• FinRusMedia
• |
• Infopaketti
• |
• RuFi
• |
• Euroopan parlamentti selkokielellä
• |
• Keski-Suomi
• |
• MaMu-Media
• Projektimme:

№ 1 ( 03 ) 2011

«Tämä on meidän suomalainen äiti»

Yli 19 vuoden aikana häneen ovat tutustuneet lähes kaikki Kuopioon saapuneet paluumuuttajat ja suuri osa pakolaisista. Tarja Siltari on yksi kuudesta työntekijästä,
jotka edustavat Kuopion kaupungin entistä Pakolaisyksikköä.

Tarja Siltari

Vuoden alusta Pakolaisyksikön nimi muuttui Maahanmuuttajapalveluiksi. Tämän uudistuksen vuoksi ensimmäinen kysymys Tarjalle kuuluukin:

- Ketkä ovat nyt yksikkönne asiakkaita?

- Asiakkaitamme ovat edelleen pakolaiset ja paluumuuttajat. Meillä ei ole henkilöstöresursseja vastaanottaa muita maahanmuuttajia. Annamme kuitenkin tarvittaessa konsultaatiota kollegoillemme.

- Monilla maahanmuuttajilla on aika sekava kuva siitä, mikä on teidän eli Sosiaalitoimiston rooli ja miten se eroaa KELA:n roolista.

- Sekä suomalaiset että maahanmuuttajat ovat oikeutettuja erilaisiin etuuksiin, kuten esimerkiksi työmarkkinatukeen (maahanmuuttajilla kotouttamistuki), asumistukeen tai lapsen kotihoidontukeen. Etuuksia haetaan ensisijaisesti KELA:n tai TE-toimiston kautta. Jos niiden avulla ei pystytä turvaamaan henkilön tai perheen välttämätöntä toimeentuloa, voi ihminen hakea toimeentulotukea. Tällaisia tilanteita ovat esimerkiksi tilanteet, jolloin maahanmuuttajalle ei vielä ole muodostunut oikeutta johonkin etuuteen, sillä sitä ei ole haettu tai viranomainen ei ole vielä käsitellyt asiaa. Jos toimeentuloa ei voida saada ansiotyöllä, yrittäjätoiminnalla, muiden etuuksien avulla tai muulla tavoin, henkilö voi hakea toimeentulotukea. Toimeentulotuki on viimeinen tukimuoto, jota käytetään vasta sitten, kun muita tulonlähteitä ei ole.

- Millaista apua ja missä elämäntilanteissa sosiaalitoimisto / yksikkönne voi antaa maahanmuuttajille?

- Sosiaalitoimiston asiakkaat ovat vauvasta vaariin. Meidän tehtäviimme kuuluvat lastensuojeluasiat, vammaispalvelu ja vanhustenhoito. Työtä tehdään pareina: jos asia koskee lastensuojelua, parina on Lapsiperhepalveluiden työntekijä, jos taas kyseessä on jollakin tapaa vammainen maahanmuuttaja, apuna on Vanhusten- ja Vammaispalveluiden ammattilainen. Apua on pakko pyytää muilta yksiköiltä. Muut yksiköt pyytävät myös apua meiltä. Esimerkiksi Lapsiperhepalvelut ottavat meihin yhteyttä lastensuojeluasioissa, jos he tarvitsevat taustatietoja asiakkaista. Se, mikä koskee lähes kaikkia asiakkaitamme, on toimeentulotuki. Toimeentulotuki jaetaan perustoimeentulotukeen ja täydentävän toimeentulotukeen. Perustoimeentulotuki sisältää valtakunnallisesti määritetyn perusosan ja kohtuulliset (välttämättömät, asumismuoto vaikuttaa) asumiskustannukset. Kustannusten maksimit riippuvat paikkakunnan vuokrahintatasosta. Esimerkiksi Helsingissä ne ovat korkeampia kuin Kuopiossa. Lisäksi tuki sisältää taloussähkön, kotivakuutusmaksun, välttämättömät julkisen terveydenhuollon menot (terveyskeskus, sairaala, kaupungin hammashuolto) sekä työmatkamenot. Täydentävää toimeentulotukea myönnettäessä otetaan tarpeellisen suuruisena huomioon erityismenot, esimerkiksi muut kuin perustoimeentulotukeen sisältyvät asumisesta aiheuttavat menot, kuten takuuvuokra ja muuttokulut, sekä henkilön tai perheen erityisistä tarpeista ja olosuhteista johtuvat, toimeentulotuen turvaamiseksi tai itsenäisen suoriutumisen edistämiseksi tarpeelliseksi harkitut menot. Sosiaalityöntekijä tekee ja perustelee päätöksensä harkinnan ja ammattitaitonsa avulla. Tavalliset harkinnat sosiaalityötekijä tekee yksin, mutta ongelmallisia tilanteita käsitellään yhdessä kaksi kertaa viikossa pidettävissä palaverissa. Sosiaali- ja terveyslautakunta vahvistaa rahamäärät, jotka koskevat esimerkiksi lasten harrastuksia. Varsinaisen toimeentulotuen lisäksi voidaan maksaa ehkäisevää toimeentulotukea. Se on myös harkinnanvarainen ja kertaluonteinen etuus. Jokaisella sosiaalityöntekijällä on varattuna tietty summa rahaa perusteltuun ehkäisevään toimeentulotukeen.

- Millaisissa tilanteissa tähän tarkoitukseen varattua rahaa voi käyttää?

