Oppimishäiriöt – mistä on kyse kun lapsellani on
ongelmia koulunkäynnissä?
Monet maahanmuuttajavanhemmat säikähtävät kovasti sitä, kun kuulevat että omalla lapsella on ongelmia oppimisessa. Asiaa voi olla hyvin vaikea käsittää, opettajat ja koulun ihmiset puhuvat omaa kieltään, ja kuitenkin tilanne kotona lapsen kanssa vaikuttaa aivan normaalilta. Mitä oppimishäiriöillä sitten tarkoitetaan? Oppimishäiriöillä tarkoitetaan mm. lukemisen ja kirjoittamisen vaikeuksia. Lisäksi jos lapsella on vaikeutta keskittyä, olla tarkkaavainen tai käyttäytyä tilanteen vaatimusten mukaan voi olla kyse oppimishäiriöiden ryhmään luokiteltavasta ongelmasta. Oppimisvaikeuksiin luetaan myös matematiikan tai kielten opiskelun erikoisvaikeudet. Usein puhutaan lukihäiriöistä ja niillä tarkoitetaan synnynnäistä ongelmaa lukemisen ja kirjoittamisen oppimisessa. Lisäksi lapsella voi olla muita vaikeuksia; hänen kuulo ja näköaistinsa eivät toimi samalla tavalla kuin muiden, hän voi reagoida kosketusaistimuksiin eri tavoin kuin muut tai hänellä on vaikeutta hahmottaa ympäristöään ja liikkua itsenäisesti. Uusissa tilanteissa lapsella voi olla erityistä hämmennystä.
Mistä nämä ongelmat sitten johtuvat, saattaa monikin vanhempi mielessään miettiä? Viime vuosina eteenpäin kehittynyt aivotutkimus on vahvistanut sen, että syy lukivaikeuksiin on usein aivoperäinen. Lukivaikeuden syyt on paikannettu tiettyihin aivojen kuulo- puheentuottamis- ja sanojen ymmärtämiskeskuksissa esiintyviin eroihin. Erilaisia oppimishäiriöitä on noin neljäsosalla väestöstä. Alle 5% ihmisistä oppii lukemaan heikosti sen takia, että heidän hermostonsa toimintahäiriöt vaikeuttavat lukutaidon oppimista. Kaksosilla tehdyt tutkimukset ovat osoittaneet, että perinnöllisyys vaikuttaa lukivaikeuteen voimakkaasti. Joskus edellytykset lukihäiriölle ovat olemassa jo ennen hedelmöitystä. Riskitekijöitä ovat mm. äidin sairastama vihurirokko, influenssa, sikotauti tai myrkyille ja tulehduksille altistuminen sekä tulevien vanhempien tupakoiminen tai runsas alkoholin käyttö. Synnytysvaurio tai happivajaus synnytyksen yhteydessä voi joissakin tapauksissa olla häiriöiden syynä. Myös aivojen tai aistinelinten vammautuminen esim. onnettomuuden takia voi aiheuttaa oppimisvaikeuksia. Muita lukivaikeuden syitä ovat kuulo- ja näköhahmotushäiriöt ja psyykkisen tunne-elämän häiriöiden aiheuttamat ongelmat, tai jopa jännitys ja stressi. Kaikki oppimishäiriöt eivät siis ole neuropsykologisia.
Monet vanhemmat ovat hämmentyneitä myös jos lasta joudutaan testaamaan psykologisin testein. Yleensä tutkimusten merkitys on syytä selvittää lapsen vanhemmille tarkasti. Niin lapselle kuin hänen vanhemmilleenkin on aina muistettava kertoa lapsen vahvoista alueista ja muista hyvistä piirteistä. Tutkimuksissa selviää yleensä tarvitaanko vielä jotain lisätutkimuksia muualla. Jatkotoimista sovitaan yhdessä vanhempien kanssa.
Joskus jo päiväkodissa huomataan että lapsella saattaa olla kehityksessään ongelmia. Asiasta on se hyöty että kun asiat huomataan mahdollisimman aikaisin voidaan jo ennakoida mahdollisten oppimisvaikeuksien ilmenemistä koulussa. Voidaan aloittaa päiväkodissakin jo toimenpiteitä jotka harjoittavat lapsen heikkoja taitoja sekä heti aluksi ohjata lapsi koulussa ryhmään joka parhaiten sopii hänelle. Kun näin toimitaan lapsi voi säästyä siltä itsetuntoa vahingoittavalta kokemukselta mikä tulee kun ei pärjääkään koulun ryhmässä yhtä hyvin kuin muut
Joskus vanhemmat ovat hirvittävän huolissaan voiko erityisryhmässä koulun käyminen tai nämä oppimishäiriöt olla elämässä menestymisen este ja haluavat siksi vaikka väkisin pitää lapsen hänelle aivan liian vaikeassa ja vaativassa opetusryhmässä. Näiden huolestuneiden vanhempien on hyvä tietää että oppimishäiriöt eivät ole esimerkiksi ylioppilaaksi kirjoittamisen este. Oppimishäiriöt on syksystä 2001 alkaen otettu huomioon ylioppilaskirjoituksissa. Kokelaan, jolla on todettu oppimishäiriö, on mahdollista saada erityisjärjestelyjä koetilanteissa. Jos erityisjärjestely ei tule kysymykseen, ylioppilastutkintolautakunta voi antaa tiettyjen sääntöjen nojalla arvosanan korotuksen yhdessä kokeessa. Jotta ylioppilaskokelas voi saada koetilanteen erityisjärjestelyjä ylioppilastutkinnossa, hän tarvitsee lukihäiriön ja sen vaikeusasteen toteamisesta psykologin, erityisopettajan tai puheterapeutin antaman kirjallisen lausunnon sekä lääkärin (lastenneurologi, neurologi tai foniatri) kirjoittaman lausunnon. Erityisjärjestelyihin ovat oikeutettuja ne, joiden oppimishäiriö on asteeltaan vaikea tai keskivaikea.
Lopuksi on jokaisen maahanmuuttajavanhemman hyvä tietää että oppimishäiriöiset eivät ole laiskoja tai ilkeitä tai tyhmiä. Heidän neuropsykologisessa suoritusprofiilissaan on sekä heikkoja että vahvoja osioita. Tällaisia ihmisiä ovat olleet esimerkiksi arkkitehti Alvar Aalto ja fyysikko Albert Einstein. Erilainen oppija on siten osuvampi nimitys kuin oppimishäiriöinen. Osa oppimishäiriöistä korjaantuu iän myötä. Hoito- ja tukitoimenpiteet tulee aloittaa mahdollisimman varhain, jotta voidaan välttää syrjäytyminen ja yhteiskunnallinen epäonnistuminen.
http://wwwedu.oulu.fi/sampo/01-02/appro/persoona/neuropsykologia.html
http://www.terveysportti.fi/terveysportti/ekirjat.Naytaartikkeli?p_artikkeli=lno00098
http://info.stakes.fi/NR/rdonlyres/59797251-F06D-42FD-A86B-771B8F2276E4/0/Oppiminen_moilanenPLP311202.pdf
http://www.hs.fi/henkkoht/artikkeli/Oppimish%C3%A4iri%C3%B6+ei+valkolakin+este/HS20040402SI1MP013h7
Jyväskylän kaupungin maahanmuuttajapalvelut