Mosaiikki-Helsinki
Tässä numerossa:
«Pelikaani» — lasten planeetta
Venäjänkielisten järjestöjen ja suomalaisten viranomaisten yhteistyö
Menneestä ja nykyisyydestä
Vanheneviisasti -kampanja
Arkisto:
№ 4 (32)
№ 3 (31)
№ 2 (30)
№ 1 (29)
№ 4 ( 32 ) 2017
Vanheneviisasti -kampanja
Eläkkeelle jäävä ei palaa töihin — jatkuuko loma, jatkuuko juominen?
Lomakauden päättyessä työt eivät jatku kaikilla. Tänäkin vuonna noin 50 000 suomalaista jää työelämästä vanhuuseläkkeelle. Eläköityminen on iso elämänmuutos: vapaa-ajan määrä kasvaa, käytettävissä olevat tulot vähenevät ja työnteon mukanaan tuomat merkitykset ja sosiaaliset suhteet jäävät pois päivittäisestä arjesta.
Eläkepäiviin kannattaa varautua miettimällä, miten muutokset mullistavat päivittäistä elämää ja kuinka muutoksiin sopeutuu. Vanheneviisaasti-kampanjan muistilistalla on vinkkejä eläkkeelle jäämisen suunnitteluun. Muistilistan näet täältä: http://a-klinikkasaatio. mail-epr. net/go/405197-155-64063366
Yksi eläkepäivien kompastuskivi voi olla liiallinen alkoholinkäyttö. Tämän päivän eläköityvät käyttävät alkoholia enemmän kuin samanikäiset aiemmin. Kun työssäkäynti ei enää tuo rytmiä arkeen, käytetyt alkoholimäärät voivat alkaa kasvaa. Runsaat kymmenen prosenttia 65 vuotta täyttäneistä käyttää liikaa alkoholia. Kun joka neljäs suomalainen on vuonna 2030 eläkeiässä, kyse on suuresta joukosta ihmisiä.
«Päivä- ja viikkorytmin häviäminen arjesta on monelle kova paikka. Kun tietää, ettei seuraavana aamuna ole menoa mihinkään, on helppo ajatella, että otetaanpa vielä yksi lasillinen», sanoo Kalliolan setlementin projektityöntekijä Antti Palmu.
«Meillä Suomessa on kulttuuri, että vanhemmat ihmiset elävät usein yksinään. Kun siihen lisätään ajatus, että alkoholinkäyttö on jokaisen oma asia eikä siihen puututa, saadaan lopputulokseksi, että ikääntyvät saavat alkoholisoitua kaikessa rauhassa», hän lisää.
Ikääntyvillä alkoholin riskikäyttö liittyy usein mielialaan. Alkoholilla lievitetään tyypillisesti yksinäisyyden, ahdistuksen ja masennuksen tunteita. Masennus ei ole mikään normaaliin vanhenemiseen automaattisesti kuuluva asia, sanoo kehittämiskoordinaattori Sisko Salo-Chydenius A-klinikkasäätiöstä.
«Masennuksen vaaran merkkejä ovat jatkuva alakuloisuus, toivottomuuden tunne, hätä ja huoli, joille ei ole realistista perustetta. Näitä vaaran merkkejä ei osata tunnistaa palvelujärjestelmässä. Lievää masennusta voitaisiin hoitaa varsin helposti miettimällä, mitä apua ja tukea ihminen tarvitsee poistamaan esimerkiksi turvattomuuden tunnetta.»
A-klinikkasäätiön, Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveysviraston, Kalliolan setlementin ja Suomen Mielenterveysseuran Vanheneviisaasti-kampanja nostaa esiin ikääntyvien ihmisten mielen hyvinvointia ja päihteidenkäytön vaikutusta siihen.
Lähde: A-klinikkasäätiö, tiedote, 1.8.2017
Venäjännös: Lidia Popova
