Tässä numerossa:
Arkisto:
№ 4 ( 14 ) 2013
AHIC tutkii lasten ja nuorten elämäntapaa ja terveyskäyttäytymistä kahdessa Karjalassa
Yhdeksäsluokkalaisten terveyskäyttäytymistä kartoittanut kysely Pielisjoen koulussa Joensuussa, lomakkeita vastaanottaa tutkija Annamari Aura.
Liikkumaton elämäntapa, ravitsemukseen liittyvät ongelmat sekä päihteet ovat todellinen uhka lasten ja nuorten terveydelle. Terveyskäyttäytymiseen ja elämäntapaan liittyvät ongelmat ovat monimuotoistuneet ja niitä on entistä enemmän koulumaailmassa. Vanhempien tuki on välttämätöntä.
Lasten ja nuorten terveysriskejä, terveysoppimista ja kodin ja koulun yhteistyötä selvitettiin keväällä 2013 tehdyissä kartoituksissa. Niihin osallistui yli 1 300 viides- ja yhdeksäsluokkalaista yhteensä 18 koulusta Pohjois-Karjalassa ja Karjalan tasavallassa. Kartoitukset ovat osa Itä-Suomen yliopiston hoitotieteen laitoksella käynnissä olevaa kaksivuotista AHIC-hanketta. Sen tavoitteena on edistää lasten ja nuorten terveyttä kahdessa Karjalassa yhteistyössä kotien ja koulujen kanssa.
Samankaltainen kysely kuin nyt tehtiin yhdeksäsluokkalaisille rajan molemmin puolin myös vuonna 1995. Nyt kerätyn aineiston avulla voidaan selvittää terveyskäyttäytymisen muutosta.
– Lomakkeessa käsiteltiin muun muassa päihteiden käyttöä, ruokailutottumuksia, kuvaruutu- ja peliaikaa, ihmissuhteita ja koettua terveyttä, mutta myös käsityksiä terveellisestä ruoasta ja valmiuksia kieltäytyä päihteistä, kertoo aiheesta väitöskirjaa tekevä Annamari Aura.
Auran mukaan tupakoinnin ja humalahakuisen juomisen lisäksi myös epäterveelliset ruokailutottumukset ja istuva elämäntapa uhkaavat monien nuorten terveyttä.
– Nuorille on tarjolla entistä enemmän tietoa terveydestä, mutta jatkossa on kiinnitettävä huomiota erityisesti riskiryhmiin, jotta terveyden tasa-arvo toteutuisi riippumatta nuoren lähtökohdista ja perhetilanteesta.
Hankkeen kehittämisosioon osallistuvat Lieksan keskuskoulu ja Niittylahden koulu Pohjois-Karjalasta sekä kaksi koulua Karjalan tasavallasta. Alkukartoitus tehtiin viidesluokkalaisille, heidän opettajilleen sekä vanhemmille.
Viidesluokkalaiset itse eivät kokeneet suuria uhkia terveydelleen nyt tai tulevaisuudessa, mutta parannettavaakin havaittiin. Esimerkiksi vain vajaa puolet suomalaislapsista pesee hampaansa aamuisin, ja iltaisinkin molemmissa maissa vain reilut puolet lapsista. Suurimmat maiden väliset terveyskäyttäytymisen erot olivat juuri hampaiden harjauksessa ja käsienpesussa ennen ruokailua: Suomessa lapset pesevät kätensä ennen aterioita koulussa useammin kuin kotona, kun taas Venäjällä tilanne on päinvastainen.
Kontupohjan Pushkinin lyseon viidesluokkalaiset osallistuivat innolla tutkijatohtori Marjorita Sormusen kyselyyn.
Tutkimustulokset ovat pohja meneillään oleville kehittämistoimille, joiden tuloksia arvioidaan uudella kyselyllä ensi keväänä.
AHIC-hanke kuuluu Karelia ENPI CBC -rajayhteistyöohjelmaan, jota rahoittavat Euroopan unioni, Suomi ja Venäjän federaatio.
FAKTA: Lasten ja nuorten terveyserojen haasteet kahdessa Karjalassa (AHIC) / Addressing challenging health inequalities of children and youth between two Karelias
Teksti: Kirsi Bykachev ja Tuula Koponen
Kuvat: Tuula Koponen
Venäjännös: Lidia Popova