• FinRusMedia
• |
• Infopaketti
• |
• RuFi
• |
• Euroopan parlamentti selkokielellä
• |
• Keski-Suomi
• |
• MaMu-Media
• Projektimme:

№ 1 ( 24 ) 2011

Kurkistus Miratalon syntyhistoriaan

Vaasan kirkkopuiston laidalla sijaitseva Miratalo on nykyään aktiivinen monikulttuurisen toiminnan keskus. Myös rakennuksen historiaan kuuluu paljon aktiivista kansalaistoimintaa. Aikaisemmin talo tunnettiin nimellä Palokunnantalo, sillä sen rakennuttivat Vaasan vapaapalokuntalaiset 1800-luvun lopulla. Tämä artikkeli on lyhennetty aikalaiskertomus Palokunnantalon synnystä, ja tästä kertomuksesta – kuten myös tämän päivän vapaaehtoistyöstä – heijastuu omaan asiaansa uskovien ihmisten sinnikkyys.

Palokunnantalon synty

”Jo aikaisin heräsi vapaan palokunnan jäsenten keskuudessa ajatus yhteisestä kokoontumishuoneistosta, joka olisi palokunnan kotina. Ymmärrettiin, että oma talo yhdistäisi palokunnan kiinteämmäksi kokonaisuudeksi ja vahvistaisi sen jäsenten yhteishenkeä. Mutta ajatuksen toteuttaminen näytti aluksi kaukaiselta haaveelta.

Kuitenkin saavutettiin ajan mittaan tämäkin päämäärä. Suunnitelman toteuttamiseksi työskenteli innokkaimmin konsuli Alfred Hedman, joka oli palokunnan päällikkönä vuosina 1879-1888. Ilman hänen tarmoaan ja henkilökohtaisia uhrauksiaan ei palokunnantaloa olisi saatu aikaan niin nopeasti.

Toukokuun 14 p:nä 1885 olivat kunnan päälliköt ja eräät muut henkilöt kokoontuneet täydellä todella käsittelemään kysymystä ajatuksen toteuttamisesta. Käsillä oli kahdet palokunnantalon piirustukset. Toiset, arkkitehti M. Vahlbergin suunnittelemat, hyväksyttiin. Vaikeammin ratkaistavissa oli kuitenkin rakennuksen rahoittaminen. Kustannusarvio nousi 31.000 mk:aan, mutta rakennusrahastossa oli ainoastaan 5.000 markkaa.

Kokouksessa, joka pidettiin 17 p:nä toukokuuta samana vuonna valtuutettiin konsuli Hedman hankkimaan tarkoitusta varten laina. Hän kääntyi Kaupunkien yleisen paloapuyhtiön puoleen anoen 20.000 markan lainaa, mutta sai kieltävän vastauksen. Tarvittavat varat oli siis hankittava muulla tavalla. Konsuli Hedmanin onnistui saada korottomia lainoja useilta yksityisiltä kaupunkilaisilta. Lainojen suuruus vaihteli 500:- ja 1.000 mk:n välillä ja niistä oli maksettava 5 %:n lyhennys, kunnes velat, siis 20 vuoden kuluttua, olisivat maksetut. Näiden lainojen hankkimisesta suoriutui konsuli Hedman ihailtavalla tarmolla.

Palokunnan kokouksessa lokak. 4:ntenä päivänä 1885 valittiin rakennuskomitea. Palokunnantalon paikaksi luovutti kaupunginvaltuusto tontin n:o 34 Kirkkopuiston varrella. Työ alkoi lokakuussa 1885 ja oli valmis ennen kuin vuosi oli kulunut umpeen. Erinäisten mutkien jälkeen hyväksyivät sekä palokunta että maistraatti työn.

Vihkiäisjuhla pidettiin tammikuun 22 p:nä 1887. Juhlasali oli Hj. Pettersonin runsaasti ja aistikkaasti koristama. Kaupunginvaltuuston puheenjohtaja kauppaneuvos J. Kurten toivotti puheessaan VPK:lle kodin onnea uudessa kodissaan. Palokunta lahjoitti tässä tilaisuudessa päällikölleen, konsuli Hedmanille kultaisen palokunnan merkin ja kultasormuksen, jossa oli Vaasan kaupungin vaakuna. Edelleen sisältyi ohjelmaan pataljoonan soittokunnan soittoa, kaksoiskvartetin laulua, tanssia j.n.e.”

Nykyään Monikulttuurikeskus Miratalo on erilaisten tapahtumien, kokousten, seminaarien, huutokauppojen, kurssien, teatteriesitysten, häätilaisuuksien ja juhlien sekä taidenäyttelyiden areena.

Koonnut: Sisko Manninen

Lähde: www.mirahouse.fi/miratalohistoria.htm

Siirry ylös