• FinRusMedia
• |
• Infopaketti
• |
• RuFi
• |
• Euroopan parlamentti selkokielellä
• |
• Keski-Suomi
• |
• MaMu-Media
• Projektimme:

№ 2 ( 06 ) 2011

Tanskalaisia malleja maahanmuuttajien työllistämiseksi

Sisäasiainministeriön työvoiman maahanmuuton ESR-tukirakenne MATTO ja Amiedun COFI-projekti järjestivät Helsingissä 9.2. 2011 seminaarin Työelämän monimuotoisuus: Tanskan kokemukset ja mallit työvoiman maahanmuutosta ja monimuotoistuvista työyhteisöistä. Seminaarissa perehdyttiin Tanskan kokemuksiin ja malleihin, jotka liittyvät maahan muuttavan työvoiman kotouttamiseen ja toisaalta maassa jo olevien työttömien maahanmuuttajien työllistämiseen. Tämän lisäksi seminaarissa käsiteltiin monikulttuuristen työyhteisöjen haasteita. Mosaiikki ry osallistui seminaariin ammentaakseen lisätietoja omaan työllistymistä edistävään projektiinsa, joka palvelee Keski-Suomessa asuvia venäjänkielisiä asiakkaita maanantaista perjantaihin klo 10-15.30 osoitteessa Asemakatu 6, toinen kerros, huone 111.

Heti aluksi voin todeta, että kuulemani perusteella Tanska ja Suomi eivät eroa suuresti toisistaan maahanmuuton näkökulmasta. Tanskassa tosin on huomattavasti enemmän maahanmuuttajia suhteessa kantaväestöön, mutta haasteet ja ongelmat ovat samankaltaisia: maahanmuuttajien on vaikea oppia kummallista paikallista kieltä, jonka osaamista työnantajat kuitenkin edellyttävät. Sekä Suomessa että Tanskassa on suuri määrä työvoimaa jäämässä eläkkeelle, joten osaajia tarvitaan muualta. Samanaikaisesti kuitenkin sekä Suomessa että Tanskassa on jo paljon maahanmuuttajia, jotka ovat tällä hetkellä työttömiä.

Tämä seikka kirvoitti tässäkin seminaarissa useampia työperusteista maahanmuuttoa edistäviä hankkeita vastustavia puheenvuoroja paikalla olevilta ulkomaalaistaustaisilta henkilöiltä. MATTO-tukirakenteen projektipäällikkö Tapani Kojonsaari totesi vastauksena näihin puheenvuoroihin, että työvoiman maahanmuuttoa edistävissä hankkeissa ei ole kyse siitä, että tänne yritettäisiin haalia suunnaton joukko aivan keitä tahansa ulkomaalaisia ja unohtaa maassa jo olevat. Työperusteisen maahanmuuton edistämisprojekteissa on kyse siitä, että Suomeen tarvitaan osaajia tietyille aloille, joiden osaajia Suomesta ei löydy tarpeeksi – maassa jo olevat maahanmuuttajat mukaan luettuna. Maahanmuuton edistämisen lisäksi näitä osaajia saadaan myös kouluttamalla maassa jo olevia henkilöitä, ja siitä Skanskan henkilöstöjohtaja Kirsi Mettälä esitti seminaarissa hyvän Suomessa toteutetun esimerkin.

Hyvä suomalainen työllistämismalli

Skanska on yksi maailman suurimmista rakennusalan yrityksistä ja monikulttuurisuus on heille arkipäivää. Skanskassa on mietitty ja toteutettu monia eri keinoja tulevaisuudessa uhkaavan työvoimapulan taltuttamiseksi. Yksi näistä keinoista on Amiedun kanssa järjestetty koulutus, jossa maahanmuuttajista koulutetaan osaajia suoraan Skanskan tarpeisiin. Koulutus on jo käynnissä Helsingissä. Sopivimmat henkilöt valittiin ensin hakupapereiden perusteella, jonka jälkeen oli kolmen viikon kartoitusjakso, jolla osa hakijoista karsittiin pois. Valitut henkilöt aloittivat opiskelunsa vuoden kestävällä valmentavalla koulutuksella, joka päättyy tämän vuoden huhtikuussa. Tämän jälkeen he pääsevät opiskelemaan varsinaista rakentajan ammattitutkintoa kaksivuotisena oppisopimuskoulutuksena Skanskalla. Opiskeltuaan yhteensä kolme vuotta tutkinnon suorittaneet pääsevät toukokuussa 2013 Skanskalle töihin toistaiseksi voimassa olevalla työsopimuksella. Samanaikaisesti tämän koulutusohjelman rinnalla esimiehiä ja työpaikkaohjaajia koulutetaan vastaanottamaan nämä henkilöt työmaille. Malli kuulosta hienolta, eikö totta? Ja hyvä uutinen jyväskyläläisille lukijoille on se, että Skanska on kiinnostunut toteuttamaan samanlaisen koulutusohjelman myös Jyväskylässä, mutta asia on vielä suunnitteluasteella.

