Психолог
Syrjintä työpaikalla
Hyvä psykologi,
Olen saapunut aikoinaan Suomeen pakolaisena. Alkuun jouduin elämään täällä monta vuotta sosiaaliavustuksilla. Sitten pääsin koulutukseen, ja sain parissa kolmessa vuodessa hankittua itselleni ammatin. Heti koulutuksen jälkeen minulla kävi satumainen onni – sain työpaikan, jossa saatoin käyttää ammattitaitoani. Olen ollut tässä työpaikassa nyt pari vuotta.
Alusta saakka minusta on tuntunut rasittavalta se, miten suomalaiset työtoverini suhtautuvat minuun. He eivät aina kunnolla edes tervehdi aamulla. Monesti heidän keskustelunsa myös hiljenee, kun tulen samaan kahvipöytään. Joskus tuntuu, että ainoat asiat, joista minun kanssani työasioiden lisäksi puhutaan, ovat kysymyksiä, joita he kysyvät entisestä kotimaastani ja tavoista siellä. He myös usein säälittelevät sitä, millaista ihmisten elämä entisessä kotimaassani on, ja tämä ärsyttää minua. En sitä heille tietenkään näytä. Vaikuttaa siltä, kuin he eivät tietäisi muusta maailmasta juuri mitään, eivätkä hankkisi tietoa muualta kuin paikallislehdestä. Samalla tavalla työpaikalla minusta tuntuu joskus siltä, kuin minä en olisi ihminen niin kuin muut, vaan ainoastaan säälittävä ulkomaalainen, joka ei voi ymmärtää tai tietää mistään mitään. Aikaisemmin kun en vielä ymmärtänyt nopeaa puhekieltä niin hyvin, minusta oli raskasta, kun muut nauroivat paljon keskenään, enkä tiennyt mille naurettiin. Tuntui, että naurettiin juuri minulle. Lisäksi ihmettelen joitakin suomalaiseen työpaikkakulttuuriin liittyviä asioita. Työpaikalla pidettiin taas pikkujoulujuhla, ja kaikki olivat hieman juovuksissa. Itse en juo, koska uskontoni ei salli sitä. Loppuillasta monet käyttäytyivät mielestäni arvolleen sopimattomasti. Voivatko ihmiset oikeasti kunnioittaa toisiaan tämän jälkeen?
Ennen työn aloittamista koin olevani melkein kuin tämän yhteiskunnan loinen. Olen tottunut pienestä pitäen tekemään työtä kovasti, autoin jo lapsena isääni perheemme toimeentulon hankkimisessa. Nyt haluan vain tehdä työni ja olla itseni ja Jumalan silmissä arvokas, kantaa vastuuta. Joskus vaan suomalaiset ihmiset käyvät hermoilleni. Tämä on kuitenkin helpompi vaihtoehto kuin tehdä pimeää työtä pizzeriassa, eli pitkiä päiviä surkealla palkalla. Toisaalta minun ja työkavereitteni välillä oli tuolloin ystävällisyyttä ja kohteliaisuutta, ja kaikki suhtautuivat toisiinsa kunnioittavasti. Miksei näin ole suomalaisten kanssa? Tässä työssä saan parempaa palkkaa ja saan tehdä hienoa työtä, mutta koen kuin luottaisin itseeni joka päivä vähemmän ja vähemmän, häpeän usein jopa sitä, että olen erilainen kuin muut. Monesti olen hieman sairaana, en kuitenkaan ole jäänyt koskaan töistä pois, vaikka vatsa olisi sekaisin tai muuten olisi huono olo. Työ on minulle niin tärkeää, kun sitä viimein sain.
Nimimerkki ”Ulkopuolinen”
Hyvä nimimerkki ”Ulkopuolinen”!
