• FinRusMedia
• |
• Infopaketti
• |
• RuFi
• |
• Euroopan parlamentti selkokielellä
• |
• Keski-Suomi
• |
• MaMu-Media
• Projektimme:

№ 1 ( 03 ) 2011

Aina on aihetta juhlaan

Suomalaiset juhlivat joskus suurella riemulla ympäri kaupunkia ja kaikki kaupat ovat kiinni. Joskus taas juhlapäivän huomaa vain siitä, että liput on nostettu salkoon, eikä kukaan edes kysyttäessä muista, mitä tai ketä tänään juhlitaan.

Kirkollisia ja maallistuneita juhlia

Monet juhlapäivät perustuvat kirkollisiin juhliin, ja nämä päivät ovat usein myös yleisiä vapaapäiviä. Melkein kaikkien juhlien uskonnollinen merkitys on kuitenkin vähentynyt aikojen kuluessa tai jopa hävinnyt kokonaan.

Suurin vuosittaisista juhlista suomalaisille on joulu, Kristuksen syntymäjuhla. Varsinainen joulupäivä on 25.12., mutta suurin juhlapäivä on jouluaatto eli 24. päivä, jolloin joulupukki jakaa lahjoja lapsille ja lapsenmielisille. Joulupäivä ja sitä seuraava tapaninpäivä (26.12.) ovat yleisiä vapaapäiviä. Aattopäivänäkin jotkin virastot ja kaupat ovat kiinni, tai ainakin ne sulkevat ovensa tavallista aikaisemmin.

Joulun jälkeen toiseksi merkittävin vuosittainen juhla on juhannus. Varsinainen juhannuspäivä, joka on samalla myös Suomen lipun päivä, on aina lauantai, mutta juhlinta aloitetaan jo perjantaina ja se päättyy vasta sunnuntaina.

Pääsiäinen on kirkkovuoden suurin juhla, suomalaiskodeissa uskonnollista merkitystä kuitenkin muistellaan harvoin, mutta juhlitaan kuitenkin monin tavoin. Loppiainen (6.1.) ja helatorstai (vuonna 2011 se on 2.6.) ovat myös yleisiä vapaapäiviä, mutta nykyajan suomalaiskodeissa ei juhlisteta niitä mitenkään erityisesti, harva edes muistaa juhlien varsinaista merkitystä.

Suomalaisia merkkihenkilöitä

Liputuspäivien joukossa on paljon suomalaisille kirjailijoille, runoilijoille ja valtiomiehille omistettuja juhlia, jotka eivät ole vapaapäiviä. Nämä henkilöt ovat vaikuttaneet Suomen valtion, kielen tai kulttuurin kehitykseen. Joillekin päiville onkin valittu henkilön lisäksi myös teemat. Näin ollen esimerkiksi Aleksis Kiven päivänä 10.10. on myös suomalaisen kirjallisuuden päivä, sillä Kiveä pidetään suomenkielisen kirjallisuuden isänä. Erityistä huomiota tällaisista päivistä saa kansan keskuudessa kansallisrunoilija J.L. Runebergin päivä 5.2., jolloin tarjotaan makeita runebergintorttuja.

Kansainvälisiä juhlia

Monet kansainväliset juhlat ovat rantautuneet Suomeen ja saaneet täällä oman kansallisen leimansa. Ystävänpäivää 14.2. alettiin viettää 1980-luvulla. Suomessa ystävänpäivänä muistetaan nimenomaan ystäviä, eikä pelkästään omaa rakastettua, kuten monissa muissa maissa. Kansainvälinen naistenpäivä 8.3. ei ole yleinen vapaapäivä Suomessa. Silloin nostetaan esille naisten asemaa ja yhteiskunnan tasa-arvoisuutta. Naisia muistetaan kukkakimpuin ja onnentoivotuksin ennemminkin toukokuussa äitienpäivänä, marraskuussa on vastaavasti isänpäivä. Aivan viime vuosina amerikkalaista halloween-juhlaa on alettu viettää varsinkin kouluissa ja lastentarhoissa.

Ennen yleistä vapaapäivää ruokakaupoissa on usein pitkät jonot, sillä suuri osa kaupoista on kiinni juhlapäivinä. Viime vuosina pienille kaupoille on kuitenkin annettu mahdollisuus olla auki juhlista välittämättä. Aivan ilman ruokaa ei siis tarvitse jäädä, vaikka ei olisikaan muistanut varautua etukäteen. Jos juhlapäivä osuu viikonlopulle, ei sitä siirretä maanantaille tai perjantaille, kuten Venäjällä usein on tapana.

Tiia Moilanen

Lähteet: www.wikipedia.com, www.info-finlandia.ru

Kuvat: http://fi.wikipedia.org/wiki

Siirry ylös