• FinRusMedia
• |
• Infopaketti
• |
• RuFi
• |
• Euroopan parlamentti selkokielellä
• |
• Keski-Suomi
• |
• MaMu-Media
• Projektimme:

№ 3 ( 12 ) 2014

Ennakkoluulot, ennakkoasenteet...

Ennakkoluulot, ennakkoasenteet, stereotypiat... kaikki nämä ovat toisten ihmisten mielipiteitä, joita me uskomme sokeasti. Ensinnäkin, koska ne kuulostavat uskottavilta ja toiseksi, koska jos kuulemme näitä mielipiteitä tarpeeksi usein, ne painuvat mieliimme. Ja alamme vastaanottaa niitä kuin kollektiivisia kansanviisauksia.

Ennakkoluulo on negatiivinen kannanotto, ennalta saatu kielteinen mielipide jostakusta tai jostakin. Ennakkoluulon lähteenä on stereotypia (yleistetty käsitys jostakusta tai jostakin).

Stereotypiat ovat erittäin voimakkaita yhteiskunnallisissa asioissa, mutta niillä on kuitenkin «viimeinen käyttöpäivänsä». Esimerkiksi, Venäjällä aina 1990-luvulle saakka uskottiin, että Suomessa on voimassa kieltolaki. Vasta 2000-luvulla Suomeen Venäjältä virranneet turistivirrat kumosivat nämä jo kauan sitten vanhenneet tiedot.

Tyypillisesti ennakkoluulot suuntautuvat ihmisiin, jotka eroavat jotenkin enemmistöstä. Tällaisia voivat olla: ylipainoiset ihmiset, toisen rodun edustajat, eri etnisten ryhmien edustajat, uskonnolliset tai seksuaaliset vähemmistöt jne.

Joillakin ennakkoluuloilla on oma nimityksensä.

Rasisimi: teoria, joka pohjautuu virheelliseen olettamukseen, että on olemassa «parempia» ja «alempia» rotuja (esimerkiksi, natsien politiikka Saksassa, tummaihoisten syrjintä USA:ssa).

Seksismi: maailmankatsomus, jonka mukaan nainen on miestä alempi olento. Seksisti ei suostu koskaan työskentelemään naisesimiehen alaisuudessa eikä äänestämään naista.

Homofobia: irrationaalinen pelko ja negatiivisia stereotypioita, jotka koskevat homoseksuaaleja.

Etniset ennakkoluulot: loogisesti ajatellen vaikuttavat absurdeilta ja irrationaalisilta, koska koko kansa ei voi olla «paha». Mutta valitettavasti nämä ennakkoluulot ovat osa yhteiskunnan kulttuuria ja leviävät sukupolvesta toiseen.

Asiaan vaikuttavat myös historialliset perinteet ja kasvatus. Kasvatuksella on erityisen suuri merkitys. Enemmistö ihmisistä omaksuu ennakkoluulot lapsuudessa, ennen kuin heillä on itsellä mahdollisuus käsitellä saamaansa tietoa kriittisesti.

Alle kouluikäisillä ja suurimmalla osalla pienistä koululaisista ei ole ennakkoluuloja. Kuitenkin aikuisten vaikutuksesta heille muovautuu käsitys omasta paremmuudestaan. Myöhemmin, 9-vuotiaasta ylöspäin, nämä parempana pitämiset muodostavat aikuisten vaikutuksesta stereotypioita ja niiden muuttaminen on vaikeaa.

Etnisiin vähemmistöihin liittyvien stereotypioiden ja ennakkoluulojen vähentämisessä ja poistamisessa tärkeässä asemassa ovat epäviralliset henkilökohtaiset suhteet. Yhteinen työ ja suora keskustelu heikentävät stereotypioita, koska ne auttavat näkemään erirotuisessa tai eri kansallisuutta edustavassa ihmisessä todellisen ihmisen.

Etniset ennakkoluulot muuttuvat ajan kanssa, ja niihin voi vaikuttaa poliittinen tai taloudellinen tilanne. Esimerkiksi, Venäjällä tällaisia ennakkoluuloja oli 1990-luvulla Kaukasiasta tulevia ihmisiä kohtaan ja nykyään Keski-Aasiasta tulevia kohtaan (siirtotyöläisiä). Myös etnistä syrjintää (tsaarin vallan aikana) ja sittemmin juutalaiset ovat joutuneet kärsimään ennakkoasenteista.

Ennakkoasenteita voidaan ilmaista myös leikkimielessä, vitseissä. Venäjällä ovat suosittuja olleet vitsit tšuktšeista (pohjoisen alueen asukkaista) ja Suomessa, sen mitä tiedän, niin vitsit ruotsalaisista.

Ennakkoasenteita, ja erityisesti toisten asenteita, vastaan on erittäin vaikea taistella. Mutta kukaan ei siltikään viitsi käsitellä ensin omia ennakkoasenteitaan. Mielestäni, jokainen ihminen voi kantaa kortensa kekoon ennakkoasenteiden poistamisessa aloittamalla itsestään ja tarkastelemalla omia ajatuksiaan.

Teksti: Svetlana Ranta
(materiaali koottu Internetistä)
Suomennos: Maria Lepistö

Siirry ylös