Toimi näin, kun keskustelet Viertolan koulun ampumavälikohtauksesta lapsen kanssa

Mannerheimin lastensuojeluliiton mukaan aikuisen on nyt tärkeää pysyä rauhallisena ja kuunnella lasta. Jutun lopusta löydät yhteystietoja, mistä voi saada tukea.

TANJA KRÖGER, 2.4.2024 14:18


Vantaalla Viertolan koululla tapahtui ampumavälikohtaus tiistaina aamuyhdeksän jälkeen.

Poliisin mukaan loukkaantuneita on kaksi ja yksi on kuollut. Epäilty on otettu kiinni. Kaikki ovat 12-vuotiaita.

Mannerheimin lastensuojeluliiton auttavien puhelimien päällikkö Tatjana Pajamäki kertoo vastaukset neljään kysymykseen siitä, kuinka aikuinen voi nyt tukea lasta ja nuorta.

Jutun lopusta löydät myös puhelinnumeroita, joista lapsi tai nuori voi saada keskustelutukea.


1. Jos lapsi on joutunut paikan päällä näkijäksi tai kokijaksi, mitä silloin pitäisi tehdä?

Ne lapset, jotka ovat jollain tapaa olleet tapahtumassa mukana, saattavat tarvita kriisiapua, ja sitä onkin siellä saatavilla asianosaisille. Tärkeää on, että ne, jotka ovat jollain tavalla osallisina tässä, saavat avun ja seurannan omaan vointiinsa myöhemminkin.

Muut lapset ja nuoret kuitenkin seuraavat mediaa ja keskustelevat toisten lasten ja aikuisten kanssa tilanteesta.

On tärkeää, että aikuisena pystyisi luomaan turvallisuudentunnetta lapsille ja nuorille ja mahdollisuuksien mukaan järjestämään lähelle aikuisia, joiden kanssa asiasta voisi keskustella. Nyt on todella tärkeää välittää turvaa ja rauhaa.


2. Kuinka asiaa voi ylipäätään käsitellä lapsen tai nuoren kanssa?

Tämä on järkyttävä ja surullinen uutinen, joka varmasti ahdistaa aikuisiakin. Olisi silti tärkeää, että kun lapsen tai nuoren kanssa keskustelee, pystyisi itse pysymään rauhallisena.

Jos asia itseä aikuisena järkyttää, on hyvä ensin käydä keskustelua toisen aikuisen kanssa, ettei tulisi tahattomasti siirtäneeksi omaa ahdistustaan ja järkytystään lapselle tai nuorelle. Lasten ja nuorten käsittelykeinot tällaisiin tilanteisiin ovat erilaisia, joten heitä on hyvä suojata. Siten voi pysyä rauhallisempana oman lapsen kanssa keskustellessa.

Lapselle voi sanoa, että tämä järkyttää ja surettaa minua itseänikin. Hyvä ohje keskusteluun lapsen kanssa on se, että panostaa enemmän kuuntelemiseen ja kysymiseen eli kysyy lapselta ja nuorelta, mikä mietityttää ja mikä pelottaa.

Lapsen kysymyksiin on hyvä vastata rehellisesti sen tiedon mukaan, mitä tietää, ja toki lapsen ikää huomioiden. Vastaa totuudenmukaisesti, mutta pyri olemaan lietsomatta epävarmuutta ja pelkoa, äläkä mene yksityiskohtiin puheessa.

Tapahtumien seuraaminen jatkuvasti ja yksityiskohtien tarkka tietäminen ei ole välttämätöntä. Aikuisena parhaiten auttaa olemalla rauhallisesti läsnä tilanteissa.


3. Voivatko tapahtumat jäädä vaivaamaan lasta tai nuorta pitkäksi aikaa?

On myös lapsia ja nuoria, jotka eivät ole olleet osallisena tapahtumassa, mutta joilla tapahtumista kuuleminen voi vaikuttaa isomminkin.

He ovat monesti lapsia tai nuoria, joilla on traumaattisia tai vaikeita kokemuksia lähimenneisyydessä. Näillä lapsilla ja nuorilla tällaiset tapahtumat voivat aktivoida mieleen erilaisia muistoja ja olo voi muuttua ahdistuneeksi. Näiden lasten ja nuorten kanssa olisi hyvä olla herkillä ja arvioida, millaista keskustelutukea he mahdollisesti tarvitsevat.

On hyvä myös huomioida, että lapsi tai nuori ei välttämättä halua keskustella tästä asiasta aikuisen kanssa, ja sitäkin täytyy kunnioittaa. Lasta ja nuorta ei pidä pakottaa keskustelemaan.

Aiheeseen voi myöhemmin palata, varsinkin jos aikuisena on olo, että lasta ja nuorta mietityttää tai pelottaa tai ahdistaa, mutta hän ei saa sitä asiaa sanotuksi: ”Hei, minä huomaan, että sinua mietityttää joku. Haluaisitko kertoa siitä enemmän.”

Tosi ideaalia olisi, että lapsia ja nuoria lähellä olisi aikuisia, joiden puoleen he tarvittaessa voivat kääntyä, jos järkyttävät tapahtumat alkavat ahdistamaan.


4. Kuinka tästä eteenpäin?

Nyt olisi tärkeää luoda turvallisuudentunnetta eli siten, että on aikuisia lähellä ja toisaalta antaa mahdollisuuden kiinnittyä omaan normaaliin arkeen. Kaikista tärkeintä on, että ne lapset ja nuoret sekä perheet, jotka jollain lailla ovat osallisina tässä järkyttävässä tapahtumassa, saavat tarvittavan tuen.


Esimerkiksi täältä saat apua

  • MLL:n Lasten ja nuorten puhelin ja chat on kaikille alle 25-vuotiaille lapsille ja nuorille tarkoitettu maksuton palvelu, joka päivystää vuoden jokaisena päivänä numerossa 116 111.
  • MLL:n Nuorten Tukilinja on auki joka arki-ilta kello 20–00 numerossa 116 111.
  • Tikkurilan seurakunnan päivystävän papin puhelinpäivystys keskustelua varten on numerossa 09 830 6202 arkisin kello 12–15.
  • Kirkon valtakunnallinen palveleva puhelin päivystää joka päivä kello 18–24 numerossa 0400 221 180.
  • Sekasin-kollektiivin Sekasin-chat 12-29-vuotiaille. Auki ma-pe klo 9-24 ja la-su klo 15-24 osoitteessa sekasin.fi
  • SOS-Lapsikylän Apuu-chat 7-15-vuotiaille, auki ma-su klo 9-22 osoitteessa apuu.fi
  • SOS-Lapsikylän VanhemmuudenApuu kaikille alle 18-vuotiaiden lasten vanhemmille, auki ma-su klo 17-22 osoitteessa vanhemmuudenapuu.fi.
  • Pelastakaa Lasten Netari-chat auki 2.4. poikkeuksellisesti klo 15.00–21.00. Muina arkipäivinä ja sunnuntaisin Netarin tukichat auki klo 18–21.

Lähde: yle.fi

Siirry ylös



Яндекс.Метрика