• FinRusMedia
• |
• Infopaketti
• |
• RuFi
• |
• Euroopan parlamentti selkokielellä
• |
• Keski-Suomi
• |
• MaMu-Media
• Projektimme:

№ 8 ( 08 ) 2007

Kuka sinä olet?

Minä pääsin Vaasan Ikkuna -lehden viikon vieraaksi; oli muuten todella kiinnostava ja erikoinen kokemus. Keskustelimme toimittaja Urpuleena Grönroosin kanssa maahanmuuttajien elämästä Suomessa, minun omista hyvistä ja huonoista kokemuksistani, Mosaiikista ja Reimarista (jossa olen varsinaisesti töissä). Keskustelun lopuksi toimittaja kysyi minulta: Kuka sinä olet? Keneksi tunnet itsesi? Oletko suomalainen vai venäläinen?

Kysymys sai minut ymmälleni. En ole ikinä ajattelut sitä, koska se on aina ollut minulle itsestään selvää. Minähän olen venäläinen. Suomeen kotiutunut venäläinen.
Kun joudun esittelemään itseni, sanon yleensä: ”Olen Svetlana Sivil, maahanmuuttaja Venäjältä.” Itse asiassa se tulee aina selväksi: heti kun avaan suuni, keskustelukumppani kysyy mistäpäin Venäjää olen kotoisin. 

Minusta on todella tärkeää esittää itselleen kysymys: kuka sinä pohjimmiltasi olet? Ja vastata rehellisesti: minä olen venäläinen, kurdi, somali, afgaani. Ilman sitä on vaikeaa - jos edes mahdollista - löytää oma paikkansa uudessa maailmassa. Oma minä.

”Minät” ovat erilaisia. Joskus ajattelen, että minäkuva (tai identiteetti, josta paljon puhutaan) on vähän niin kuin eräs lasten lelu: värikäs pyramidi, jossa on monta eri rengasta. Jokainen rengas on ikään kuin osa ”minusta”: minä – nainen, minä – äiti, minä – opettaja, minä – nuori… Pyramidilla on kuitenkin aina runko, johon kaikki renkaat kootaan. Ilman sitä runkoa ei pyramidia ole – on vain renkaita sikin sokin. Ilman runkoa, identiteetin ydintä, ei ole omaa minää.

Olen lukenut jostakin, että ihminen muodostaa oman minäkuvansa muiden ihmisten avulla. Ympärillä olevat ihmiset – sukulaiset, ystävät, työkaverit, naapurit – ovat kuin peilejä, joihin ihminen kuvastaa itseään. Muut kertovat meille, keitä me olemme – ja kuinka hyviä. Maahanmuuttajan peilit ovat rikki. Hän asuu maassa, jossa kukaan ei tunne häntä. Sen vuoksi puhutaan paljon ”maahanmuuttajien identiteettikriisistä”.  Vaikea sana tarkoittaa juuri sitä, että ilman tuttuja ”peilejä” maahanmuuttaja ei enää tunne itseäänkään. Hän ei pysty peilaamaan omaa minäkuvaansa, hän ei ole enää ihminen – hän on vain maahanmuuttaja. Hänen pyramidistaan puuttuu runko.

On tärkeää tietää, kuka sinä olet. Minä tiedän: minä olen Suomeen kotiutunut venäläinen. Minulla on tukenani oma kulttuuri, oma kieli, oma uskonto ja oma historia. Minä – vaikka se kuulostaisi kuinka hassulta – olen ylpeä omasta venäläisyydestäni. Mutta olen myös niin sanotusti ”uussuomalainen”: asun ja teen töitä Suomessa, puhun suomea enemmän kuin venäjää, teen kotona suomalaista ruokaa ja kuuntelen välillä suomalaista musiikkia. Onko suomalaisuus osa minun identiteettiäni? On. Se on yksi rengas minun pyramidissani. Rengas, jota ilman se ei ole täysi.

Entä kuka sinä olet?

Svetlana Sivil ja Mosaiikki-Vaasan porukka
Puh. 045 6331903

Voitte lähettää meille kirjeitänne, kysymyksiänne ja mielipiteitänne osoitteeseen:Korsholmanpuistikko 10 B 17 tai sähköpostitse
svsivil@suomi24.fi ja miri.asi@hotmail.com

Siirry ylös