• FinRusMedia
• |
• Infopaketti
• |
• RuFi
• |
• Euroopan parlamentti selkokielellä
• |
• Keski-Suomi
• |
• MaMu-Media
• Projektimme:

№ 2 ( 10 ) 2012

Ratikalla Pihlajamäkeen

Näköalapaikka - kertomuksia Pihlajamäestä
Sederholmin talo,
Aleksanterinkatu 18,
12.5.–26.8.2012
ke-su 11–17, to 11–19
VAPAA PÄÄSY

Pihlajamäki ilmasta.
Kuva: Helsingin kaupunginmuseo/SKY-Foto Möller 1966.

Helsingin kaupunginmuseo avasi lauantaina 12.5.2012 Sederholmin talossa näyttelyn, jossa päästään kurkistamaan Pihlajamäen asukkaiden koteihin ja helsinkiläiseen lähiöasumiseen. Näyttelyyn on vapaa pääsy, kuten kaupunginmuseoon aina. Näyttely on osa Designpääkaupunkivuoden ohjelmaa.

Helsingin kaupunginmuseo tarjoaa kantakaupunkilaisille ja turisteille ainutlaatuisen mahdollisuuden päästä tutustumaan helsinkiläisten lähiöiden arkeen aivan ydinkeskustassa. Sederholmin talon Näköalapaikka – kertomuksia Pihlajamäestä -valokuvanäyttely antaa tilaisuuden kurkata sinne, minne sivulliset eivät usein pääse: tavallisten ihmisten koteihin, modernien julkisivujen taakse.

Lähiöelämä on yhteinen kokemus monille suomalaisille. Suomeen rakennettiin 1950-luvun puolivälistä 1970-luvun loppuun satoja tuhansia asuntoja uusille asuinalueille keskustojen ulkopuolelle. Ahtaista ja huonokuntoisista kantakaupungin asunnoista muutettiin innokkaasti puhtaisiin, valoisiin ja lämpimiin lähiökoteihin, joissa oli kaikki nykyajan mukavuudet. Suomi kaupungistui ja modernisoitui lähiöiden nousun kautta.

Pihlajamäki rakennettiin 1960-luvun alussa. Se oli yksi ensimmäisistä kokonaisuuksina suunnitelluista, uudella elementtitekniikalla rakennetuista lähiöistä. Arkkitehtonisesti arvokas alue on suojeltu asemakaavalla ja valittu valtakunnallisesti merkittäväksi kulttuuriympäristöksi, mutta se on myös esimerkki paikasta, jota kielteissävyinen lähiökeskustelu on koskettanut läheltä. Näköalapaikka-näyttelyssä esille pääsee toinen, asukkaiden oma näkökulma.

Näköalapaikka-näyttely perustuu toimittaja Kristiina Markkasen haastatteluista ja valokuvaaja Lidia Tirrin kuvista koottuun samannimiseen kirjaan, jonka kaupunginmuseo julkaisi tammikuussa. Markkanen ja Tirri halusivat kirjassaan selvittää, mitä pihlajamäkeläiset itse ajattelevat kiivastakin keskustelua herättäneestä asuinalueestaan. Kirjan ja näyttelyn kuvat vievät avariin ja valoisiin koteihin, joissa mitä ilmeisimmin viihdytään, ja asukkaiden haastatteluista avautuu uusi näkökulma arkkitehtuuriin ja kaupunkisuunnitteluun.

Lisätietoja:
kaupunginmuseon tutkija Jari Harju, puh. 09 3103 6504, jari.harju@hel.fi
toimittaja Kristiina Markkanen, puh. 040 775 0235, kristiina.markkanen@gmail.com

Lähde: Hkm tiedotus, 11.5.2012
Kuva: http://aineistopankki.hel.fi/
Venäjännös: Lidia Popova

Siirry ylös