• FinRusMedia
• |
• Infopaketti
• |
• RuFi
• |
• Euroopan parlamentti selkokielellä
• |
• Keski-Suomi
• |
• MaMu-Media
• Projektimme:

№ 4 ( 06 ) 2011

Suomalaisia juhlia

Joulu ja uusivuosi

Joulu on Suomessa ehdottomasti suurin vuotuinen juhla.
Varsinaiset pyhäpäivät ovat joulupäivä 25.12. ja tapaninpäivä 26.12.
Juhlinta aloitetaan kuitenkin jo aattopäivänä, eli 24.12.

Joulua vietetään Jeesuksen syntymäjuhlana ja se sijoittuu talvipäivänseisauksen lähettyville. Kristillinen merkitys on nykyään jäänyt monille vähemmän tärkeäksi, kuten on käynyt monien muidenkin juhlapyhien kohdalla.

Jouluaattona monet suomalaiset vievät kynttilöitä sukuhaudoille.

Joulunodotus ja -vietto

Joulua odotetaan innolla pitkään ja joulukoristeet ilmestyvät kauppojen hyllyille joskus jo syyskuun lopulla. Kirkollisesti joulun odotus alkaa noin neljä viikkoa ennen joulupäivää eli 1. adventtisunnuntaina. Tänä vuonna se on 27.11. Adventtisunnuntaita on neljä ja jokaisena niistä sytytetään yksi uusi kynttilä merkiksi Kristuksen syntymän odottamisesta.

Ennen joulua lähetetään joulukortteja sukulaisille ja tuttaville. Kortit kannattaa lähettää jo joulukuun alkupuolella, jotta ne ehtivät varmasti perille ajoissa. Joulun alla kaupoissa on hyvin ruuhkaista, suurimpia ruokaostoksia ei kannata tehdä enää aattona tai aatonaattona, vaan jo sitä ennen, jos ei halua jonottaa pitkään.

Jouluaattona kaupungit hiljenevät jo iltapäivällä. Aattopäivä ei ole virallinen juhlapyhä, mutta monet virastot, kaupat ja yritykset ovat silloin joko kokonaan kiinni tai sulkevat ovensa varhain iltapäivällä. Kodeissa jouluvalmistelut alkavat olla valmiina ja aattoiltana viedään usein kynttilöitä sukuhaudoille, käydään joulusaunassa, syödään jouluateria ja joulupukki tuo lahjoja lapsille ja aikuisillekin. Joskus pukin mukana on myös hänen muorinsa tai tonttuja. Jos perheen lapset eivät ole enää aivan pieniä, jaetaan lahjat ilman joulupukin käyntiä.

Varhain joulupäivän aamuna monet käyvät jumalanpalveluksessa eli joulukirkossa. Kirkossa kuullaan jouluevankeliumi (Luukkaan evankeliumin 2. luku) ja veisataan Enkeli taivaan -virsi. Joulun aika vietetään usein perheen ja sukulaisten kanssa, käydään kylässä läheisten ystävien luona.

Joulun juhlinnan ajatellaan päättyvän loppiaisena 6.1. tai Nuutin päivänä 13.1.

Jouluruoat

Jouluruokien valmistaminen aloitetaan jo hyvissä ajoin ennen joulua. Piparkakkuja ja voitaikinasta valmistettavia joulutorttuja saatetaan tehdä jo joulukuun alussa. Joulupöydän tärkein ruoka lienee joulukinkku, nykyään monissa perheissä syödään sen sijaan kalkkunaa. Laatikkoruoat, kuten lanttu-, porkkana- ja maksalaatikko ovat hyvin suosittuja. Monet valmistavat niitä itse, mutta ne voi ostaa myös valmiina kaupasta.

Jouluna keitetään riisipuuroa, jonka sekaan laitetaan manteli. Puuro tarjoillaan sokerin ja kanelin tai esim. luumukeiton kanssa. Myös erilaiset kalaruoat, kuten lipeäkala ja graavilohi ovat suosittuja joulupöydän antimia. Juomaksi on tapana tarjoilla mausteista glögiä.

Joulukoristeet

Koteihin tuodaan hieman ennen joulua joulukuusi. Viime vuosina muovikuuset ovat vieneet aitojen kuusien suosiota. Kuusi koristellaan aattoaamuna tai edellisenä päivänä, latvaan laitetaan perinteisesti tähti. Koristeita levitetään usein muuallekin kotiin. Koska joulu on vuoden pimeintä aikaa, korostetaan sen merkitystä valon juhlana sytyttämällä kynttilöitä. Joulukuuseen, ikkunoille ja pihamaalle voidaan laittaa sähkövaloja, mutta paljon poltetaan aivan oikeita steariinikynttilöitäkin.

Joulupöytään laitetaan usein jouluinen pöytäliina, jotkut vaihtavat ikkunaverhotkin jouluisempiin. Joulun värejä ovat Suomessa punainen, vihreä, hopea ja kulta. Perinteisimpiä joulukoristeita ovat oljesta valmistetut olkipukit. Oljesta tehdään usein myös enkeleitä, tonttuja ja muita hahmoja, joita voidaan ripustaa kuuseen.

Uusivuosi

Kun suomalaiset ovat viettäneet joulun perheen ja suvun kesken, otetaan uusi vuosi vastaan mieluummin kaveriorukalla ja rennommissa tunnelmissa. Joskus kokoonnutaan jonkun kotiin, vuokrataan yhdessä mökki tai lähdetään juhlimaan ravintolaan. Aattoiltana valetaan tinaa, eli sulatetaan kaupasta ostettuja pieniä hevosenkenkiä ja pudotetaan sulanut massa kylmään veteen. Tinan uudesta muodosta ennustetaan tulevan vuoden onnea. Ennen on tehty paljon muitakin ennustuksia tulevalle vuodelle, mutta tämä tapa on jäänyt elämään joka puolella Suomea.

Vuoden vaihtuessa ammutaan tietenkin ilotulitteita. Suomessa ilotulitteiden myynti ja käyttö on rajoitetumpaa kuin esim. Venäjällä. Niitä saa myydä vain joulun ja uudenvuoden välisinenä aikana, eli ns. välipäivinä. Ilotulitteita saa ampua ilman erillistä lupaa vain 31.12. klo 18.00 ja 1.1. klo 02.00 välisenä aikana. Jos siis joku haluaa järjestää ilotulituksen minä tahansa muuna aikana, on hänen haettava siihen lupaa paikallispoliisilta. Viime vuosina Suomessa on kielletty isoimpien ilotulitteiden myynti kokonaan, koska ne ovat aiheuttaneet niin paljon loukkaantumisia uudenvuodenyönä. Kaupungit ja suuret yritykset järjestävät vuoden vaihteessa omia suuria ilotulituksiaan.

Uudenvuoden ruokiin kuuluvat nakit ja perunasalaatti. Vuoden vaihtuessa nostetaan kuohuviinimaljat ja toivotetaan hyvää uutta vuotta! Seuraavana aamuna televisiosta seurataan tasavallan presidentin uudenvuodenpuhetta. Suomessa vain 1.1. eli uudenvuodenpäivä on yleinen vapaapäivä, aattona liikkeet ja virastot saattavat olla kiinni. Suurin osa suomalaisista palaa töihin tai kouluun jo vuoden toisena päivänä.

Teksti: Tiia Moilanen
Kuvat: Elisa Moilanen ja Mirja Savela

Lähteet:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Joulu
http://fi.wikipedia.org/wiki/Uusivuosi

Siirry ylös