaassa, julkisessa terveysasemalla sitä ei hoideta, asiakkaan pitää mennä yksityissektorille. Ulkomaalainen nainen voi tulla synnyttämään Kuopion yliopistolliseen sairaalaan. Normaali synnytys ja kolme hoitopäivää maksavat noin 5 000 €.

- Monien maahanmuuttajien on vaikea varata aika lääkärille puhelimitse ja hoitaa asiat lääkärin vastaanotolla suomeksi. Miten heidän kannattaisi toimia?

- Kaikilla terveyskeskuksen hoitajilla ja lääkäreillä on tulkkilista. Asiakkaan pitää soittaessaan sanoa, että hän tarvitsee tulkkia. Lain mukaan terveysviranomaisen pitää pyrkiä järjestämään tulkkiapua ja asiakkaalla on siihen oikeus. Muista, että kenenkään ei ole pakko osata, jos ei vain osaa. Avun pyytäminen ei ole huono asia, koska termit ovat vaikeita.

Lopuksi haluaisin sanoa, että vaikka me suomalaiset olemme ujoja, olemme aina valmiita auttamaan. Ja vielä kielestä. Sen tärkeän roolin ymmärsin tällaisen tapauksen kautta: terveyskeskuksen palveluksessa oli amerikkalaissyntyinen lääkäri, joka oli opiskellut täällä ja puhui erinomaista suomea, mutta amerikkalaisella aksentilla. Hänen vastaanotolleen tuli paluumuuttaja, joka puhui karjalan murretta. Lääkäri soitti: tule tulkiksi! Jouduin tulkkaamaan molempien puheet kirjakielelle. Ihmeellistä, ihmiset puhuvat samaa kieltä, mutta eivät ymmärrä toisiaan!

Teksti: Viktoria Glubokova

Siirry ylös