Tanskan valtion rajut toimenpiteet

Palataan seminaarin pääteemaan eli Tanskan malleihin. Valtio on ryhtynyt siellä melko hurjiin toimenpiteisiin maahanmuuttajien työllistymisen edistämiseksi: sosiaalietuuksia on leikattu niin paljon, että ihmisten on yksinkertaisesti pakko ottaa vastaan mitä tahansa töitä pärjätäkseen. Samantyyppinen ilmapiiri vallitsee täällä Suomessa (tämä vain kirjoittajan omaa spekulointia), ja se, otetaanko tällainen malli käyttöön täälläkin, riippuu paljolti varmasti tulevista eduskuntavaaleista. Kumpikaan seminaarissa esiintyneistä tanskalaisnaisista ei kannata tätä mallia, ja he kertoivat, että etenkin maahanmuuttajaperheiden lapset kärsivät sosiaalietuuksien leikkaamisesta, mikäli vanhemmat eivät onnistu löytämään töitä.

Pehmeämpiä malleja

Toinen seminaarissa esiintyneistä tanskalaisnaisista, Lotte Holck nimeltään, oli tehnyt pitkän uran Tanskan valtion palveluksessa ennen kuin siirtyi järjestötyön puolelle Uustanskalaisten yhdistykseen (tanskaksi Foreningen Nydansker). Tämä järjestö on kokeillut monenlaisia malleja maahanmuuttajien työllistymisen edistämiseksi, ja yksi hyväksi todettu malli on sellainen, jossa maahanmuuttajat kokoontuvat pelaamaan jalkapalloa yhdessä yritysjohtajien kanssa. Idea kuulostaa hienolta, mutta olisin toivonut heidän paljastavan sen salaisen reseptin, jolla he saivat suuret yritysjohtajat tähän mukaan… Tätä häneltä kysyttiinkin ja hän vastasi, että mukana olevat yritysjohtajat edustavat suuria kansainvälisiä yrityksiä, jotka kantavat sosiaalisen vastuunsa. Hienoa, mutta mistä löytäisimme täältä Jyväskylästä vastaavia yrityksiä ja yritysjohtajia? Mosaiikki ry:n täytyy hioa strategiaansa ja lähestyä heitä.

Toinen naisista, Mette Fenger, edustaa puolestaan julkista sektoria. Hän työskentelee Tanskan työministeriön alaisuuteen kuuluvassa tietokeskuksessa, joka pyrkii edistämään työmarkkinoiden ulkopuolelle jääneiden pääsyä/paluuta työelämään. He eivät edistä ainoastaan maahanmuuttajien työllisyyttä, vaan kaikkien vaikeasti työllistyvien. He pyrkivät tähän keräämällä ja analysoimalla tietoa sekä kannustamalla yrityksiä luomaan sellaisia työolosuhteita, joissa monimuotoisuus (kuten esimerkiksi vammaisuus) voidaan ottaa huomioon. Fengerille oli valitettavasti annettu niin lyhyt esiintymisaika, että hänkään ei päässyt esityksessään kovin syvälle siihen, miten tämä saadaan aikaiseksi konkreettisella tasolla.

Seminaari antoi paljon ajatuksia, mutta uusia selkeitä työkaluja sieltä ei valitettavasti käytännön työhön saanut. Mutta ehkäpä nämä ajatukset poikivat aivan uusia toimintamalleja myös Mosaiikin projektiin.

Nina Laurila

Siirry ylös