Kiitos kirjeestänne tälle palstalle. Olette kohdanneet työpaikallanne erilaisesta kulttuurista johtuvia tapoja, mutta ehkä myös jonkinnäköistä työpaikkakiusaamista. Kaikki kokemanne ei ole ollut todellakaan miellyttävää. Ensinnä kuitenkin haluaisin onnitella Teitä sydämeni pohjasta sitkeydestänne ja saavutuksistanne. Olette opiskellut ammatin ja saaneet työpaikan itsellenne alun perin vieraassa kulttuurissa. Tämä kertoo pelkästään hyviä asioita Teistä. On oltava kestävä, päättäväinen ja riittävän älykäs oppimaan uutta ja kyettävä monta kertaa hillitsemän hermonsa monenlaisissa turhauttavissa tilanteissa. Se että tulee valituksi johonkin tehtävään, on myös usein kilpailutilanne, jossa paras työnhakija voittaa, joten voitte olla itseenne tyytyväinen. Teillä on ominaisuuksia, joita työnantajanne arvostaa.
Työpaikalla kohtaavat ihmisten erilaiset persoonallisuudet ja luonteet. Monesti emme valitsisi ystäviksemme tai seurustelisi vapaaehtoisesti juuri sellaisten ihmisten kanssa, joiden kanssa joudumme pakostakin työelämässä tekemisiin. Lisäksi olette mielestäni tutustuneet suomalaisen kulttuurin kurjimpiin puoliin eli siihen, että Suomessa lausutaan vähän muodollisia kohteliaisuuksia. Tervehtiminen on vähäeleistä, kuulumisia ei kysellä samalla tavoin kuin monessa muussa kulttuurissa tehdään. Suomalaiset ovat myös ryhmätilanteissa varsin jäykkiä tuomaan itseään esiin tai ilmaisemaan tunteitaan. Ilmeettömyys on tavallista ja erilaisuutta pelätään. Voi olla että työkaverisi jännittävät sinun erilaisuuttasi, vaikka samalla tuntevat uteliaisuutta sitä kohtaan. He eivät ehkä osaa ilmaista sitä muuten kuin tuolla kömpelöllä tavalla, jota kuvailet. On tyypillistä, etteivät tavalliset suomalaiset ihmiset tiedä kovinkaan paljon täältä katsoen kaukaisempien maiden poliittisesta tilanteesta. Käsitys näiden maiden kulttuuristakin saattaa todella rajoittua pariin lehdessä nähtyyn valokuvaan. Kohtaat työpaikallasi ehkä juuri tällaista tietämättömyyttä. Saatat siis tehdä jossain sopivassa tilanteessa ihmisiin suorastaan vaikutuksen, kun he taas kyselevät ja alatkin kertoa heille jotain aivan uutta entisestä kotimaastasi. Mitä tulee suomalaiseen alkoholinkäyttökulttuuriin, on todellakin tavallista, että pikkujouluissa myös työpaikoilla alkoholia saatetaan käyttää liikaa ja se näkyy kuvaamallasi tavalla; ihmisten käyttäytyminen muuttuu eikä läheskään aina hyvään suuntaan.
Ei ole lainkaan epätavallista, että työpaikoilla harjoitetaan työpaikkakiusaamista eli henkistä väkivaltaa, joka kohdistuu usein jollain tavoin erilaisiin tai erilaisessa asemassa oleviin henkilöihin. Joissakin tilanteissa voi yksittäinen työntekijä joutua kiusaamisen ja painostuksen kohteeksi, vaikka muiden työyhteisön jäsenten mielestä työyhteisössä ei ole mitään ongelmia. Joskus on vaikeaa määritellä, mikä on kiusoittelua ja leikinlaskua ja mikä taas henkistä väkivaltaa. Se minkä joku kokee kiusoitteluksi tai työpaikan arkipäivään kuuluvaksi leikinlaskuksi, on jonkun toisen mielestä kiusaamista ja hänen ihmisarvoaan loukkaavaa.
