Materiaali julkaistaan säätiön tuella:

 


Sosiaalipalvelut lapsiperheiden tukena

Sosiaalipalvelut lapsiperheiden tukena

Suomi-Venäjä-Seuran Itä-Suomen piirijärjestön Sosiaali- ja terveysalan järjestöjen palvelut tutuiksi venäjänkielisille maahanmuuttajille -hankkeen viimeisessä terveysillassa 8.11.2016 keskityttiin lapsiin ja nuoriin. Paikalla puhumassa olivat Pelastakaa lapset ry:n Perheen talon ja Mannerheimin lastensuojeluliiton edustajat, jotka kertoivat läsnäolijoille omasta toiminnastaan ja millaisia palveluita näillä järjestöillä on tarjota. Perheen talolla järjestetään mm. erilaisia perhekahviloita, joihin voivat eri-ikäisten lasten perheet osallistua, ja Mannerheimin lastensuojeluliiton kautta voi saada lapsilleen lastenhoitajan tai vaikkapa varamummon tai -papan. Kuopion kaupungin sosiaalipäivystyksen sosiaalityöntekijä Mira Luukkonen kertoi tilaisuudessa Kuopion kaupungin lapsiperhepalveluista ja siitä, miten sosiaalipalvelut voivat tukea perheitä.


Uusi sosiaalihuoltolaki

Uusi sosiaalihuoltolaki tuli voimaan 1.4.2015 ja se vahvistaa kaupungin tarjoamia peruspalveluita ja vähentää sitä kautta korjaavien toimenpiteiden tarvetta. Lain tavoitteena on madaltaa tuen hakemisen kynnystä järjestämällä sosiaalipalveluita muiden peruspalvelujen yhteydessä. Sosiaalihuoltolain mukaan kunnan on järjestettävä lapsiperheille sosiaalityötä ja sosiaaliohjausta, lapsiperheiden kotipalvelua ja perhetyötä, kasvatus- ja perheneuvontaa, lapsen ja vanhemman välisen tapaamisen valvontaa ja muita sosiaalipalveluita, mm. lomatoimintaa, vertaistukiryhmiä, tukiperheitä ja tukihenkilöitä erityistä tukea tarvitseville lapsille.


Lapsiperheiden kotipalvelu ja ennaltaehkäisevä perhetyö

Esimerkiksi, yksinhuoltajaäidillä on taaperoikäiset kaksoset, eikä hän ole saanut nukuttua tarpeeksi ja arjen pyörittäminen uuvuttaa äitiä. Tällöin äiti voi soittaa kaupungin perheyksikköön (puh. 044 718 1321) ja pyytää itselleen lapsiperheiden kotipalvelua tai ennaltaehkäisevää perhetyötä.

Lapsiperheiden kotipalvelu on maksullista palvelua, mutta sen avulla lapsiperheet saavat käytännönläheistä apua, esim. lastenhoitoa, kodinhoitoa, ruuanlaittoa tai asiointi- ja keskusteluapua. Kotipalvelu voi käydä perheessä 1–3 kertaa viikossa ja yksi käynti kestää maksimissaan 4 tuntia. Kotipalvelu voi kestää enimmillään 4 kuukautta.

Ennaltaehkäisevä perhetyö on taas yksilöllistä, suunnitelmallista ja tavoitteellista työtä, jota tehdään ennaltaehkäisevästi yhdessä perheen kanssa. Ennaltaehkäisevä perhetyö auttaa ja tukee perhettä tilanteissa, jotka perhe itse kokee haastaviksi. Se tarjoaa tukea lasten ja nuorten kasvatukseen, vanhempana jaksamiseen, vuorovaikutukseen, kodin sääntöihin, arjen rytmeihin sekä päiväkotiin ja koulunkäyntiin liittyvissä asioissa. Ennaltaehkäisevää perhetyötä perhe voi saada 1–2 käyntikertaa viikossa n. 6–12 kuukauden ajan.

Jos edellä mainitusta yksinhuoltajaäidistä nousee huoli, esim. neuvolassa, niin neuvola keskustelee äidin kanssa ja on sen jälkeen yhteydessä sosiaalitoimen aloitustiimiin. Aloitustiimi tekee aluksi n. 1–5 käyntiä perheeseen. Se ohjaa, tukee ja auttaa perhettä perheen tilanteen ja avun tarpeen selventämisessä sekä ohjaa perhettä perus- ja erityispalveluiden piiriin. Aloitustiimi voi olla myös perheen tukena palveluiden aloittamisessa eikä sen tuki vaadi muuta asiakkuutta, esim. lastensuojeluasiakkuutta. Aloitustiimi on perheeseen yhteydessä aina mahdollisimman pian (viikon sisällä) yhteydenotosta.

