• FinRusMedia
• |
• Infopaketti
• |
• RuFi
• |
• Euroopan parlamentti selkokielellä
• |
• Keski-Suomi
• |
• MaMu-Media
• Projektimme:

№ 2 ( 14 ) 2013

Osallisena Suomessa

Muutto toiseen maahan antaa loistavan mahdollisuuden uusille aluille.

Paras tapa päästä sisälle uuteen yhteiskuntaan on mennä mukaan sen elämään.

Työministeri Lauri Ihalainen kiitti osanottajia tähän mennessä tehdystä
työstä ja hahmotteli tulevan vuoden tavoitteita.

Osallisena Suomessa -hankkeen ensimmäinen vuosi on takana. Helsingin Finlandia-talossa järjestettiin 7.11.2012. maahanmuuttajien kotoutumisen parissa työtä tekevien järjestöjen ja organisaatioiden edustajien sekä eri alojen asiantuntijoiden tapaaminen. Tilaisuudessa keskusteltiin yhteistyön tuloksista, Osallisena Suomessa -hankkeen toteutuksen ongelmista, keinoista niiden ratkaisemiseksi sekä yhteistyön parantamisesta. Jos kotouttamisen alalla tehdään heikkoa työtä, johtaa se maahanmuuttajien sosiaaliseen eristäytymiseen ja aiheuttaa vakavia ongelmia koko yhteiskunnalle. Toisaalta taas oikein suunniteltu valtion maahanmuuttajien kotouttamispolitiikka antaa maalle suuret mahdollisuudet.

Työministeri Lauri Ihalainen kiitti omassa puheessaan osanottajia tähän mennessä tehdystä työstä ja hahmotteli tulevan vuoden tavoitteita. Maahanmuutto on koko yhteiskunnan ja kaikkien palvelualojen asia. Onnistuneen kotoutumisen lähtökohtana voi olla ainoastaan suomalaisen yhteiskunnan kunnioittava ja hyväntahtoinen suhtautuminen maahanmuuttajiin, sekä itse maahanmuuttajien tahto ja pyrkimys lähentymiseen. Lauri Ihalainen korosti puheessaan, että kaikkein tärkeintä maahanmuuttajatyössä on laajempien kielenopiskelumahdollisuuksien tarjoaminen, sillä suomen kielen osaaminen on kuin avain suomalaiseen yhteiskuntaan ja työllistymiseen. Lisäksi se tukee maahanmuuttajien osallistumisessa valtiollisiin asioihin. Tälle perustalle rakennetaan tasa-arvoiset suhteet maahanmuuttajiin. Maahanmuuttajien työttömyysprosentti on keskimäärin kolme kertaa korkeampi, kuin suomalaisten.

Nykyisen hallituksen tavoitteena on sen puolittaminen. Tavoitteen saavuttamiseksi on luotava kontaktit työnantajiin niin, että ammatilliset tiedot ja tarvittava suomen kielen taito saavutettaisiin jo koulutusvaiheessa. Jatkossa puolestaan kielen kehityksessä auttaa parhaiten mukanaolo työyhteisössä ja osallisuus työelämään. On olemassa hyviä esimerkkejä työnantajista, jotka ovat investoineet maahanmuuttajatyöntekijöihin antaen heille mahdollisuuden sekä kielenopiskeluun että ammattitaidon parantamiseen. Lisäksi on muistettava, että tulevaisuudessa sellaisten työpaikkojen määrä, joihin riittää peruskoulupohja (9 luokkaa), vähenee huomattavasti. Jotta tulevaisuuden tavoitteet saavutettaisiin helpommin, olisi maahanmuuttajienkin toivottavaa jatkaa opintojaan (lukio, ammattikoulut).

Osallisuus suomalaisessa yhteiskunnassa on eittämättä tärkeä osa kotoutumista. Positiivisena asiana voidaan nähdä maahanmuuttajien edustus edellisissä kuntavaaleissa. Niissä oli ehdolla ennätysmäärä maahanmuuttajia: SDP:n riveissä yli sata maahanmuuttajaehdokasta, Perussuomalaisten 30 ja RKP:n 26. Kun aktiivinen yhteistoiminta tiedotuksen saralla sekä tarpeellisen koulutuspalveluiden tarjonta ovat kunnossa, ja molempien osapuolten oikeuksista ja velvollisuuksista pidetään kiinni, muodostuu menestyvä yhteiskunta.

Jotkin ihmisryhmät tarvitsevat erityistä tukea. Näitä ovat esimerkiksi kotiäidit ja iäkkäät ihmiset, jotka ovat irrallaan koulutusjärjestelmästä ja työelämästä. Kun tuetaan vanhempien kotoutumista, helpottuu samalla myös lasten kotoutuminen. Suomeen 17–18-vuotiaina muuttaneilla on suuri riski jäädä ilman peruskoulun päättötodistusta. Tämän ryhmän auttaminen ja kouluttaminen on tämän projektin tärkeä osa.

