• FinRusMedia
• |
• Infopaketti
• |
• RuFi
• |
• Euroopan parlamentti selkokielellä
• |
• Keski-Suomi
• |
• MaMu-Media
• Projektimme:

№ 3 ( 05 ) 2011

Kävelyretki ortodoksiseen Kuopioon

Matkalle mukaan… Ortodoksisuus saapui Kuopion alueelle 1800-luvun alussa venäläisten sotajoukkojen, kauppiaiden ja eri alojen työväen mukana. He muodostivat pienen ortodoksisen yhteisön Kuopioon. 1810-luvulla pienessä savolaiskaupungissa ihmeteltiin Donin kasakkoja sekä kaalisopan ja mahorkan tuoksua. Ensimmäinen puinen tsasouna rakennettiin 1820-luvulla. Kuopion seurakunta perustettiin 1848.

1860-luvulta lähtien maaorjuuden lakkauttamisen ja Saimaan kanavan aukaisun jälkeen Kuopioon muutti asumaan ortodoksikauppiaita. Tsasouna vihittiin kirkoksi 1868. 1880-luvulla sotaväen osuus Kuopion seurakuntalaisista väheni. Tuolloin seurakuntalaisia oli vaihtelevasti 100–150. 1910-luvulla Kuopioon sijoitettiin venäläisiä joukkoja ja kivikasarmit rakennettiin.

Ensimmäisen maailmansodan jälkeen pienestä Suomen ortodoksisesta hiippakunnasta tuli Suomen ortodoksinen kirkko Konstantinopolin alaisuudessa. Kuopiossa seurakuntalaisia oli noin 400. Toisen maailmansodan jälkeen Suomen ortodoksisen arkkipiispakunnan keskus siirrettiin Kuopioon, ja kuopiolaisten ortodoksien määrä kymmenkertaistui muutamassa vuodessa. Nykyään seurakuntaan kuuluu noin 4 000 henkilöä.

Suomen ortodoksinen kirkkomuseo. Kuva: Mika Voutilainen

Kirkkokunnan keskustalo – Kirkkomuseo (Karjalankatu 1)

Vuonna 1969 valmistuneessa Suomen ortodoksisen kirkkokunnan keskustalossa toimivat tällä hetkellä Arkkipiispan kanslia, Kirkollishallitus, seurakuntien talousasioita hoitava palvelutoimisto Aulis ja väestörekisteriasioita hoitava kirkkokunnan keskusrekisteri, kirkkokunnan keskusarkisto sekä Suomen ortodoksinen kirkkomuseo. Rakennuksessa on myös arkkipiispan kotikirkko Pyhän Johannes Teologin ja pyhien Karjalan Valistajien kirkko.

Kirkkomuseon harvinaislaatuiset kokoelmat koostuvat Valamon, Konevitsan ja Petsamon luostareista sekä Karjalan kaupunki- ja maalaisseurakunnista evakuoidusta 1700–1800-luvuilla valmistetusta kirkollisesta esineistöstä. Museo jatkaa Valamon luostariin 1911 perustetun Muinaismuistokokoelman toimintaa. Museota peruskorjataan paraikaa.

2 Iso hautausmaa

Vuonna 1867 käyttöön otetulla Isolla hautausmaalla ovat nähtävissä ortodoksien vaiheet 1860-luvulta nykyaikaan. Kauppiaita ja eri alojen työläisiä muutti Kuopioon 1860-luvulla. Sotaväen määrän vaihdellessa kauppiassuvut muodostivat seurakunnan enemmistön. Isolle hautausmaalle on haudattu seurakunnassa 1860-luvulta lähtien aktiivisesti toimineita ortodoksisukujen jäseniä (mm. Perfiljeff, Boikoff-Kettunen, Molotkov, Samoiloff ja Karkjärvi).

