Arvoisa psykologi,
Ihmettelen sitä, että Suomessa en pysty enää keskittymään kielenopiskeluun kurssilla. Olen aikuinen ihminen ja minulla on ollut aina erityisen hyvä muisti. Nyt tuntuu siltä, että en pysty paljon muistamaan niitä asioita, joita on opiskeltu yhtenä päivänä. Seuraavana tuntuu kuin pitäisi aloittaa taas aivan alusta. Tiedän, että elämän paineet vaikuttavat ihmisen keskittymiseen ja muistiinpainamiseen ja oppimiseen. Olen joutunut kokemaan kovia, olin entisessä kotimaassani vankilassa ja kaikenlaista ikävää on tapahtunut. Nämä asiat yritän työntää pois mielestäni, jotta voisin alkaa elää täällä uutta elämää. Ihmettelenkin miksi nyt, kun asiat ovat viimein hyvin ja on rauhallista, minun on vaikea keskittyä opiskelemaan. Olenkin alkanut huolestua siitä, voiko minulla olla jokin etenevä muistia rappeuttava sairaus? Olen lukenut dementiasta ja Alzheimerin taudista. Suvussa meillä ei kuitenkaan ole näitä sairauksia. Voiko ihmisen muisti vahingoittua esimerkiksi kiduttamisen takia?
Nimimerkki: Unohtelija
Hyvä Kysyjä,
On todellakin niin, että vakavat psyykkisesti traumatisoivat tapahtumat, kuten kidutus ja muut väkivaltakokemukset, voivat aiheuttaa monenlaisia psyykkisiä jälkiseurauksia. Ne voivat näkyä mm. muistin toimintojen, keskittymisen ja oppimisen alueella. Tämäntyyppiset vahingolliset kokemukset aiheuttavat myös monia muita oireita. Järkyttävä tapahtuma voi palata mieleen usein ja aiheuttaa ahdistuksen tunteita. Toistuvat painajaisunet ovat myös tavallisia. Joskus tapahtumat ikään kuin kertautuvat uudelleen mielessä. Henkilö, joka kärsii trauman jälkiseurauksista, kokee traumasta muistuttavat asiat usein hyvin ahdistaviksi ja yrittää välttää niiden ajattelemista ja niistä puhumista, aivan kuten sinäkin mainitset. Joskus henkilön on myös vaikea muistaa traumakokemukseen liittyneitä tapahtumia ja se voi olla ikään kuin pyyhkiytynyt mielestä pois. Muiden ihmisten seurassa oleminen voi tuntua vaikealta, ja tuntuu siltä, kuin lämpimät tunteet olisi pyyhitty kokonaan mielestä pois. Elämä voi tuntua masentavalta, toivottomalta ja raskaalta. Tämän lisäksi voi olla nukkumisvaikeuksia, voi olla vaikea saada unta tai voi heräillä helposti. Mainitsemasi keskittymisvaikeudet ovat tavallisia. Henkilö on myös usein ärtynyt ja jännittynyt, ilman järkevää syytä. Voi olla tuntemuksia, että joku seuraa kadulla, voi säikkyä normaalia herkemmin esim. kovia ääniä. Monenlaiset ruumiilliset oireet, kuten vatsavaivat, kivut ja päänsäryt, toistuvat myös usein. Jos tämänkaltaiset oireet ja mainitsemasi muistihäiriöt ovat kestäneet jo yli kuukauden vaikeiden kokemusten jälkeen, voidaan puhua traumaperäisestä stressihäiriöstä. Joskus oireet ovat välillä poissa ja alkavat jossakin elämänvaiheessa uudelleen.
Voit ottaa ongelmasi lääkärin kanssa puheeksi. Muista kertoa myös, jos yllämainitut oireet muutoin tuntuvat tutuilta. Jos kyse kuitenkin on pelkästä muistiongelmasta, voidaan sitäkin toki tutkia esimerkiksi joillain psykologisilla testeillä, joihin lääkäri sinut lähettää. Ongelmana näissä psykologissa testeissä on se, että testejä on vaikea soveltaa täysin luotettavasti silloin, kun kyse on vieraasta kulttuurista tulevasta tutkittavasta. Testien pistemäärät ja sanasto on laadittu suomalaisella aineistolla. Jotain käsitystä ja lisätietoa voidaan kuitenkin tutkimuksilla saada.
Ota huomioon myös se, että pelkästään vieraaseen kulttuuriin ja ympäristöön muuttaminen voi olla joissain tilanteissa niin kuormittava tapahtuma ihmisen mielelle, että tällaisia mieleen painamisen ja muistamisen häiriöitä voi ilmetä. Mieli on jatkuvasti ylikuormittunut uusien asioiden tulvasta. Alkuvaiheessa on hoidettavia asioita varsinkin pakolaisilla aivan valtavasti. Tämän päälle tulee vielä uuden, varsin vaativan kielen opiskelu. Ihminen ei ole kone. Kun tietotulva on liian suuri, alkavat muisti ja keskittyminen kyllä häiriintyä kenellä tahansa. Näitä tilanteita on mm. hyvin kiireistä ja kuormittavaa työtä tekevillä ihmisillä.
Jos kohdallasi sen sijaan todetaan traumaperäinen stressihäiriö, tarvitaan sen hoidossa aikaa ja kärsivällisyyttä myös sinulta. Hoidossa käytetään useimmiten yhtä aikaa lääkitystä ja keskusteluja. Hoidon tavoitteena on vähentää kaikkia mainittuja oireita. Tilanteen koheneminen voi näkyä vähitellen yleisenä mielialan rauhoittumisena ja muistin ja keskittymisen paranemisena. Aloita siis oman lääkärisi vastaanotolta.
Sirkku Suikkanen
psykologi