Mosaiikki-Etelä-Karjala
Tässä numerossa:
Arkisto:
№ 4 (13)
№ 3 (12)
№ 2 (11)
№ 1 (10)
№ 4 ( 13 ) 2014
Myyttejä ja legendoja saunasta
Sauna on suomalaisille «pyhä» paikka.
Ennen vanhaan saunassa synnyttiin ja usein myös kuoltiin, päätettiin elämän kiertokulku.
Nykyäänkään suomalaiset eivät voi ajatella elämää ilman saunaa.
Yli tuhatvuotisen historiansa aikana suomalainen sauna on käynyt läpi lukuisia muutoksia, ja savupiipun keksimisen myötä se on saanut lopullisen, meille tutun muotonsa. Sähkökiuas taas teki saunasta kaikille mahdollisen ajanvietteen.
Ei olekaan ihme, että aikojen saatossa saunasta on kehkeytynyt useita myyttejä ja legendoja, joista joihinkin nyt pureudumme.
1. myytti, joka on kaikkein vaarallisin
«Saunassa lämpötilan on pysyttävä vähintään 100 asteessa»
Väite on täysin virheellinen. Paitsi tietysti jos ei oteta huomioon saunomista, jonka tarkoituksena on järjestelmällinen oman terveyden vaarantaminen.
Suomalaisen saunan ainutlaatuisuus onkin siinä, että lämpötilan voi pitää 60 ja 90 asteen välillä. Näin saunassa voivat käydä sekä alhaisempien lämpötilojen ystävät, että sellaiset, jotka haluavat lämmitellä ja hikoilla kunnolla. Juuri mahdollisuus nostaa tai laskea löylyhuoneen lämpötilaa nopeasti on tehnyt saunasta suositun maailmalla.
2. myytti, joka on kaikkein tyhmin
«Suomalaisessa saunassa on kuivaa, ja löylyn heittäminen on ehdottomasti kielletty»
Tyhmempää väitettä saa varmaan hakea. Kostea höyry ja sauna ovat suomalaiselle erottamattomat käsitteet. Löylylle on omistettu suuri määrä sanontoja ja sananlaskuja. Suomalainen sauna on luotu löylyä varten. Mikään ei ole parempaa, kuin ottaa löylyä vastan kanssa ja sukeltaa vauhdista järven pinnasta heijastuvaan auringonlaskuun.
Sauna on tarkkaan mietitty tila, jossa suhde löylyhuoneen tilan ja kiukaan tehon välillä on hyvin tärkeä. Liian pieni kiuas ei välttämättä lämmitä tarpeeksi. Se on katastrofi saunalle.
3. myytti liittyy rakentamiseen
«Sauna on suljettu tila, ilman vaihtuminen ei ole hyväksi, sillä se viilentää löylyhuonetta»
Miten suomalainen sauna eroaa siitä kaasukammiosta, jota virheellisesti pidetään saunana? Suomalaisen saunan ystävät tietävät, että oikein rakennetussa saunassa on aina helppo hengittää. Ilmanvaihto tapahtuu sekä ilmanvaihtojärjestelmän että löylyhuoneen oven alla olevan raon kautta. Ilma ei seiso, mutta höyryäkin on paljon.
Miten tämä on mahdollista? Asiahan on niin, että kylpijä voi säädellä itse, kuten lämpötilan ja löylyn määrää, myös löylyhuoneeseen tulevan ilman määrää säätämällä ilmanvaihtoventtiiliä oman halunsa mukaan.
Lisäksi puukiukaisiin on vedetty erikseen ilmanottoputki suoraan ulkoa, jotta saataisiin korvaavaa ilmaa kiukaassa palaneen tilalle. Yhden puukilon polttamiseenhan tarvitaan happea sen verran, kuin on kahdeksassa kuutiometrissä ilmaa.
4. myytti, joka on lääketieteellinen
«Sauna on vaarallinen lapsille ja sairaille»
Sauna on köyhän apteekki, sanoivat suomalaiset jo satoja vuosia sitten. Saunaan pätee periaate, että se ei ole vaaraksi.
Saunominen extreme-urheilulajina on varmaankin oikeutettu olemassaoloonsa, mutta suomalainen sauna on ennen kaikkea rentoutumisen ja palautumisen paikka. Saunan tehtävä on rentouttaa, poistaa väsymystä ja ladata henkisiä akkuja. Se on tietynlaista meditaatiota, joka on puhdistavien ionien täyttämää. Saunassa ei siedetä kiirettä. Sitä ei voi ottaa, kuten suihkua, saunassa käydään. Saunomiseen tarvitaan aikaa.
Suomalaiset lapset käyvät perinteisesti saunassa puolentoista vuoden iästä alkaen. Heille sauna on tietenkin hellempi. Vanhemmat lapset saunovat kuten aikuisetkin.
On sairauksia, joissa saunassakäynti, kuten mikään muukaan kehon ylikuumentaminen, ei ole suositeltavaa. Valtaenemmistölle ihmisistä saunassakäynti on vain terveellistä.
Hyviä löylyjä!
Teksti ja kuva: Antti Karkkonen
Suomennos: Tiia Moilanen