Kiintopisteenä hautausmaan keskellä on 1913 rakennettu Kasanin Jumalansynnyttäjän ikonin tsasouna. Tsasounan rakennusvaiheet ovat jääneet historian hämärään, mutta ulkoseiniin kiinnitetyt metallilaatat kertovat hieman Kuopiossa 27.9.1913 vierailleista 10. suomenmaalaisen tarkk’ampujarykmentin rakentajista. Tsasouna on rakennettu 1840–70-luvuilla Kuopiossa palvelleiden Donin kasakoiden muistoksi. Tsasounan sisällä metallilaatassa ovat heidän nimensä, sotilasarvonsa, kuolinvuotensa ja rukous: Saata Herra lepoon nukkuneiden palvelijoittesi sielut. Myöhemmin kansallismielisillä 1920–30-luvuilla tsasounaan kohdistui ilkitekoja. Se unohtui vähitellen hautausmaan kätköön. Luterilainen hautaustoimi restauroi 90-luvulla tsasounan hautausmaan ennallistamisen yhteydessä.

Toisen maailmansodan jälkeen Kuopioon asettuneet ortodoksikarjalaiset muodostivat seurakunnan enemmistön. Isolle hautausmaalle on haudattu Suomen ortodoksisen kirkon piispoista arkkipiispa Herman, metropoliitta Tiihon ja monia kirkollishallituksen edesmenneitä työntekijöitä. Kuopion seurakunnan työntekijöistä hautausmaalle on haudattu 1980-luvulla kuollut arvostettu kirkkoherra Vilho Hokkinen sekä seurakunnan edesmennyt kanttori diakoni Sulo Halla. Isolle hautausmaalle on siunattu monien seurakuntalaisten rakkaat esivanhemmat.

3 Kasarmialueet

Puukasarmit

Autonomian ajan alussa Kuopioon asettuneet sotilaat asuivat eri puolilla kaupunkia talli- ja kasarmialueilla: lähinnä Tulliporttikadun satamapäädyssä sijainneella talli- ja kasarmialueella. Jumalanpalvelukset toimitettiin sotilassairaalan yhteen huoneeseen rakennetussa pienessä Pyhän Nikolaoksen kirkossa (tuhoutunut rakennus sijaitsi nyk. Kallaveden lukion kortteli, Piispanpuisto).

1850–80-l. Kuopiossa asuvien ortodoksien määrä vaihteli 106–200 henkilön välillä. Seurakuntalaisista sotilaita oli vain pieni osa. Vuoden 1865 alussa 23. jalkaväkidivisioona palasi Suomeen. Divisioonan Kuopion osastoon kuului myös pieni venäläinen Donin 16. kasakkarykmentti. He asuivat nykyisen museon ja kirjaston tontilla olleessa kasarmissa (”Pitkä rakennus”), jonka yhdellä kulmalla oli Pyhän Nikolaoksen kirkko.

Kasakkarykmentti oli Kuopiossa vuoteen 1882 saakka. He hoitivat vasta vihityn Pyhän Nikolaoksen kirkon kirkonisännöitsijän tehtäviä vuosina 1868–82. Vuosina 1882–92 kirkonisännöitsijöinä toimivat uudelleen perustetun 5. tarkk’ampujapataljoonan ortodoksisotilaat.

Kasarmialueelle rakennettiin vuonna 1882 puukasarmit. Kasarmialueesta etelään (nyk. Itä-Suomen hovioikeus) sijainneella sotilassairaala-alueella oli myös pieni luterilainen kappeli (paikka kuvassa ympyröitynä).

Suomalaisen tarkk ´ampujarykmentin ruokalan ja sotilaskirkon piirustukset vuodelta 1915. Kuva kirjasta Riekki, Helena, 2005. Kuopion kaupungin rakennushistoria, s.249.

Kivikasarmit

Kasarmialueen toinen rakennusvaihe alkoi 1910-luvulla. Kivikasarmit rakennettiin 1914–15 5. tarkka-ampujapataljoonan venäläisiä sotajoukkoja varten. Kasarmialueelle (nyk. Suokadulle, tanssiteatteri Minimin luokse) alettiin rakentaa ruokalarakennusta ja sen keskelle sotilaskirkkoa (paikka edellisessä kuvassa laatikoituna).

Keskeneräinen kirkkorakennus toimi 1915–17 rukoushuoneena. Sotajoukkojen poistuttua Kuopiosta kesällä 1917 rakennus otettiin ruokalakäyttöön. Kasarmit olivat sotilaskäytössä vuoteen 1963. Ruokalarakennus tuhoutui tulipalossa 1973.

