Tässä numerossa:
Arkisto:
№ 3 ( 04 ) 2012
Sunnuntaina 5.8. jo kolmannen kerran vietettiin kansallispukujen tuuletuspiknikiä Valtionhotellin puistossa kansallispuvun 127-vuotissyntymäpäivänä
Suomalaiset kansallispuvut perustuvat 1700- ja 1800-luvuilla käytössä olleisiin alueelle tyypillisiin kansan juhlavaatteisiin. Kansallispuvut ovat eräänlaisia tyyppiesimerkkejä alueensa perinteisestä juhlapukeutumisesta tiettynä aikakautena. Suomessa naisjärjestöt tekivät vuonna 1885 ensimmäiset kansallispuvut, jotka esiteltiin julkisesti Venäjän keisarinnan vierailun yhteydessä.
Suomen Käsityön Ystävät, Kansallispukuneuvosto ja Suomen kansallispukukeskus suunnittelevat ja tallentavat kansallispukuja ja neuvovat niiden käytössä. Kansallispukuneuvosto on koonnut kansallispukuihin ohjeet ja valvoo kansallispukujen suunnittelua. Ohjeet ovat hyvin tarkkoja, esim. millainen päähine, korut, sukat ja kengät kuuluvat pukuun. Uusia pukumalleja suunnitellaan historiallisten näytteiden pohjalta sekä tutkitun yleisen tietämyksen perusteella.
Suomessa naisjärjestöt tekivät vuonna 1885 ensimmäiset kansallispuvut, jotka esiteltiin julkisesti Venäjän keisarinnan vierailun yhteydessä.
Kansallispuku on juhlapuku, mutta sitä käytetään myös esimerkiksi kansantanssi- ja kansanmusiikki ryhmien esiintymisasuina. Kansallispukuja on sekä naisten, tyttöjen että miesten ja poikien.
Suomen kansallispuku täytti 125 vuotta vuonna 2010. Imatran seudun Kalevalaiset juhlivat 5.8.2010 kansallispuvun syntymäpäivää tuulettamalla omia pukujaan piknikillä Valtion hotellin edustalla. Paikalle oli saapunut noin 150 henkilöä eri puolelta Suomea. Idea kansallispukujen tuuletuksesta on Soja Murto-Hartikaisen, joka on tekstiili- ja vaatetusalan artesaani Imatralla. Hän toivoo, että 5. elokuuta tulee olemaan koko valtakunnassa yleinen kansallispukupäivä.
Tänä vuonna oli kolmas kansallispuvun tuuletuspäivä. Tähän tapahtumaan ei tällä kertaa saapunut yhtä paljon tuulettajia, mutta vieraita oli jopa naapurimaastamme Venäjältä. Kulttuurivaikuttaja Valeri Bogdanov olivat saapuneet äitinsä ja sisarensa kanssa Svetogorskista, samoin pukusuunnittelija Galina Chapigiva. Valeri Bogdanov heitti nykyiselle Svetogorskille ehdotuksen oman kansallispuvun luomisesta jääskeläistä perinnettä kunnioittaen.
Tällä hetkellä Suomessa on yli 400 kansallispukua, joista 98 on suomenkielisellä alueella Kansallispukuneuvoston hyväksymiä. Jääsken kansallispuku on parhaillaan tutkimuksen alla. Imatralla ei ole omaa pukua, koska olemme aiemmin kuuluneet Jääsken ja Ruokolahden kuntiin.
Imatran seudun Kalevalaiset on haastanut kaikki kalevalaisten jäsenyhdistykset järjestämään alueellaan kaikille avoimen kansallispukupiknikin!
Teksti: Siru Järvenreuna
Kuvat: Valeri Bogdanov
Venäjännös: Lidia Popova