2017 |  2016 |  2015 |  2014
2013 |  2012 |  2011 | 


№ 1 (01)

№ 1 ( 01 ) 2011

Suomalaisen yhteiskunnan «pelisäännöt»

Syyskuun 14. päivänä kulttuuriyhdistys Lyyran jäsenet kokoontuivat Sinisessä talossa järjestettyyn «Suomalaisen yhteiskunnan pelisäännöt» -keskustelutilaisuuteen. Suomessa jo muutaman vuoden asuneet ihmiset tuntevat sääntöjä jo jonkun verran. Mutta erityisen ajankohtaisia säännöt ovat niille, jotka ovat tulleet maahan äskettäin ja jotka tuntevat suomalaisen toimintaympäristön vielä huonosti. Sen vuoksi päätin kirjoittaa artikkelin ja kertoa lukijoille lähemmin tästä aiheesta hyödyntäen tietoja, joita sain eräässä seminaarissa Suomen sisäministeriön erityisasiantuntija

Panu Artemjeffilta.

Entä millaisia ne ovat, nämä säännöt?
Kuten tiedetään, jokaisessa yhteiskunnassa on olemassa «kirjoitettuja» ja «kirjoittamattomia» sääntöjä, joiden mukaan yhteiskunta elää. Kirjoitettujen sääntöjen suhteen kaikki on selkeää, ne ovat olemassa kirjallisessa muodossa, esimerkiksi perustuslaki ja muut erilaiset lait, ja niihin voi halutessaan tutustua. Entä miten pitäisi suhtautua kirjoittamattomiin sääntöihin, miten toisesta maasta ja erilaisesta kulttuuriympäristöstä tullut ihminen voi oppia tuntemaan niitä?

Se onkin huomattavasti hankalampaa. Suomalaiset kulttuuriperinteet ja tavat ovat muotoutuneet maan pitkän historian aikana. Toisaalta Suomen tärkein laki eli perustuslaki tunnustaa ihmisten oikeuden harjoittaa omaa kulttuuriaan ja perinteitään, joita ei tarvitse unohtaa sopeutumisprosessin aikana. Siitä huolimatta «kirjoittamattomien sääntöjen» tunteminen helpottaa sopeutumisprosessia ja vähentää kulttuuri- ja mentaliteettieroista johtuvien konfliktien ja ristiriitojen todennäköisyyttä.

Näiden «kirjoittamattomien» sääntöjen tiedostamien tapahtuu intuitiivisella, «alitajuisella» tasolla, eli niiden myötä muotoutuu erilainen käyttäytymismalli. Se on vähittäinen prosessi, ja se vaatii aikaa. Esitämme muutamia esimerkkejä eli näiden kirjoittamattomien sääntöjen «aakkoset»

Suomalaisille on tyypillistä toisen henkilön yksilöllisyyden kunnioittamien, ja omaa henkilökohtaista tilaa halutaan varjella (suomalaiset eivät istu linja-autossa toisen viereen, jos on muita vapaita paikkoja). Myös 50 cm säteellä olevaa tilaa pidetään ihmisen omana henkilökohtaisena tilana. Jonossa ei ole tapana olla kiinni toisissa.

Suomalaisilla ei ole tapana sekaantua muiden asioihin. Myöskään ei ole tapana antaa neuvoja tai tarjota apua, ellei sitä pyydetä.

Suomalaiset ovat vaatimatonta kansaa. Täällä ei ole tapana «pröystäillä» omalla varallisuudella eikä kysellä ihmisten palkoista.

Suomalaiset suhtautuvat luontoon huomaavaisesti ja pitävät yllä hiljaisuutta. Äänekäs käyttäytyminen tuomitaan ja ahkeruutta arvostetaan.

Suomalaiset ovat täsmällisiä ja lainkuuliaisia.

Suomalaisessa (kuten missä tahansa muussa) yhteiskunnassa on olemassa kaikkien tuntemia symboleja, jotka pitää myös tuntea. Esimerkiksi sauna, Marimekko, Aalto-vaasi, Sibelius, Seitsemän veljestä, salmiakki, ylioppilaslakki (lukiosta valmistuneiden lippalakki), Eduskuntatalo, Mannerheim, Paavo Nurmi, Elias Lönnrot, общество благоденствия, kaksikielisyys, Kalevala ja monia muita.

«Kirjoittamattomien» sääntöjen muotoutumiseen liittyy myös ongelmia. Ne eivät sisällä kaikille yhteisiä kulttuuriperinteitä, vaan säännöt vaihtelevat asuinpaikan mukaan ja niiden välillä voi olla huomattavia eroja. Esimerkiksi karjalaisilla, pohjoissuomalaisilla, savolaisilla, hämäläisillä, Suomen romaneilla, tataareilla jne. on kaikilla omat kulttuuriperinteensä. Myös eri uskonnoilla on omat käyttäytymissääntönsä (ortodoksisuus, luterilaisuus, katolilaisuus ja islam). Käyttäytymiskulttuuri eroaa myös eri sukupolvien välillä - vanhempi sukupolvi ja nuoriso - sekä kaupunkiväestön ja maaseudulla asuvien välillä.

Myös inhimillisen toiminnan eri alueilla on muotoutunut omia sääntöjä, sekä kirjoitettuja että kirjoittamattomia. Esimerkiksi työelämää säätelee työlaki ja muut työhön liittyvät säännöt. Teollisuudessa, kulttuurin alalla, luovassa toiminnassa, oppilaitoksissa, urheilussa, kaupan alalla jne.

Sekä kirjoitetut että kirjoittamattomat säännöt muuttuvat ajan ja meitä ympäröivän elämän muuttuessa. Kuitenkin yksi asia pysyy muuttumattomana: ihmisen persoonallisuuden perusominaisuudet, kuten hyväntahtoisuus, kohteliaisuus, rehellisyys, toisten kunnioittaminen jne., joiden noudattamisen myötä elämä on miellyttävää missä tahansa ihmisten muodostamassa yhteisössä.

Svetlana Ranta

Siirry ylös


 

Яндекс.Метрика