№ 2 ( 22 ) 2015

Monen ihmisen maailman kehitysyhteistyö on pelastanut

kehitysyhteistyö

Maailma kylässä -festivaali järjestettiin Kaisaniemen puistossa ja Rautatientorilla lauantaina 23.5.- 24.5. Noin 77 000 kävijää nautti värikkäästä tunnelmasta 20-vuotiaalla Maailma kylässä -festivaalilla. Maailma kylässä muistutti tänä vuonna festivaalikansaa siitä, että maailmanparannus ei vaadi ihmetekoja. Hyvä ruoka, monipuolinen musiikkitarjonta ja mielenkiintoinen asiaohjelma takasivat leppoisan festivaalitunnelman. "Kiinnostusta festivaalin monipuolisiin asiaohjelmiin riitti koko viikonlopun ajan. Paneeleissa keskusteltiin niin suomalaisten kansanedustajien kuin palkittujen afrikkalaisten kansalaisaktiivien voimin maailman tilasta ja kehitysmahdollisuuksista. Sananvapaus oli esillä muun muassa Guantanamon päiväkirja -teoksen kirjoittaneen Larry Siemsin puheenvuorossa sekä tunnettujen suomalaisten journalistien paneelikeskustelussa", kertoo festivaalin viestintä- ja varainhankintapäällikkö Johanna Eurakoski.

Maailma kylässä -festivaalien pääjärjestäjä on Kehitysyhteistyön palvelukeskus Kepa. Euroopan komissio ja Euroopan parlamentti ovat mukana tapahtumassa nyt kahdeksatta kertaa.

Vuosi 2015 on Kehitysyhteistyön eurooppalainen teemavuosi. EU on yhdessä jäsenmaidensa kanssa maailman suurin julkisen kehitysavun rahoittaja. EU painottaa kehitysyhteistyössä hyvää hallintoa, tasa-arvoa ja ihmisoikeuksien kunnioitusta – miten työssä onnistutaan? Kehitysyhteistyö on vain työkalu – maailman pelastavat ihmiset, arvioitiin paneelikeskustelussa. Ei koko maailmaa, mutta monen ihmisen maailman kehitysyhteistyö on pelastanut.

Suomi tunnetaan pitkäjänteisenä kehitysavun antajana ja kehityspolitiikan edelläkävijänä YK:ssa ja EU:ssa. Suomen painotukset, naisten aseman korostaminen, ihmisoikeuksien puolustaminen, rauhanvälitys ja kestävä kehitys, ovat oleellinen osa Suomen kansainvälistä profiilia. Suomalaisille täytyy olla selvää, että oma turvallisuutemme riippuu ratkaisevasti siitä, miten globaalit kriisit, ilmastonmuutos ja köyhyys kyetään voittamaan.

Nyt on aika toimia ja miettiä, miten poliitikot saataisiin vakuuttumaan siitä, että edelleen enemmistö suomalaisista haluaa tukea kehitysmaita. Miten saamme muutenkin keskustelun älykkäällä tavalla keskiöön Suomen globaalin vastuun? Ihmiset on saatava ymmärtämään, että kehitysyhteistyöstä leikkaaminen olisi lyhytnäköistä myös Suomen kannalta. Väite, että kehitysapu ei olisi vähentänyt köyhyyttä, ei ole totta. Vuoden 2008 jälkeen tehdyt tutkimukset todistavat, että avulla ja talouskasvulla on vahva yhteys.

kehitysyhteistyö

On myös ymmärrettävä, että kehitysyhteistyöllä ei yksin poisteta kansainvälistä köyhyyttä. Tarvitaan toimia myös muilla politiikan aloilla.

Nyt puhutaan paljon yritysten roolin kasvattamisesta. Erityisesti kehitysmaiden omaa yksityistä sektoria tulee vahvistaa. Myös ympäristöasioiden painoarvo on kasvanut. Monet kuitenkin mieltävät kehitysyhteistyön vielä yksittäisten, vientilähtöisten projektien kenttänä muistellen Sisu-kuorma-autoja Sambiassa tai Valmetin traktoreita Tansaniassa.

Kehitysmaiden verotuksen kehittäminen on Suomen uusi valtti. Työtä Afrikan verohallintojen kehittämiseksi Tansaniassa, Mosambikissa ja Sambiassa sekä kansainvälisten toimijoiden kanssa tulee jatkaa. Kehitysmaiden omien verotulojen kasvattaminen ja pääomapaon estäminen ovat tärkeitä apuriippuvuuden vähentämiseksi. Eri politiikan sektorien täytyy toimia samaan suuntaan. Kehityspolitiikan, kauppapolitiikan ja maatalouspolitiikan on edistettävä köyhyyden vähentämistä.

Pääomapaon ja ylipäänsä erilaisten rahavirtojen tunnistaminen on ollut viime vuosien merkittävimpiä huomioita kehitysyhteistyön kannalta. Pelkästään laittoman puukaupan takia Afrikasta karkaa vuosittain 17 miljardia dollaria.

Monissa kehitysmaissa ääriliikkeet, sisällissodat ja ebolan kaltaiset terveyskatastrofit hidastavat kehitystä. Samalla kun humanitaarista apua annetaan sitä tarvitseville, on puututtava perussyihin – köyhyyteen ja eriarvoisuuteen – niiden syntysijoilla.

Kehitysyhteistyöstä ei pidä enää leikata. Suomen on kannettava kansainvälinen vastuunsa maailman kehityksestä.

Maailma kylässä -festivaali kokoaa yhteen pääjärjestäjä Kepan yli 300 jäsenjärjestöä esittelemään toimintaansa.  Festivaalin aikana Rautatientorilla ja Kaisaniemen puistossa esittäytyi yhteensä liki 450 näytteilleasettajaa. Monipuolisesta ruokatarjonnasta vastasi kuusikymmentä myyjää, joita kannustettiin huomioimaan muun muassa raaka-ainevalinnoissaan ympäristö- ja kehityskysymykset. Paikalla oli myös ensimmäistä kertaa Helsingin katukuvasta tuttuja ruokarekkoja.

Tapahtuma järjestetään seuraavan kerran 28.–29.5.2016. Ensi vuoden pääteema on oikeudenmukaisuus ja maantieteellinen painotus Aasia.

Aineiston kokosi Irina Senkina.
Lähde: www.maailmakylassa.fi/uutiset/16494, www.heidihautala.fi/
Kuvat: Jaakko Virtanen ja Andrea Balogh, www.maailmakylassa.fi/uutiset/valokuvat/
Venäjännös: Lidia Popova

Siirry ylös


 

Яндекс.Метрика