Психолог
Paniikkihäiriöt
Kysymys:
Hyvä psykologi, olen hyvin huolissani omasta mielenterveydestäni. Oikeastaan välillä oloni on niin hirveä, että pelkään olevani tulossa hulluksi. Toistuvasti olen joutunut tilanteisiin joissa ilman mitään järkevää syytä ja aivan äkisti alan saada sydämen tykytystä, tunnen oloni hirveäksi ja kuumaksi, huomaan että minun on vaikea hengittää ja alkaa vähitellen huimata. Olen pelännyt aivan hirveästi että kuolen, kun tällainen olo tulee ja tunnen etten enää hallitse tilannetta. Minut on viety sairaalan ensiapuun entisessä kotimaassani pari kertaa koska sukulaiseni pelästyivät tilannetta, mutta lääkärit eivät löytäneet minusta mitään vikaa. Minulle on sanottu että kyse on ehkä hermoista. Nyt olen peloissani koska olen saanut Suomessa pari kertaa kotona näitä samanlaisia tuntemuksia, ne ovat kestäneet vain muutaman minuutin. Olenko henkisesti jotenkin sairas ? En kestäisi tätä kohtaloa, minulla on ollut pitkään muitakin isoja huolia.
Nimimerkki Todella huolissaan
Vastaus:
Hyvä kysyjä, kuvauksesi perusteella vaikuttaa siltä että olet kokenut nk. paniikkikohtauksia. Kuvaamasi tuntemukset sopivat hyvin siihen miten paniikkikohtaus ilmenee. Tavallisia oireita ovat esimerkiksi sydämen tykytys, tuntemukset rinnassa, ilman loppumisen tunne, hikoilu, kylmät tai kuumat aallot, vapina, tärinä, huimaus, heikotus, epätodellinen olo, kuolemanpelko sekä kontrollin menettämisen ja sekoamisen pelko. Kohtaus voi kestää vain muutaman minuutin tai jatkua jopa puolikin tuntia. Usein tällaisen kohtauksen jälkeen koetaan voimakasta väsymystä ja hämmennystä. Tavallista on että ollaan myös huolestuneita siitä onko kyseessä jokin vakava sairaus tai onko ns. tulossa hulluksi. Yksittäiset paniikkikohtaukset ovat suhteellisen yleisiä. On arvioitu, että jopa 10 % - 30 % ihmisistä voi kokea tällaisen kohtauksen jossain elämänsä vaiheessa.
Vaikka monet edellä mainituista oireista ovatkin ruumiillisia, koetaan paniikkikohtauksissa hyvin voimakasta mielen sisäistä ahdistuneisuutta. Ahdistus tuntuu nousevan juuri niin kuin kysyjä kuvaa; aivan yhtäkkiä, ennalta varoittamatta ja vailla mitään järkevää syytä.. Pelon tunne on hyvin voimakas ja intensiivinen, mistä nimityskin paniikki tulee. Tässä tilanteessa koetaan joskus aivan lamaannuttavaa kuoleman pelkoa ja tunnetta ettei pysty kontrolloimaan tilannetta mitenkään. Jos kohtaus uusiutuu toistuvasti, puhutaan paniikkihäiriöstä.
Koska koetut tuntemukset ovat niin voimakkaita ja epämiellyttäviä, niiden ilmestymistä aletaan pelätä. Siitä seuraa se, että esimerkiksi niitä paikkoja joissa kohtauksia on tullut halutaan vältellä. Myös se että kohtauksen tuloa pelkää kovasti voi itsessään lisätä hermojärjestelmän virittyneisyyttä ja laukaista uuden kohtauksen. Tämä johtaa helposti toistuvien kohtausten kierteeseen ja sitä kautta yhä pahenevaan tilanteeseen. Usein toistuvat kohtaukset ja niihin liittyvät epämiellyttävät tuntemukset ja pelot alkavat tuottaa lisäoireina helposti ahdistuneisuutta ja masentuneisuutta. Myös erilaiset pelot kuten esim. sosiaalinen fobia tai julkisten paikkojen pelko ovat yleisiä paniikkihäiriössä.
