Hyvä psykologi!
Tarvitsen neuvoja erään henkilön kanssa selviämiseen. En haluaisi sanoa pahoja asioita muista, mutta hän tekee niin monien ihmisten elämän raskaaksi. Ystävämme haluaa olla jatkuvasti huomion keskipisteenä. Hän pyrkii tekemään asioita, joilla voi saada tunnustusta osakseen ja sitten hän odottaa muiden ihailevan itseään. Hän hermostuu kovin herkästi, jos joku uskaltaa hiemankin olla eri mieltä hänen kanssaan. Usein hän kuvaa dramaattisin sanakääntein sitä, miten joku puhutteli tai arvosteli häntä rumasti. Kukaan ei uskalla arvostella häntä, koska siitä seuraa huonoa, sen olemme oppineet. Hän ei ajattele asioita muiden kannalta ollenkaan, me muut olemme kuin kärsivällinen teatterin yleisö hänen elämässään. Hänen on vaikea kestää sitä, jos joku toinen osaa saman asian oikeasti paremmin kuin hän. Oikeasti hän ei edes halua ajatella, että se voisi olla mahdollista. Hän on omasta mielestään kaikkien alojen asiantuntija. Hänen käsityksensä muista ihmisistä tuntuvat vaihtelevan vähän väliä; välillä hän vihaa jotakuta ja jonkin ajan kuluttua sama ihminen voi tuntua hänestä ihan toisenlaiselta. Hän sekoittaa joskus muiden ihmisten välejä puhumalla kielteisiä asioita ihmisistä, ja ainakin jotkut hänelle läheiset ihmiset uskovat nämä puheet täysin. Miten häntä voisi muuttaa, kun olemme häneen kuitenkin sidoksissa elämämme loppuun asti?
Hyvä Kysyjä!
Kuvaat tuossa kysymyksessäsi ihmistä, jonka luonne vaikuttaa kovin joustamattomalta. Hän ei ilmeisesti ole kovin hyvä toisten ihmisten tunteiden lukemisessa, vaan tekee jäykkiä tulkintoja tilanteista. Hänen kokemusmaailmassaan on keskeisellä sijalla hän itse, eikä hän välitä pohtia asioita muiden kannalta. Hänellä on pakonomainen tarve todistaa - ehkä loppujen lopuksi itselleen – sitä, että hän on hyvä ja muut ihailevat ja rakastavat häntä. Tätä kokemusta hän tuntuu janoavan. Sehän kertoo siitä, että sisimmässään hän ei luota siihen, että hän kelpaa sellaisena kuin on. Käytännössä tällaisten ihmisten käytös herättää muissa ärtymystä ja jopa inhoa, sillä kukaan meistä ei halua kokea olevansa pelkkää ilmaa tai kulissi muiden tarpeita varten. On erityisen ikävää, että hän vaikuttaa ihmisten keskinäisiin väleihin tuolla tavoin. Luulen, että kyse on kateudesta, jota hän sisällään tuntee ja jota hän ei pysty hallitsemaan. Hän ei kestä niitä ihmisiä, joilla on jotain, mitä häneltä itseltään puuttuu, ja hän haluaa siksi kohdella heitä rankaisevasti, tuhotakin heidät. Hän ei varmastikaan ole itse lainkaan tietoinen omista motiiveistaan ja tarkoitusperistään, vaan kokee oman toimintansa aivan oikeutetuksi.
Jos olet läheisessä suhteessa tämänkaltaiseen ihmiseen, elät varmasti rasittavassa tilanteessa. Psykologiassa käytetään hänen kaltaisista ihmisistä puhuttaessa sanaa luonnehäiriö. Luonnehäiriöitä on kovin monenlaisia ja perusongelma on se, ettei niistä kärsiviä ihmisiä pysty juuri millään muuttamaan, jollei heillä itsellään ole siihen tarvetta. Jos he itse kärsivät omasta tilanteestaan, heille voi syntyä tarve lähteä hakemaan psykologista apua, jolloin muutokseen tarjoutuu ehkä mahdollisuus. Silti esimerkiksi psykoterapiastakaan ei ole aina apua ihmisen muuttamisessa. Parasta on miettiä sitä, miten voit suojata itseäsi ja muita, joita hän voi vahingoittaa. Onko Teidän pakko olla tekemisissä keskenänne? Jos on, niin tämäntyyppisen narsistisen tai huomionhakuisen ihmisen kanssa on viisasta se, ettei hänen huomion ja ihailun tarpeisiinsa tule liiallisesti vastata, vaan panna asialle johdonmukaisesti rajoja. On luonnollisesti hyvä toimia kohteliaasti ja inhimillisesti, ettei häntä taas provosoida loukkaantumaan. Pieni turhauma on kuitenkin hänelle hyvin terveellinen kokemus. Parhaassa tapauksessa hän voi oppia, ettei hän ole suurin, kaunein ja viisain ihminen maailmassa, vaan muillakin voi olla jotain annettavaa hänelle.
psykologi Sirkku Suikkanen
Jyväskylän kaupungin
maahanmuuttajapalvelut