Osallisena Suomessa -hankkeen ensimmäisen toimintavuoden tulokset osoittavat, että yksi kotoutumisen suurimmista haasteista on koulutusjärjestelmän ja sen jälkeisen työllistymisen erillisyys. Kuitenkin monien organisaatioiden yhteistoiminta on parantanut tänä vuonna työllistyneiden maahanmuuttajien määrää. Ei kannata särkeä sitä, mikä jo nyt toimii tällä alalla. Yhteistyön laatua on ehdottomasti parannettava, on muotoiltava vastuualueet selvemmin niin, että saadaan rakennettua kokonaisvaltainen, joustava järjestelmä alusta loppuun saakka. On miellyttävää huomata, että hankkeen edetessä on tullut esille useita myönteisiä asioita. Esimerkiksi yhteistyö kuntien kanssa on mahdollistanut alle kouluikäisten lasten vanhemmille suunnattua koulutusta, luomalla tälle kaikki mahdolliset edellytykset.

Maahanmuuttajien määrä kasvaa vuosi vuodelta. Jotta opiskelupaikkojen odottamisaikoja saataisiin lyhennettyä, on paikkojen määrää lisättävä. Tämä on elintärkeä tehtävä hallitukselle, joka on päättänyt kohdentaa maahanmuuttajien koulutusohjelmaan 55 miljoonaa euroa lisää vuosina 2013–2015. Kaikkien näiden uudistusten tavoitteen on taata pikainen koulutus ja työllistyminen ihmisille heidän muutettuaan Suomeen. Pelkkä resurssien kasvattaminen ei kuitenkaan ratkaise ongelmaa. Tämän alueen uudistuksen lähtökohtana on yhteistyön suunnittelu, yksilön vastuu ja kiinnostus lopputuloksesta.

Rasismin ja syrjinnän esiintyminen sekä ennakkoluulot maahanmuuttajia kohtaan johtavat yhteiskunnan kriisiin. Rasismin ilmiöiden vastustaminen ja myönteisen ilmapiirin luominen ovat erityisen tärkeitä siellä, missä on lapsia ja nuoria – lastentarhoissa, kouluissa ja kerhoissa. Maahanmuuttajien tukeminen on tärkeä tulevaisuuden asia koko suomalaiselle yhteiskunnalle.

Vielä vuoden verran jatkuvan Osallisena Suomessa -hankkeen tavoite on löytää ratkaisuja kotoutumiseen ja maahanmuuttajien koulutukseen. Työtä tehdään monilla aloilla.

Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitran puolesta konferenssissa esiintyi Helena Mustikainen. Hän kuvasi Suomen talouskasvun tilannetta ja korosti yrittäjyyden tukemisen tärkeyttä. Huomattava osa maahanmuuttajista omaa jo nyt suuren ammattitaidon ja älyllisen potentiaalin. Niitä on käytettävä hyväksi erityisesti siksi, että työmarkkinat käyvät yhä globaalimmiksi. Maahanmuuttajien avulla voidaan parantaa suhteita moniin maihin eri aloilla, kuten kulttuuri, tiede, talous, koulutus, urheilu jne. Konkreettinen esimerkki maahanmuuttajien tukemisesta on Womento-projekti. Sen hedelmänä on ollut työnetsinnän tuloksellisuuden, opiskelupaikan löytämisen ja jatkamisen sekä yritystoiminnan aloittamisen huomattava edistäminen.

Tuija Oivo kertoi nuorisolle suunnatuista sosiaalisista takuista. Suomessa on 55 000 alle 30-vuotiasta työtöntä ja 33 000:lla on ammatillinen koulutus. Nuorista noin 40 000 ei opiskele tai tee työtä. Nämä nuoret aiheuttavat yhteiskunnalle kuluja 300 000 miljoonaa euroa vuodessa. Nuorisotakuu-ohjelma ja sille myönnetty rahoitus on suunnattu nimenomaan nuorten auttamiseen ja tukemiseen.

Opetusministeriöstä esiintyi yksikön päällikkö Leena Nissilä. Hän kertoi maahanmuuttajalapsista suomen opetusjärjestelmässä. Muuta, kuin suomen, ruotsin tai saamen kieltä äidinkielenään puhuvia on 244 822 henkeä, mikä on 4,5 % Suomen väkiluvusta. Suurimmat kieliryhmät ovat venäjä (58 331), viro (33 076), somali (14 045), englanti (13 804) ja arabia (11 252). Leena kiinnitti huomiota äidinkielen osaamisen, toimivan kaksikielisyyden ja koululaisten monikulttuurisen identiteetin tukemiseen. Koululaisen on tunnettava itsensä tasa-arvoiseksi suomalaisen yhteiskunnan jäseneksi ja nähtävä, että hänen henkilökohtaisiin ominaisuuksiinsa (ulkonäkö, kulttuuri, uskonto ja puheen korostus) suhtaudutaan kunnioittavasti. Maahan saapuessaan maahanmuuttajalle on luotava yksilöllinen ohjelma, jossa otetaan huomioon hänen tietonsa ja opiskeluntarpeensa. Tämän lisäksi on järjestettävä erityinen koulutusjärjestelmä niille, jotka eivät ole saaneet koulua päätökseen kotimaassaan, mutta iän puolesta eivät ole enää koululaisia. Koulujärjestelmän tehokkuutta mittaava PISA-ohjelma osoittaa, että Suomessa asuvat maahanmuuttajat saivat enemmän pisteitä kuin muiden OECD-maiden maahanmuuttajat. Hallituksen jatkosuunnitelmissa on tarjota mahdollisimman monelle maahanmuuttajalle opiskelumahdollisuus lukiossa ja ammatillisissa oppilaitoksissa.

Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitran puolesta konferenssissa
esiintyi Helena Mustikainen.

Ramboll-yritys esitti analyysiä Suomessa olevista maahanmuuttajista. Opetuksen laatu ja sisältö ovat vaatimusten mukaiset. Kotoutumiskoulutuksen jälkeen maahanmuuttaja jatkaa usein opintoja tai löytää työpaikan, mutta tässä asiassa ei kuitenkaan ole säännönmukaisuutta ja järjestelmällisyyttä. Eri virastojen välille ei ole organisoitu yhteistyötä. Jotkin niistä ovat suuntautuneet kielenopiskeluun, toiset etsivät työllistymismahdollisuuksia, kolmannet taas keskittyvät tasa-arvon vahvistamiseen ja maahanmuuttajien yhteiskunnallisen aktiivisuuden lisäämiseen. Usein maahanmuuttajalle itselleen tulee käsitys, että kielenosaaminen antaa hänelle etenemismahdollisuudet, mutta käytännössä ajan kanssa tavoitteet muuttuvat huomattavasti. Joissain kohtaa kielitaito ei tosiaan riitä, toisessa paikassa ammatillisen koulutuksen puutteet tai koulutusjärjestelmien yhteensopimattomuus vaikuttaa, joskus liian pitkä opiskelu- tai harjoittelupaikan odotusaika, tiedonpuute, virkamiesten välinpitämättömyys ja yhteiskunnan heikko osallistuminen.

Jo lastentarhassa ja esikoulussa on kiinnitettävä huomiota erityisesti maahanmuuttajien lasten oman äidinkielen sekä suomen kielen opetukseen, mutta resurssien puute johtaa kotoutumisvaikeuksiin. Vain yhdistämällä erilliset rakenteet yhdeksi yhtenäiseksi järjestelmäksi, voidaan päästä positiivisiin tuloksiin. Koulutuksen tavoitteet on määriteltävä selvästi, koulutuksen on oltava joustavaa ja vastattava työmarkkinoiden vaatimuksia, sen tulee ottaa huomioon todelliset resurssit ja ennusteet. Koulutusstrategia on luotava maahanmuuttajien itsensä mielipiteet huomioiden. Hallituksen on luotava kotoutumisjärjestelmälle johto, vahvistettava se lainsäädännöllä, turvattava rahoituskanavat ja kannettava vastuu prosessin tuloksista.

Akateemisista naisista esiintyi koulutuskonsultti Marja Liisa Toivanen.

Akateemisista naisista esiintyi koulutuskonsultti Marja Liisa Toivanen. Hän edusti kansalaisjärjestöä, joka auttaa maahanmuuttajien kotoutumista vapaaehtoispohjalta. Vuonna 2004 Helsingissä toimi yksi maahanmuuttajanaisten kotirouvaryhmä kahden opettajan johdolla, mutta vuonna 2012 ryhmien määrä nousi jo 68:aan, opettajien 400:aan ja oppilaiden 1 080:een. Oppilaina on iäkkäitä maahanmuuttajia, monilapsisia äitejä ja niitä, jotka haluavat tutustua paremmin suomalaiseen kulttuuriin, oppia kieltä ja löytää ystäviä. Ohjaajat ovat pääasiassa eläkeläisnaisia, jotka tahtovat auttaa maahanmuuttajia konkreettisella tavalla. He tekevät työtä täysin ilman palkkaa, mutta saavat samalla työstään paljon hyvää mieltä ja kiitollisuutta. Vapaaehtoisten tavoitteena on se, että kaikki Suomeen tulevat maahanmuuttajat oppisivat suomen tai ruotsin kielen ja saisivat suomalaisesta kulttuurista irti kaiken hyödyn säilyttäen samalla oman kulttuurinsa hyvät puolet.

Maahanmuuttajien sopeutumis- ja kotoutumisprosessissa on kaksi puolta. Konferenssissa kuultiin hyvin monta kommenttia ja toivomusta, esitettiin lukuisia konkreettisia ehdotuksia maahanmuuttajien kotoutustoiminnan parantamiseksi. Se, mitä tähän päivään mennessä on saavutettu, ei riitä. Toivottavasti kaikkien osapuolten yhteiset ponnistukset avaavat suomalaisen yhteiskunnan elämän eri aspektit maahanmuuttajille. Muutto toiseen maahan antaa loistavan mahdollisuuden uusille aluille. Paras tapa päästä sisälle uuteen yhteiskuntaan on mennä mukaan sen elämään. Konferenssin materiaaleihin voi tutustua tarkemmin sivulla www.tem.fi/osallisenasuomessa.

Teksti ja valokuvat: Irina Senkina

Siirry ylös