Kysyjä mainitsee kysymyksensä lopussa että elämässä on ollut pitkään muitakin isoja huolia. Vaikka kohtaukset paniikkihäiriössä tulevatkin aivan yllättäen on niillä usein jonkinlainen yhteys ajankohtaiseen elämäntilanteeseen. Monilla ihmisillä on ollut ennen kohtausta joku stressaava elämänvaihe. Pakolaisuuden kokeneilla ihmisillä tällaisia voivat olla esim. koettu aiempi väkivalta tai itse maahanmuuton vaiheet erilaisine paineineen ja koettelemuksineen. Joskus kohtaus saattaa tulla juuri kun tällainen stressaava tilanne on hellittänyt. Joillakin on taas ollut muita suuria muutoksia elämässään, esim. muutto pois kotoa tai muutto vieraalle paikkakunnalle. Myös ihmissuhteisiin saattaa liittyä tiedostamatontakin ahdistusta lisääviä stressitekijöitä, esim. kihlautuminen, avioituminen, lapsen syntyminen, ero seurustelukumppanista.
Siitä huolimatta että kohtaukset ovat niin pelottavia, ne eivät yleensä ole vaarallisia, niihin ei kuole, niiden aikana ei tule hulluksi eikä menetä kontrolliakaan. Paniikkihäiriötä pystytään hoitamaan joten kysyjän ei tarvitse menettää toivoaan. Tärkeimmät hoitomuodot ovat lääkehoito ja sen yhdistäminen psykoterapeuttiseen eli keskusteluhoitoon esimerkiksi psykologin luona. Näiden häiriöiden hoitoon käytetyistä lääkkeistä ei tule riippuvaiseksi sillä käytössä ovat nykyisin hyvin usein masennustilojenkin hoidossa käytetyt uudentyyppiset SSRI eli selektiiviset serotoniinin takaisinoton estäjät. Omalla terveyskeskuslääkärilläsi on Suomessa riittävä osaaminen ja ammattitaito näiden ongelmien hoitoon ja oikean lääkityksen määräämiseen. Neuvoisin sinua siis rohkeasti varaamaan nyt ensin ajan omalle lääkärillesi ja kertomaan kaiken.
Koska tämäntyyppinen lääkityshoidon teho tulee usein hieman viiveellä on tukea antavasta keskusteluterapiasta monesti suuri apu. Voit varata ajan oman terveysasemasi psykologille tulkin kanssa tai sitten asioida maahanmuuttajapalveluiden psykologilla mikäli olet asiakkaamme tai olet ollut asiakas vielä vähän aikaa sitten. Yhdessä psykologin kanssa voi alkaa miettiä niitä mahdollisia painetekijöitä jotka häiriön taustalla saattavat olla. Monasti ihminen ei tiedosta itse torjuttuja tunteitaan; patoutunutta vihaa, pelkoja ja pettymyksiä, joten tarvitaan ulkopuolista ihmistä kenen kanssa näitä asioita voi yrittää selvitellä. Koska esim. juuri koettu paniikkikohtaus voi liittyä myös ajankohtaiseen stressaavaan elämäntilanteeseen on hyvä pysähtyä pohtimaan miten voisi purkaa ja hallita stressiä paremmin. On hyvä miettiä vaatiiko itse itseltään tai vaativatko muut sinulta kohtuuttomia. Myös on tärkeä pohtia vakavasti sitä syötkö, lepäätkö ja hoidatko yleiskuntoasi liikkumalla tarpeeksi, voitko koskaan pitää hauskaa niin että välillä unohtaisit murheesi. Monet stressin hallintaan liittyvä keinot ja menetelmät ovat varmasti hyväksi avuksi yritettäessä saada parempi ote omaan elämään. Koska jokaisen ihmisen ongelmat ovat yksilöllisiä ja ne ovat suhteessa ihmisen yksilölliseen elämänhistoriaan vaatii tilanne monesti yksilöllistä arviointia ja yksilöllistä hoidon suunnittelua ammatti-ihmisen kanssa.
Sirkku Suikkanen
psykologi