Työpaikkakiusaaminen voi ilmetä esimerkiksi siten, että jotakuta pidetään erityisesti työpaikan ongelmien aiheuttajana. Suomen kielellä puhutaan ”syntipukista”. Työtoverin puheita vääristellään ja tästä puhutaan pahaa selän takana tai pilkataan muiden kuullen. Hänen työntekoaan tai yksityiselämäänsä arvostellaan väärin perustein. Joskus kiusaaminen voi ilmetä täysin ei-sanallisesti, esimerkiksi kielteisinä eleinä, ilmeinä ja äänensävyinä. Henkilölle ei ehkä puhuta, häntä ei kuunnella, häntä kohdellaan kuin ilmaa eikä häntä kutsuta yhteisiin tilaisuuksiin. Myös työtehtäviin liittyvä konkreettinen eristäminen voi ilmetä niin, että henkilöä eristetään tarpeellisesta tiedosta, hänen tehtäviään yksipuolistetaan, vähennetään tai lisätään tarkoituksellisesti, niin että hän on joko yli- tai alikuormitettu. Pitkälle menevä henkinen väkivalta työyhteisössä ilmenee esimerkiksi siten, että henkilön mielenterveys asetetaan kyseenalaiseksi, häntä pidetään psyykkisesti sairaana, hulluna ja tasapainottomana.
Suomessa on voimassa työturvallisuuslaki, joka kieltää häirinnän ja epäasiallisen kohtelun työpaikalla. Lain noudattamista valvovat työsuojeluviranomaiset. Lain 28 §, nk. häirintä-pykälä, toteaa seuraavasti: Jos työssä esiintyy työntekijään kohdistuvaa hänen terveydelleen haittaa tai vaaraa aiheuttavaa häirintää tai muuta epäasiallista kohtelua, työnantajan on asiasta tiedon saatuaan käytettävissään olevin keinoin ryhdyttävä toimiin epäkohdan poistamiseksi. Myös syrjivä kohtelu, joka johtuu henkilön ihonväristä, kansallisuudesta, uskonnosta tai muusta vastaavasta ominaisuudesta, on erikseen kielletty vuonna 2004 voimaan tulleessa yhdenvertaisuuslaissa. Mikäli Teillä on tunne, että Teihin kohdistuu työpaikalla selkeästi epämiellyttävää asennoitumista, älkää jättäkö asiaa sikseen. Ensimmäinen asia, jonka voitte tehdä, on kertoa asiasta esimiehellenne. Mikäli tästä ei ole mitään apua, voitte olla yhteydessä ylempään esimieheen, työsuojeluvaltuutettuun, luottamusmieheen, työterveyshuoltoon tai työsuojelupiirin työsuojelutarkastajaan. Lisätietoja työpaikaltasi sekä alla olevista linkeistä.
Työpaikkakiusaamisella on seurauksia paitsi sen kohteeksi joutuneelle henkilölle, myös yleensä koko työyhteisölle. Yksittäinen kiusattu henkilö saattaa kärsiä erilaisista stressioireista, masennuksesta ja itsetunnon alentumisesta. Kuvaattekin mielestäni jonkinnäköisiä työpaikkanne tilanteesta johtuvia stressioireita. Kiusattu saattaa alkaa syyttää jossain vaiheessa tilanteesta itseään, työkyky voi heikentyä ja muiden kanssa toimimisen kyky alentua. Tilanteet tulisi ratkaista työpaikalla perusteellisesti ja vastuullisesti. Yleensä muutkin työyhteisön jäsenet kuin kiusattu reagoivat tilanteeseen jollain tavoin, sillä viimeistään sairauspoissaolot vaikuttavat kaikkien kuormitukseen ja työyhteisön jäsenten hyvinvointi heikkenee. Jos voitte huonosti, menkää ehdottomasti työterveyshuollon lääkärin vastaanotolle ja kertokaa tilanteestanne.
Sirkku Suikkanen, psykologi
Lisätietoja:
www.tyosuojelu.fi
www.stop-discrimination.info
www.finlex.fi
avaa linkit lainsäädäntö > ajantasainen lainsäädäntö ja kirjoita vasemmalle avautuvaan hakuikkunaan yhdenvertaisuuslaki tai työturvallisuuslaki