4 Suokadun piispantalo

Suomen ortodoksisen kirkkokunnan keskuspaikka siirtyi 2. maailmansodan jälkeen Sortavalasta Kuopioon. 1960-luvulla Suomen ortodoksinen kirkkokunta osti tarkoitukseen sopivan asuinkerrostalon Suokadulta Vanhan hautausmaan yhdeltä laidalta. Talossa on eri aikoina ollut kirkollishallituksen asuin- ja toimistotiloja sekä henkilökunnan yksityisasuntoja. Vuosina 1961–68 siinä toimi myös Pappisseminaari. Uuden keskustalon valmistuttua Suokadun piispantaloa alettiin käyttää kirkkokunnan työväen ja piispojen asuintalona. Talossa asuu yhä nykyään kirkollishallituksen työväkeä sekä muita vuokralaisia.

5 Hatsalan hautausmaa

Hatsalan mailla sijaitseva, aiemmin Multamäen torialueena tunnettu Vanha hautausmaa kertoo kuopiolaisten ortodoksien vanhinta historiaa. 1800-luvulla Vanhalle hautausmaalle haudatut ortodoksit ovat pääosin sotilasperheiden jäseniä, kauppiaita sukulaisineen (mm. Pavlov [12], Gusev [10], Krasilnikov [7,8,9], Strahov [2,3], Tšernihin [4]) sekä seurakunnan ensimmäisiä työntekijöitä (pappi Konstantin Kopjev [6] ja kanttori Petr Lavrov [1]). (Kuva sivulla 29)

6 Vanha kirkko

Kuopioon tulleet venäläisten kauppiaiden ja sotilaiden kirkkona toimi aluksi 1810-luvulla sotilassairaalaan rakennettu pieni ortodoksinen Pyhän Nikolaoksen kirkko. Sotilassairaala lakkautettiin 1826 ja kirkon esineistö annettiin kauppias Makari Gurstjeville säilytettäväksi. Hän oli venäläisistä kauppiaista vaikutusvaltaisin ja yksi kaupunginvanhimmista.

Uutta kirkkoa varten Gurstjev osti huutokaupasta pienen puutalon ja siirrätti sen Snellmaninpuiston laidalle nykyisen museon viereen. Puutalo siunattiin 1828 tsasounaksi ja vihittiin 1868 Pyhän Nikolaoksen kirkoksi (kuva kirjasta Hirvonen 2004). Kirkko muistutti puuasuintaloa: siinä oli yksi huone, joka oli jaettu alttariin ja kirkkosaliin yksiovisella ikonostaasilla. Kirkon seinillä oli sotilassairaalasta tuotuja kankaille maalattuja ikoneja. 1860-luvulla muuttoliikkeen myötä vanha kirkko alkoi käydä pieneksi, ja uuden kivikirkon suunnittelu alkoi. Seurakuntalaiset alkoivat kerätä varoja uutta kirkkoa varten.

Vanha nykyisen museon tontin laidalla sijainnut kirkko.
Kuva kirjasta Hirvonen, Sari, 2004. Syrjäseudun kirkosta katedraaliksi, s. 69.

Pyhän Nikolaoksen katedraali.

7 Pyhän Nikolaoksen katedraali ja Kuopion ortodoksinen seurakunta

KP Arkkipiispa Nikolai vihki uuden Piispan puiston laidalle rakennetun kivikirkon käyttöön 3.1.1904. Vanha puinen kirkkorakennus siirrettiin tontille 1907 ja otettiin käyttöön pappilaksi. Uusi pappilarakennus valmistui sen paikalle 50-luvulla. Pappilantalo laajennettiin 90-luvulla nykyiseksi seurakuntataloksi.

Kirkko peruskorjattiin täysin vuonna 2004 alkuperäiskuntoon palvelemaan 4000 seurakuntalaista. Kirkossa nykyään olevat ikonit ovat osittain Vanhasta kirkosta ja osittain seurakuntalaisten maalaamia. Seurakunnan muista pääosin 50-luvun jälkeen rakennetuista pyhäköistä katso www.ort.fi/kuopio/pyhäköt.

Lopuksi… Kävelyretki kulkee pitkin Kuopion ortodoksista historiaa kohti Pyhän Nikolaoksen katedraalia. Matka on samalla tapa muistaa, mitä hyvää ja oikeaa esi-isät ovat opettaneet, ja tehtävä viedä heiltä saatua eteenpäin. Ikuinen olkoon heidän muistonsa!

Anssi Savolainen

Siirry ylös