Tässä numerossa:
Arkisto:
№ 1 ( 03 ) 2011
Kansallislippu
Suorakaiteinen valtiolippu
Miksi ja milloin suomalaiset liputtavat? Kuka päättää lipun nostamisesta salkoon? Voinko liputtaa omana syntymäpäivänäni, jos tahdon? Lähdimme etsimään vastauksia näihin mieltä askarruttaneisiin kysymyksiin.
Lippu
Suomen siniristilippu (sininen risti valkoisella pohjalla) on otettu käyttöön vuonna 1918, sen suunnittelivat taiteilijat Eero Snellman ja Bruno Tuukkanen. Sitä ennen käytettiin vaakunaan perustuvaa punakeltaista leijonalippua. Sininen ja valkoinen olivat jo ennen lipun suunnittelua muodostuneet suomalaisten kansallisväreiksi. Sininen kuvastaa taivasta ja valkoinen pilviä tai puhdasta lunta. Risti puolestaan viittaa kristinuskoon.
Tavallisen siniristilipun eli kansallislipun lisäksi on olemassa valtiolippu, jossa ristin keskellä on Suomen vaakuna. Valtiolippua saavat käyttää tietyt valtion virastot. Puolustusvoimilla ja tasavallan presidentillä on myös omanlaisensa liput. Lipun mittasuhteet, muoto ja värit on määritelty laissa erittäin tarkasti.
Lain mukaan Suomen lippua on kohdeltava kunnioittavasti. Perinteisesti sen ei anneta koskettaa maata salkoon nostettaessa tai laskettaessa. Jos lippu on vanha ja kulunut, ei sitä saa heittää roskiin, vaan se on hävitettävä asianmukaisesti polttamalla tai leikkelemällä tunnistamattomaksi. Jos harkitsette lipputangon pystyttämistä talonne pihalle, kannattaa ottaa ensin selville, kuinka pitkä tangon tulee olla. Pituuden tulee olla oikeassa suhteessa talon korkeuteen ja Suomen lipun koon puolestaan on oltava oikean kokoinen suhteessa salon korkeuteen.
Liputuspäivät
Valtakunnallisia liputuspäiviä Suomessa on kahdenlaisia, virallisia ja vakiintuneita eli yleisiä. Viralliset liputuspäivät luetellaan liputusasetuksessa. Näinä päivinä liputetaan valtion virastoissa ja laitoksissa ja myös kaikille muille suositellaan liputusta. Virallisia liputuspäiviä ovat kuusi kalenterijuhlapäivää sekä valtakunnalliset vaalipäivät ja tasavallan presidentin virkaanastujaispäivä.
• 28.2. Kalevalan päivä, suomalaisen kulttuurin päivä
• 1.5. vappu, suomalaisen työn päivä
• toukokuun toinen sunnuntai, äitienpäivä
• 4.6. puolustusvoimain lippujuhlan päivä
• kesäkuun 20. ja 26. päivän välinen lauantai, juhannus, Suomen lipun päivä
• 6.12. itsenäisyyspäivä
Vakiintuneet liputuspäivät ovat päiviä, joista ei säädetä laissa tai asetuksessa, mutta joina liputtamista suositellaan. Suositukset antaa sisäasiainministeriö.
• 5.2. J. L. Runebergin päivä
• 19.3. Minna Canthin päivä, tasa-arvon päivä
• 9.4. Mikael Agricolan päivä, suomen kielen päivä
• 27.4. kansallinen veteraanipäivä
• 12.5. J. V. Snellmanin päivä eli suomalaisuuden päivä
• toukokuun kolmas sunnuntai, kaatuneiden muistopäivä
• 6.7. Eino Leinon päivä, runon ja suven päivä
• 10.10. Aleksis Kiven päivä, suomalaisen kirjallisuuden päivä
• 24.10. Yhdistyneiden kansakuntien päivä
• 6.11. ruotsalaisuuden päivä
• marraskuun toinen sunnuntai, isänpäivä
• 8.12. Jean Sibeliuksen päivä, suomalaisen musiikin päivä (astuu virallisesti voimaan vasta vuonna 2011)
Liputuspäivät voi tarkistaa almanakasta, siellä niiden kohdalle on merkitty pieni Suomen lipun kuva. Sisäministeriö voi suositella liputtamista muinakin päivinä, kuten valtiovierailun yhteydessä.
Suomessa jokaisella on oikeus liputtaa esim. omina juhlapäivinä tai suruliputtaa, jos joku talon asukkaista on kuollut. Suomen lippu nostetaan salkoon klo 8 ja lasketaan auringon laskiessa, kuitenkin viimeistään klo 21. Poikkeuksena tähän sääntöön lippu vedetään juhannuksena salkoon jo aattoiltana klo 18 ja lasketaan alas vasta juhannuspäivänä kello 21. Lisäksi itsenäisyyspäivänä ja vaalipäivinä liputus päättyy kello 20, jos äänestysaika päättyy vasta auringon laskun jälkeen.
Lisätietoa lipuista ja liputtamisesta löytyy sisäministeriön verkkosivuilta osoitteesta www.intermin.fi.
Tiia Moilanen
Lähde: Sisäasiainministeriö www.intermin.fi