• FinRusMedia
• |
• Infopaketti
• |
• RuFi
• |
• Euroopan parlamentti selkokielellä
• |
• Keski-Suomi
• |
• MaMu-Media
• Projektimme:

№ 3 ( 05 ) 2011

Rakkautta yli rajojen

Kulttuurienvälisen parisuhteen haasteet

Kun rakkaus iskee, se ei katso aikaa, paikkaa eikä maanosaa. Globaalistuvassa maailmassa, jossa ihmiset liikkuvat eri puolilla maapalloa ja yhteydenpito mantereiden välillä on helppoa, myös rakkaus saattaa löytyä toiselta puolelta maailmaa.

Kuva: Tiina Ynnilä

Monikulttuuriset parisuhteet ovat nykymaailmassa entistä yleisempiä. Ilmiö näkyy myös suomalai-sessa yhteiskunnassa, perhesyyt ovat 1990- ja 2000-luvuilla olleet yleisin Suomeen muuton peruste. Suomalaiset miehet solmivat usein parisuhteita esimerkiksi Venäjältä, Virosta ja Thaimaasta tulevien kanssa. Suomalaiset naiset puolestaan avioituvat melko tasaisesti ympäri maapalloa tulevien kumppaneiden kanssa. Suomessa elää tällä hetkellä noin 55 000 kaksikulttuurista paria ja kaksikult-tuurisissa perheissä elää noin 160 000 lasta.

Eri kulttuureista tulevien parisuhde ei välttämättä aina suju kuin tanssi. Ongelmia voi syntyä esi-merkiksi siinä vaiheessa, jos toinen puolisoista muuttaa asumaan ja elämään toisen kotimaahan.

Maahanmuuttotilannetta voidaan tarkastella esimerkiksi roolien näkökulmasta. ”Morenolaisen roo-liteorian mukaan, jokaisella ihmisellä on jatkuvasti käytössään erilaisia rooleja, jotka määrittelevät ihmisen elämää ja ovat vahvasti sidoksissa siihen ryhmään tai ympäristöön, jossa ihminen elää”, kertoo Väestöliiton monikulttuurisuuden asiantuntija Anita Novitsky. Novitsky ja Väestöliiton toi-nen monikulttuurisuuden asiantuntija, Mina Zandkarimi, olivat puhumassa kulttuurienvälisestä parisuhteesta ja avioliitosta Vastaanottava Pohjois-Savo ESR -hankkeen järjestämässä koulutuksessa Kuopiossa. ”Ihmisen rooleja voivat olla esimerkiksi äidin tai isän roolit tai vaimon tai miehen roolit. Suomeen ulkomailta tulleen ihmisen roolikäyttäytymistä on hallinnut kohdemaa. Kun tullaan uuteen maahan, rooliodotukset muuttuvat”, Novitsky sanoo.

Jos jokin rooli on ylikehittynyt, se voi viedä tilaa muilta rooleilta. Novitskyn mukaan näin voi käydä juuri maahanmuuttotilanteessa, jolloin ”maahanmuuttajan” tai vaikka ”kielenoppijan” rooli voi yli-kehittyä ja viedä tilaa esimerkiksi puolison tai äidin rooleilta. Kahdesta eri kulttuurista tulevien puo-lisoiden rooliodotukset voivat myös poiketa toisistaan, mikä saattaa aiheuttaa hämmennystä. Vaimo voi esimerkiksi odottaa, että mies huomioisi kodin siisteyttä ja puhtautta, mutta mies ei ole tottunut tällaiseen.

Jos toinen puoliso on muuttanut Suomeen ulkomailta, parisuhteeseen voi syntyä myös riippuvuus-suhde, koska suhteen toinen osapuoli on paremmin perillä yhteiskunnan asioista. Riippuvuussuhde voi kuormittaa parisuhdetta ja vaarana on, että suhteen toinen osapuoli joutuu suhteessa ns. lapsen ja toinen aikuisen asemaan, jolloin kumppanuussuhteesta muodostuu holhoava suhde. Novitskyn mukaan riippuvuussuhde voi toimia suhteessa myös negatiivisena vallankäytön välineenä.

Monikulttuurisissa parisuhteissa omat ongelmansa voivat aiheuttaa lasten kasvatukseen liittyvät asiat. Eri kulttuureista tulevat puolisot voivat kasvattaa lasta täysin erilaisten, omaan kulttuuriinsa kuuluvien periaatteiden mukaan. Novitskyn mielestä puolisoiden kannattaisikin aina keskustella kasvatukseen liittyvistä periaatteista jo hyvissä ajoin ennen lapsen syntymää.

Monikulttuurisen parisuhteen kompastuskiviä ovat Novitskyn ja Zandkarimin mukaan lyhyt seurus-teluvaihe tai seurustelun alkaminen vasta avioliiton solmimisen jälkeen, yhteiskunnan asenneilmapiiri tai se, että pariskunta valitsee vain toisen puolison kulttuurin. Parisuhteet, joissa puolisoilla on eri uskonto, ovat myös haasteellisia. Tällaisissa tilanteissa toinen puolisoista voi joutua luopumaan omasta uskonnostaan ja kääntymään toisen uskontoon, mikä ei välttämättä luo hyvää pohjaa pa-risuhteelle.

Parisuhdetta suojaavia tekijöitä ovat puolestaan riittävän yhdenmukaiset yhteiselämän arvot ja nor-mit, tukeva ja hyväksyvä lähiyhteisö, hyvät vuorovaikutustaidot, molempien puolisoiden kiinnostus ja ymmärrys sekä toisen että omaa kulttuuria kohtaan ja tasapuolinen osallisuus parisuhteen hoitoon. Toimivassa monikulttuurisessa parisuhteessa puolisot rakentavat ns. kolmannen kulttuurin, johon otetaan puolisoiden parhaaksi katsomia asioita molemmista kulttuureista.

Jos muutoksen hallinta monikulttuurisessa parisuhteessa tai perheessä epäonnistuu, voi seurauksena olla perheenjäsenten uupumus, luovuttaminen ja eristäytyminen. ”Jos muutoksen hallinta puolestaan onnistuu, on seurauksena positiivinen kotoutuminen”, Novitsky toteaa.

Lisätietoja:

Tutustu Väestöliiton monikulttuurisista parisuhteista tuottamaan materiaaliin:

www.vaestoliitto.fi → Monikulttuurisuus → Julkaisut ja työmallit → Monikulttuurinen parisuhde / Monikulttuurinen kehrä

Teksti: Heljä Koistinen

Vastaanottava Pohjois-Savo ESR -hanke

Siirry ylös