• FinRusMedia
• |
• Infopaketti
• |
• RuFi
• |
• Euroopan parlamentti selkokielellä
• |
• Keski-Suomi
• |
• MaMu-Media
• Projektimme:

№ 1 ( 21 ) 2015

Aikamme sankari

On kaupunki nimeltä Viipuri. Se sijaitsee Leningradin oblastissa, se on Suomen läheinen naapuri ja joskus kuulunutkin siihen. Sen on perustanut vuonna 1293 ruotsalainen marski Torkkeli Knuutinpoika. Viipuri on myös kaupunki, joka on vanhojen salaisuuksien kyllästämä, sillä on monivaiheinen historia, taianomaiset linnoitukset ja kellotorni.

Tässä epätavallisessa kaupungissa asuu yksityinen keräilijä ja aarteenetsijä Vitali Dust. Hänen kokoelmissaan on ainutlaatuisia, alkuperäisiä esineitä, joilla on sekä kulttuurista, taiteellista että historiallista arvoa. Kaikki löydöt kuuluvat hänelle, eikä kenellekään muulle.

Kaikki nämä historialliset esineet on löydetty kaupungin vanhasta osasta. On pankkikirjoja, joilta on nostettu kaikki varat juuri ennen vuoden 1917 vallankumousta. Kirjeitä ja lehtiä vallankumousta edeltävältä ajalta. Monia vanhoja esineitä, jotka ovat kuuluneet kaupungin entisille asukkaille eli suomalaisille. Kaksi erinomaisessa kunnossa olevaa Saksan sotavoimien uniformua. Sota-ajan, vuosien 1939–1945 sanomalehtiä. Sota sen ajan suomalaisten toimittajien silmin. Sekä saman ajanjakson venäläisiä sanomalehtiä. Kaksi näkökulmaa, joiden esittelemisestä Suomen asukkaille nykyinen omistaja haaveilee.

Vielä yksi ainutlaatuinen löytö, ikivanha apteekki: apteekkarin vaaka, lääkepakkauksia ja reseptejä, kaikki hyvin säilyneenä. Keittopulloja, mittalaseja ja 1800-luvun tabletteja. Tunnettu aarteenetsijä Vitali Dust löysi apteekkiaarteen vanhan viipurilaisen talon ullakolta. Esineet ovat ainutlaatuisia, niiden joukossa on jopa lupa spriin ja konjakin myyntiin niiltä ajoilta, kun Venäjän keisarikunnassa oli voimassa kieltolaki. Esineiden ikä on vähintään sata vuotta. Kaikki ne ovat menneiden tapahtumien ja salaisuuksien todistajia. Vitali haaveilee niiden viemisestä Suomeen, apteekkarien kotimaahan.

Vitali-keräilijällä on myös 1800-luvun lopun teatteripukuja, jotka ovat kuuluneet aikanaan keisarillisille teattereille. Esimerkiksi Djagilevin baletin Saison Russe -pukuja, Ponomarjovin, Vasnetsovin, Vrubelin ja Bakstin luomuksia. Löytö on mittaamattoman arvokas. Tämä vahvistettiin Pietarin Aleksandriinski-teatterissa, jossa oli tallessa pukujen luonnokset. Kaikki esineet ovat alkuperäisiä! Joskus nämä puvut makasivat pölyvuorten alla, mutta yksityisen keräilijän työn tuloksena ne ovat saaneet uuden elämän.

Ajatellaan, että viipurilaisten aarteenetsijöiden pääkohteet ovat maan alla. Monet ovat varmoja siitä, että kun Pietari Suuri vuonna 1710 Suuren Pohjan sodan aikana piiritti ruotsalaisen linnoituksen, piiloutuivat asukkaat kellareihin ja ottivat mukaansa kaikkein arvokkaimmat esineet. Ajatelkaapa, ruotsalaiset olivat käyneet kauppaa aktiivisesti 400 vuoden ajan, kaupunki oli kehittynyt. 1600-luvun lopulla Viipurissa oli 174 krouvia! Kaupungissa asui salakuljettajia, merimiehiä ja kauppiaita. Satamassa oli 45 alusta! Vuonna 1710 Pietari Suuri tuhosi kaupungin kahden kuukauden kuluessa, pommitti sen. Tuloksena oli raunioitunut kaupunki. Sitten sinne saapuivat venäläiset sotajoukot.

Joku piilotti jotain, joltakin oli jotain palanut... Ruotsin valtionkassaa tai arkistoa ei ole vielä tähänkään päivään mennessä löydetty, ja nämä ovat vain viralliset faktat. Etnografisen museon näyttelyesineistä 80 % on kadonnut. Tästä huolimatta Dustin käsiin on osunut kartta Viipurin pommituksista vuonna 1940. Vitali on analysoinut sotajoukkojen sijainnit, Viipuriin johtavat tiet sekä panosten osumapaikat ja päätellyt, että asukkailla ei ole ollut mahdollisuutta viedä omaisuuttaan pois kaupungista, joten vanhojen talojen kellareissa on edelleen tallessa paljon arvokkaita esineitä. Siksi Dust jatkaa edelleen etsintöjään.

Kaikki tässä artikkelissa mainitut historialliset esineet ovat jo kiertäneet monissa näyttelyissä Venäjällä Viipurista aina Ust-Ižoraan saakka. Aarteenetsijä Vitali ei kuitenkaan jää paikalleen istumaan, vaan haluaa levittää näyttelyitään vieläkin laajemmalle. Hänen suunnitelmansa kohdistuvat koko Skandinaviaan. Hän suunnittelee näyttelyä Helsinkiin ja siitä eteenpäin Tukholmaan. Suomalaiset museoviranomaiset vain ovat harmittavan hitaita, eivätkä lähde yhteistyöhön harrastajakeräilijän ja hänen ainutlaatuisten löydöstensä kanssa. Ilmeisesti he eivät vieläkään usko niiden olemassaoloon. Kenties joku heistä lukee tämän artikkelin ja ottaa kuitenkin yhteyttä. Onhan meillä pitkä yhteinen historia, ja se on selvä Venäjää ja Suomea yhdistävä fakta.

Teksti ja kuvat: Ivan Filipchenko, Helsinki

Suomennos: Tiia Moilanen

Siirry ylös