№ 3 ( 03 ) 2010

Kaupunginjohtaja maahanmuuttajien tentissä

Helsingin kaupunki järjesti 21.9.2010 ensimmäistä kertaa ylipormestarin asukasillan maahanmuuttajille. Kaupunginjohtaja Jussi Pajusen lisäksi asukkaiden kysymyksiin vastasivat maahanmuuttajien kannalta keskeisten virastojen asiantuntijat. Asiantuntijoita oli hyvin monelta alalta, esimerkiksi elinkeinotoiminnasta, sosiaalipalveluista, kulttuurialalta, poliisista, opetustoimesta ja terveydenhuollosta. Kysymyksiä sai myös lähettää etukäteen sähköpostitse. Tilaisuus lähetettiin suorana lähetyksenä myös netti-tv:ssä www.helsinkikanava.fi sekä kaapeliverkon Dina-kanavalla.

”Taas meitä kohdellaan ala-arvoisina ihmisinä eikä tasa-arvoisina helsinkiläisinä!”, kuului englanninkielinen huuto kaupungintalon ala-aulassa, sillä ärtyisä turvamies päästi saliin ainoastaan suomalaisia ja esti maahanmuuttajia menemästä sisään. Onneksi joku kielitaitoinen tuli paikalle selvittämään tilannetta: kyse ei ollut syrjinnästä tai erottelusta, vaan sisään päästetyt olivat kaupungin virkamiehiä, joiden olisi tarkoitus vastata pian maahanmuuttajien kysymyksiin. Panelisteille haluttiin tarjota mahdollisuus istuutua omalle paikalleen ennen kuin suuret yleisömassat vyöryivät sisään. Tilaisuus vetikin ehkä hieman yllättäen puoleensa niin suuren yleisömäärän, että kaikki eivät edes mahtuneet saliin sisään, vaan osa joutui seuraamaan keskustelua ala-aulassa olevilta televisioruuduilta.

Kaupunki oli varautunut tulkkaamaan kysymyksiä arabian, venäjän, viron, somalin ja englannin kielistä, mutta tulkkeja ei juurikaan tarvittu, sillä suurin osa maahanmuuttajista esitti kysymyksensä suomeksi. Kysymyksien aiheet vaihtelivat kaupungin hallintoon kuuluvista asioista aina yliopiston, maahanmuuttoviraston ja lainsäätäjien asioihin, mutta Helsingin asiantuntijat pyrkivät vastaamaan kaikkiin kysymyksiin jotain kaupungin näkökulmasta.

Suurin osa sekä paikalla esitetyistä että etukäteen sähköpostitse lähetetyistä kysymyksistä liittyivät asumiseen, joten kiinteistöviraston asuntoasianosaston päällikkö Mikko Luukkonen ja kaupunkisuunnitteluviraston päällikkö Tuomas Rajajärvi saivat olla eniten äänessä. He vakuuttelivat, että asuntojen kalliisiin hintoihin ja kaupunkien vuokra-asuntojen pitkiin jonoihin saadaan apua uusista asuinalueista. Helsingillä on hyvät mahdollisuudet rakentaa lisää asuntoja, sillä Helsingin kaupunki omistaa n. 70% kaupungin alueella olevista maista. Yli kymmenhenkisille, lähinnä Afrikasta saapuville suurperheille ei ole kuitenkaan odotettavissa helpotusta, sillä uudetkin asunnot mitoitetaan korkeintaan noin viidelle hengelle.

Erästä iäkästä venäläistä naista ihmetytti se, miksi hän ja muut vanhukset eivät saa tilata kaupungin laskuun taksia kaupassa tai lääkärissä käyntiä varten. Hänelle selvitettiin, että INVA-taksin käyttöä säätelevät sosiaalihuoltolaki ja vammaislaki – jos taksin käyttö tai käyttäjä eivät osu näiden lakien määritelmiin, se täytyy maksaa itse. Kaupungin kuljetuspalvelua ei myöskään myönnetä sellaisiin lääkärissäkäynteihin ja terveydenhoitoon liittyviin matkoihin, joihin voi saada Kelan korvausta.

Maahanmuuttajat – uhka vai voimavara?

Eräs Suomessa jo kauan asunut mies halusi tiedustella poliisilta, miten he ovat varautuneet lisääntyneen maahanmuuton aiheuttamiin turvallisuusuhkiin. Turvallisuusuhkilla hän tarkoitti lähinnä sodassa traumatisoituneita henkilöitä. Helsingin poliisilaitoksen ylikomisario Sakari Harju vastasi kysymykseen lyhyen ytimekkäästi: ”Hallittu maahanmuutto ei ole turvallisuusriski. Helsingin turvallisuus ei heikkene lisääntyvän maahanmuuton vuoksi.” Terveyskeskuksen kehittämisjohtaja Riitta Simoila puolestaan kertoi, että psykiatrian toimialalla on pohdittu erityistiimin perustamista hyvin traumaattisia asioita kokeneita varten.

Eräs paikalla olleista maahanmuuttajista halusi arvostella myös poliisia ja kaupungin isännöintitoimistoa siitä, että maahanmuuttajien tekemiä ilmoituksia ei huomioida samalla tavoin kuin kantasuomalaisten tekemiä ilmoituksia. Sekä poliisin että kaupungin edustajat vakuuttivat, että tilanteisiin reagoidaan aina kiirellisyysluokituksen perusteella, eikä ilmoittajan etnisen taustan perusteella. Jos asia on hyvin kiireellinen, poliisipartion saa paikalle hätänumeroon (112) soittamalla, mutta lievemmissä ongelmissa yhteyttä voi ottaa esimerkiksi omaan lähipoliisiin. Kaupunginjohtaja Pajunen lisäsi vielä, että Helsingistä halutaan tehdä mahdollisiman turvallinen paikka kaikille kaupunkilaisille.

Monet maahanmuuttajat harmittelivat sitä, ettei maahanmuuttajia ole päättäjien joukossa tarpeeksi. Kaupunginjohtaja muistutti heille äänestämisen tärkeydestä ja mahdollisuudesta asettua ehdolle tulevissa kuntavaaleissa.

“Monikulttuurisuus on Helsingille voimavara”, kaupunginjohtaja painotti. “Ja itse asiassa lähes jokainen kantasuomalainenkin on tietyssä mielessä maahanmuuttaja”, hän muistutti viitaten saamelaiseen alkuperäisasutukseen.

Nina Laurila
Kuva: Tatjana Doultseva

Siirry ylös


 

Яндекс.Метрика