• FinRusMedia
• |
• Infopaketti
• |
• RuFi
• |
• Euroopan parlamentti selkokielellä
• |
• Keski-Suomi
• |
• MaMu-Media
• Projektimme:

№ 3 ( 31 ) 2017

Modernia Keskiaikaa

Kaksi viikkoa kestänyt venäjän kielen intensiivikurssi ulkomaalaisille päättyi 16. kesäkuuta Venäjän tiede- ja kulttuurikeskuksessa. Jo seuraavana päivänä lähti ryhmä kurssilaisia lyhyelle yksipäiväiselle vierailulle Venäjälle – Viipuriin. Joillekin se tarjosi ensimmäisen ja unohtumattoman vierailun naapurimaassa.

Perinteinen intensiivikurssi päättyi tänä vuonna siis yllätykseen: Venäjän tiede- ja kulttuurikeskuksen myötävaikutuksella järjestettiin Viipuriin pieni retki, jonka puitteissa tutustuttiin venäläiseen kulttuuriin ja kaupungin historiaan. Kurssilaiset saivat näin mahdollisuuden harjoitella käytännössä juuri oppimiaan venäjän taitoja kielikylvyn avulla.

Ja vihdoin koitti retkipäivä, jota kaikki olivat malttamattomasti jo kauan odottaneet. Kiinnostavan matkaohjelman luominen ja viisumijärjestelyt suomalaisille osallistujille oli aloitettu jo toukokuun lopussa. Kaikki oli lopulta valmista lähtöä varten: kodikas ja vieraanvarainen Viipuri odotti malttamattomasti suomalaisia vieraitaan. Kaupunki, jossa meren tuulten aromi sekoittuu uunituoreisiin Viipurin rinkeleihin ja keskiajan saloihin. Kaupunki, jolle satavuotinen villi luonto ja ihmisen kädenjälki ovat luoneet ihmeelliset puitteet.

Aamu. Nousemme bussiin rautatieasemalla. Kurssilaisia jännittää selvästi. Ensimmäinen pysähdys on Itäkeskuksessa, minkä jälkeen alamme jo oivaltaa, että tästä matkasta kehkeytyy unohtumaton ja ainutkertainen kokemus. Bussi kiitää kohti valtakunnan rajaa, tyhjiä paikkoja ei ole. Bussissa hiljaisuus ja jännitys vaihtelevat: matkantekoa leimaa ystävällinen ilmapiiri, hyväntuulinen jutustelu ja positiivinen asenne.

Viipuri

Tutustuminen Viipuriin alkaa tietysti sen linnasta. Se on linnoitusrakennelmana lajissaan ainoa rakennustaiteellinen muistomerkki Venäjän alueella sekä kaupungin symboli. Linna on perustettu vuonna 1293. Sen rakennelmia ja toimintatarkoitusta on usein vuosisatojen varrella muutettu. Linnan muinaisten tilojen suojissa toimii nykyisin Valtionmuseo, jonne pääsimme ryhmän kanssa tutustumiskäynnille.

Kierroksemme oppaana toimi nuorimies nimeltään Ilja. Hän kertoi innostuneesti ja värikkäästi historiasta, Pyhän Olavin tornin modernisoimisesta kuningas Kustaa Vaasan aikana, Suuren pohjan sodan vaiheista sekä Pietari I:n aatemiehen, valtiomiehen ja poliitikon, joukkojen komentajan ja kenraali-amiraali Fjodor Apraksinin roolista.

Toisena kiertokäyntikohteenamme tutustuimme ”Eremitaasi – Viipuri”-näyttelykeskukseen. Taidekeskus perustettiin Viipurin hallintopiirin, Leningradin hallintoalueen, Pietarin kaupungin ja Valtiollisen Eremitaasin toimesta ja se toimii suomalaisen arkkitehdin Uuno Werner Ullbergin (1930) suunnitteleman Viipurin taidemuseon ja taidekoulun (1930) kunnostetuissa tiloissa. Keskus avattiin seitsemän vuotta sitten 16. kesäkuuta.

Näin tämä konstruktivismin aikakauden lumoavan keveä, yksinkertainen ja harkittu muistomerkki on oikeutetusti saanut neuvostoaikana menettämänsä tarkoituksen. Ainutlaatuisessa kompleksissa toimii jälleen saman katon alla sekä lasten taidekoulu että taidemuseo, jossa on esillä esineitä Eremitaasin kokoelmista.