- Esimerkiksi silloin, jos perheellä ei ole oikeutta varsinaiseen toimeentulotukeen, perheelle voidaan maksaa ehkäisevää toimeentulotukea, jottei perhe joutuisi tulevaisuudessa vakituisesti toimeentulotuen varaan. Yksi tyypillisistä esimerkeistä ovat vuokrarästit. Henkilöllä tai perheellä on tuloja, mutta heillä on myös velkoja tai osamaksuja, eikä heillä ole sen vuoksi varaa maksaa rästejä. Ehkäisevä toimeentulotuki ehkäisee asunnottomaksi joutumista. Ehkäisevästä toimeentulotuesta voidaan maksaa myös koulutusmenoja, jos opiskelu voi auttaa ihmistä työllistymään.

- Asiakkaat saavat mukaan päätökset ja laskelmat, mutta eivät aina ymmärrä, kuinka toimeentulotuki on laskettu.

- Laskelmissa verrataan asiakkaiden menoja ja tuloja. Tuloiksi katsotaan kaikki KELA:n tuet ylläpitokorvausta lukuun ottamatta, kansaneläkkeen saajan hoitotuki, lapsen hoitotuki sairaalle lapselle ja vammaistukilain mukainen vammaistuki yli 18-vuotiaille. Menoiksi ei lasketa autosta aiheuttavia kustannuksia tai pankkilainoja, vippejä ja osamaksuja, paitsi asuntolainan ja opintolainan korot. Näitä verrataan valtakunnallisesti määritettyyn perusosaan, jonka suuruus vaihtelee perhekoon ja huollettavien lasten iän mukaan, ja joka kattaa ruoka-, vaate-, puhelinkustannukset, satunnaiset matkat ja edulliset ei-reseptilääkkeet. Eli periaatteessa kaikki muut peruskulut, paitsi asumis- ja terveydenhuollon kustannukset.

- Jos asiakas ei osaa suomea, miten asioiminen teillä onnistuu?

- Tulkin käytöstä päättää viranomainen. Pääsääntöisesti meille hankitaan tulkki. Asiakas voi pyytää tulkkia, ja esimerkiksi sukulaista ei ole pakko käyttää tulkkina. Meillä Maahanmuuttajapalveluissa on myös tulkkivastaanottoja, jolloin tulkki on automaattisesti paikalla. Pieniä asioita voimme hoitaa paikan päällä ja isommille asioille varataan aika erikseen. Tulkin saaminen muiden sosiaalityöntekijöiden vastaanotolle on vaikeampaa, koska meillä on pienet resurssit. Tällä hetkellä meillä on tukityössä yksi venäjänkielinen työntekijä, ja toivottavasti tämä käytäntö saadaan vakiinnutettua.

- Kenen kanssa yksikkönne tekee yhteistyötä?

- Oman talon eli Sosiaalitoimiston sisällä tehdään tiivisti yhteistyötä Vanhusten- ja Vammaispalveluiden sekä Lapsiperhepalveluiden kanssa. Sen lisäksi osallistumme SAKKY:n ja TE-toimiston kanssa oppilashuoltopalavereihin, jotka koskevat oppilaiden jatkopolkua tai työllistymistä, kun kurssi loppuu. Myös koulut (Kalevalan ja Pohjantien koulu, johon maahanmuuttajatyö koulupuolella on keskitetty) tekevät kanssamme yhteistyötä tarpeen mukaan. Maahanmuuttajalasten päivähoitoa ei ole keskitetty tiettyyn päiväkotiin, ja yhteistyötä tehdään tarpeen mukaan. Perhetyöntekijämme ovat tukihenkilöinä sekä asiakkaille että päiväkodin henkilöstölle. He käyvät esimerkiksi asiakkaiden kotona, jos on ongelmia, ja antavat tukea, ohjausta ja neuvontaa sekä hoitavat lastensuojeluasioita. KELA:n kanssa meillä on yhteinen tietokonejärjestelmä, jonka avulla pystymme seuramaan tilannetta ja asiakkaiden KELA:lta saamia etuuksia.

- Millaisiin ongelmiin asiakkaat törmäävät?

- Ongelmat vaihtelevat pienistä ongelmista eli esimerkiksi siitä, että maahanmuuttajat eivät tiedä jotakin peruselämään liittyvää asiaa (apuna on avoin vastaanotto, jonne voi tulla ja kysyä neuvoa) globaaleihin ongelmiin eli esimerkiksi siihen, että pakolaisilla on hätä lähimmäisistään, jotka ovat jääneet sotaan. Monet asiakkaat kokevat, että työntekijämme ovat heidän ainoita omaisiaan. Joskus he odottavat meiltä enemmän apua, kuin voimme antaa: ”Minulla ei ole ketään muuta, kuka voisi auttaa”. Mutta meillä ei aina ole valtaa eikä mahdollisuuksia auttaa. On vaikeaa selittää toisesta maasta tulleelle ihmiselle, että jokaisen viranomaisen vastuu/valta on aika kapea. Mutta on työssämme iloakin. Voimme seurata, miten lapset kasvavat ja voimme iloita heidän onnistumisistaan. Viesti näistä asioista tulee meille, vaikka he eivät enää olisikaan meidän asiakkaitamme. Tavalliset sosiaalityöntekijät eivät välttämättä koe tätä. Meidän työntekijämme eivät voi muutenkaan olla kuten monet muut viranomaiset ja jättää esimerkiksi tervehtimättä asiakasta kadulla. Meidän on pakko tervehtiä, muuten se koetaan loukkauksena tai ainakin luottamus kärsii. Kerran eräs entisen Jugoslavian maista tullut maahanmuuttaja esitteli minut sukulaisilleen: ”Tämä on meidän suomalainen äiti”.

Teksti ja kuva: Viktoria Glubokova

Siirry ylös