• FinRusMedia
• |
• Infopaketti
• |
• RuFi
• |
• Euroopan parlamentti selkokielellä
• |
• Keski-Suomi
• |
• MaMu-Media
• Projektimme:

№ 1 ( 01 ) 2011

Hieman Imatran historiaa

Imatran alueella on ollut asutusta jo kivikaudelta lähtien, ja sen vuoksi täällä on runsaasti tuolta ajalta peräisin olevia asumusten jäänteitä. Ensimmäinen kirjallinen maininta Imatrasta löytyy vuoden 1541 veroasiakirjassa, jossa mainitaan hirvenmetsästys Vuoksella ja siitä kerätty vero. Enemmän tai vähemmän pysyvä asutus Imatran seudulle muotoutui 1500-luvun paikkeilla, ja lähes kaikki nykyisen Imatran kylät mainitaan jo 1600-luvun alussa laaditussa kyläluettelossa. Noina aikoina Vuoksen rannoilla harjoitettiin pääasiassa kaskiviljelyä ja kalastusta.

Imatrankoski on Suomen vanhin matkailunähtävyys. Voidaan sanoa, että matkailun historia alkoi Imatralla vuonna 1772, jolloin Venäjän keisarinna Katarina II kävi Imatralla ihastelemassa koskea. Matkailu vilkastui Imatralla 1800-luvun lopussa, jolloin etenkin rikkaat pietarilaiset alkoivat vierailla Imatralla. Pietarista oli Suomen rajalle vain noin 40 kilometriä, eivätkä rajamuodollisuudet rajoittaneet matkustamista, koska Suomi oli tuolloin Venäjän autonominen osa.

Kirjailijat, taiteilijat ja säveltäjät tulivat eri puolilta Eurooppaa tänne etsimään innoitusta. Vesiputouksen kauneudelle on omistettu monia runoja, lauluja ja tunnettujen taiteilijoiden maalauksia. Kuuluisa venäläinen säveltäjä Mihail Glinka käytti tunnetussa oopperassaan Ruslan ja Ljudmila kansanlaulua, jossa ylistetään Imatrankoskea.

Jo noina aikoina pietarilaiset tekivät ostosmatkoja Suomeen. Täällä tiet ja muut palvelut olivat paremmassa kunnossa kuin Venäjällä, ja Suomi oli huomattavasti lähempänä kuin Keski- ja Itä-Eurooppa.

Kun rautatieyhteys Imatralle avattiin vuonna 1892, niin matka-aika Pietarista lyheni puoleen. Vuonna 1903 joen rannalle rakennettiin uusi hotelli, ja turistimäärä oli suurimmillaan ennen ensimmäistä maailmansotaa. Sota sulki rajan Venäjälle, mutta suomalaiset avasivat kosken uudelleen 1920-luvulla, ja turistien määrä alkoi jälleen nousta.

Imatran kauppala perustettiin toisen maailmansodan jälkeen vuonna 1948 kolmen teollisuustaajaman pohjalle. Ennen sitä ne olivat kuuluneet Ruokolahteen, Joutsenoon ja Jääskeen. Suurin osa Jääsken kunnasta jäi rajan taa, mm. silloinen Enson kylä eli nykyinen Svetogorsk, jossa oli suuri paperi- ja kartonkitehdas. Tehdaskombinaatti toimii myös nykyään, ja sen omistaja on amerikkalainen yritys International Paper.

Imatrasta tuli kaupunki vuonna 1971. Vuosien kuluessa Imatra on kasvanut kolmesta erillään sijaitsevasta kyläkeskuksesta nykyaikaiseksi vilkkaaksi kaupungiksi.

Imatrankoski on runsasvetisen Vuoksen suurimpia ja kuuluisimpia koskia. Imatran kaupungin läheltä alkavan Vuoksen vedet virtaavat voimalla kohti Laatokkaa. Vesi lasketaan koskiuomaan noin sata kertaa vuodessa, ja silloin se muuttuu myrskyäväksi vesiputoukseksi. Kosken pituus on puolitoista kilometriä, ja vesi syöksyy alas 18 metrin korkeudesta!

Nykyään koskelle tulee erityisen paljon katselijoita kesäisin kuuluisan Big Band -jazzfestivaalin aikana sekä elokuussa, jolloin koskea pitkin uitetaan lauttaa, jonka päällä loimuaa nuotio. Imatran koskelle kokoontuu valtava määrä ihmisiä ihailemaan hienoja koskinäytöksiä myös uudenvuodenyönä ennen uudenvuoden juhlallisuuksia.

Juhlan aikana taivaalle lentää ilotulitusraketteja, Sibeliuksen suurenmoinen musiikki ilahduttaa mieltä ja itse koski näyttää hyvin vaikuttavalta erikoisvalaistuksen ansiosta. Myös muina vuodenaikoina valtavalla nopeudella alaspäin syöksyvät vedet herättävät vähintään yhtä suuria tunteita osoittaessaan ihmiselle luonnon voimaa sen kaikessa kauneudessaan. Tätä suurenmoista näkyä voi ihailla kesäiltaisin, yleensä koskea juoksutetaan klo 18. Sunnuntaisin koski «käynnistetään» klo 15. Esitys kestää 20 minuuttia ja sen aikana kosken läpi kulkee noin 500 m³ vettä sekunnissa.

Vuonna 2006 aloitettiin aktiviteettipalvelu Imatra Express, joka tarjoaa huimien elämysten etsijöille mahdollisuuden testata kykyjään liukumalla vaijerilla kuohuvan kosken ylitse. Extreme-lajien harrastajat saavat kirjaimellisesti käydä kasvotusten kosken kuohuja vastaan yrittäessään liukua vaijerilla kosken yli pää alaspäin.

Imatrakosken viehätystä lisää vielä Kruununpuisto, joka on Suomen vanhin luonnonsuojelualue. Se perustettiin vuonna 1842 keisari Nikolain I:n käskystä. Luonnontilaista metsää muistuttava puisto sijaitsee mäntymetsää kasvavilla graniittikallioilla, joita on Vuoksen molemmilla rannoilla. Sekä kaupunkilaiset että matkailijat viettävät kesäisin mielellään aikaansa puistossa retkeillen.

Teksti Svetlana Ranta,
lähteenä Sven Hirnin kirja ”Imatran tarina”
Valokuvat Imatran kaupungin kuva-arkistosta

Siirry ylös