Kyseisenä vierailupäivänämme taidemuseossa oli esillä näyttely ”Olympoksen jumalten linnut. ХVI–ХIХ vuosisatojen käsityötaidetta Eremitaasin kokoelmista”. Salissa hitaasti liikkuen, oppaan innostunutta selostusta kuunnellen, kävijät eivät voineet olla hämmästelemättä sitä hienostuneisuutta, ylellisyyttä, rikkautta mutta myös monipuolisuutta, ammattimaisuutta ja kultasepän työn taitoa niissä ainutlaatuisissa esineissä, joista opas kertoi. Riikinkukon miniatyyrikuva, joka oli piirretty moniväriselle emalipinnalle ja koristeltu aidoilla briljanteilla, saattoi hetkessä muuttua miniatyyrimaiseksi hajuvesipulloksi kallistettaessa hiukan riikinkukon päätä. Keisarinna Katariina toisen kävelykeppi oli ihmiskäden mestarillinen luomus – täynnä arvoituksia ja salaisuuksia: se saattoi muuttaa käyttötarkoitustaan aivan yhtä vaivattomasti kuin keisarinnan mielialatkin… Tästä kävelykepistä pystyi mm. katsomaan aikaa, sillä sen rakenteisiin oli piilotettu mikroskooppinen kello. Kävelykepistä saattoi kuulla myös kirkkaita sointuja, sillä siinä oli pieni mekaaninen musiikkikoneisto.

Kaikille näyttelyesineille oli luonteenomaista korkea taiteellinen maku, täydellinen mestarillinen toteutus, ja aiheen – pyhät linnut – monipuolinen ja mielikuvituksellinen käsittely. Unohtumattomin hetki museossa vierailijoille oli kuitenkin se, kun opas järjesti päätteeksi työpajan, jossa hän perehdytti tanssiaisissa muinoin käytettyjen viuhkojen salaiseen merkkikieleen…

Tietopuolisen taidemuseon tutustumiskäynnin jälkeen matkan osanottajat pääsivät sukeltamaan vanhan kaupungin romantiikkaan, kynttilöiden pehmeään valoon ja herkuttelemaan ruuilla, jotka oli valmistettu vanhan, 1700-luvulta peräisin olevan keittokirjan reseptien mukaan. Interiööri, ruukut, ruokailuvälineet, kömpelöt kalusteet – kaikki se johdatti meitä menneisyyden Viipuriin. Tavernassa oli mahdollisuus nauttia ja vakuuttua paikan vieraanvaraisuudesta. Ruokalistaan sisältyi sellaisia herkkuja kuten metsäsienikeitto, kanaa 17. vuosisadan reseptin mukaan kuivattujen luumujen ja aprikoosien kera, papuja valkosipulivoissa yrttimausteella ja tietysti – viipurilaista ohraolutta tai villihunajaa valinnan mukaan!

Vaikka maukas ruoka keskiaikaisessa tavernassa teki monesta hetkeksi suorastaan liikuntakyvyttömän, kylläisen olotilan myötä heräsi mielihyvä ja kiitollisuus matkan järjestäjiä, Venäjän tiede- ja kulttuurikeskuksen työntekijöitä kohtaan. He olivat työllään mahdollistaneet todellisen aikamatkan keskiaikaan ja vanhan kaupungin ilmapiiriin!

Venäjän tiede- ja kulttuurikeskuksen väki kiittää kaikkia Viipurin ”Takaisin menneisyyteen: modernia keskiaikaa” -matkaan osallistuneita. Vasta nyt alan oivaltaa, kuinka ihmeellistä onkaan ihan lähellä: menneisyyttä ja nykyaikaa, kurjuutta ja mahtipontisuutta, kömpelötekoista ja hienostuneisuutta, nykyaikaista ja keskiaikaista – kaiken tämän voi kokea ja nähdä Viipurissa!

Ilmeistä onkin, että yksi päivä oli liian lyhyt aika tutustua eriaikaisten rakennustaiteen muistomerkkejä täynnä olevaan museokaupunkiin, sen satamaan ja merkitykseen liikenteen solmukohtana. Oletko kenties valmis sukeltamaan toisenkin kerran Viipurin moderniin keskiaikaan?

Teksti ja kuvat: Anna Mantere
Suomennos: Tarja Svensk

Siirry ylös