Jos koet, että voimavarasi lapsiperheen arjen pyörittämisessä eivät riitä, niin voit olla itse yhteydessä kunnan sosiaalitoimeen. Kuopiossa siitä vastaa arkisin kiire- ja selvitystiimi numerosta 044 718 3729. Hakemuksen sosiaalihuollon palveluihin voi tehdä myös esim. asioidessasi neuvolassa, lääkärissä jne. yhdessä työntekijän kanssa. Jos omat voimat eivät riitä, niin heränneen huolen perusteella eri viranomaiset voivat olla yhteydessä sosiaalitoimeen tekemällä lastensuojeluilmoituksen. Tehty lastensuojeluilmoitus ei välttämättä tarkoita lastensuojeluasiakkuuden alkamista vaan alkukartoituksen jälkeen perheelle voidaan tarjota esim. sosiaalihuoltolain mukaisia palveluita (kuten kotipalvelua).

Ilmoitusvelvollisuuden piirissä olevia viranomaisia ovat sosiaalikuraattori tai sosiaalitoimen työntekijät, terveydenhuollon ammattihenkilöt, opetus- ja liikuntatoimen työntekijät, lasten päivähoidon henkilökunta, pelastuslaitoksen, hätäkeskuslaitoksen, tullin ja poliisin työntekijät, rikosseuraamuslaitoksen työntekijät, työ- ja elinkeinoviranomaiset, KELA:n työntekijät ja ulosottoviranomaiset.


Lastensuojeluasian vireille tulo

Kun lastensuojeluasia tulee vireille, niin lapsesta on tehty hakemus sosiaalihuollon palveluun. Lastensuojeluilmoituksen tekeminen voidaan toteuttaa myös yhteydenottona sosiaalihuoltoon tietyin edellytyksin. Ilmoituksen voi tehdä silloin, kun havaitsee tai saa tietää sellaisia seikkoja, joiden vuoksi lapsen lastensuojelun tarve on syytä selvittää. Kyseessä on siis henkilön oma arvio tarpeesta selvittää lapsen lastensuojelun tarve. Ilmoituksen tekemisen ja lastensuojelutarpeen selvittämisen taustalla voi olla hyvin erilaisia seikkoja, jotka liittyvät lapsen hoidon ja huolenpidon tarpeeseen, kehitystä vaarantaviin olosuhteisiin tai lapsen omaan käyttäytymiseen. Ilmoituksen syynä voi olla esimerkiksi lapsen tarpeiden laiminlyönti, lapsen heitteillejättö, lapsen pahoinpitely tai seksuaalinen hyväksikäyttö tai niiden epäily tai uhka. Ilmoituksen aiheena saattaa olla myös se, että lapsen hoidossa tai huolenpidossa havaitaan muutoin puutteita tai osaamattomuutta, joka vaarantaa lapsen hyvinvointia.

Ilmoituksen syynä voi olla lapsesta huolehtivan aikuisen päihde- tai mielenterveysongelmat, jaksamattomuus tai oman hoidon laiminlyöminen tai myös arjen tukiverkon puuttuminen silloin, kun se saattaa vaarantaa lapsen hyvinvointia. Lisäksi ilmoituksen aiheena voivat olla lapsen oma päihteiden käyttö, mielenterveyden ongelma, rikoksilla oireilu tai lapsen itsetuhoisuus. Muu lapsen kehitystä vaarantava olosuhde voi olla esimerkiksi lapsen kehitykseen todennäköisesti vaikuttavat vanhemman ja lapsen väliset vakavat vuorovaikutusongelmat, jatkuva koulunkäynnin laiminlyöminen sekä tilanne, jossa lapsi joutuu kantamaan ikätasoonsa nähden suhteetonta vastuuta perheen arjesta esimerkiksi vanhemman sairauden vuoksi. Joissakin tilanteissa myös perheen erittäin heikko taloudellinen tilanne saattaa vaarantaa lapsen huolenpitoa tai kehitystä, jolloin lapsen tilannetta parannetaan antamalla taloudellista tukea esimerkiksi lastensuojelullisin perustein.

Ilmoitus tulisi tehdä myös havaittaessa edellä lueteltujen lisäksi muita vastaavia syitä, joiden vuoksi lapsen lastensuojelun tarve on syytä selvittää. Jos on epävarma siitä, tulisiko tietyissä tilanteissa tehdä lastensuojeluilmoitus, voi kysyä neuvoa kunnan lastensuojeluviranomaiselta ilmaisematta lapsen henkilöllisyyttä. Tärkeintä on, että ilmoitus tehdään viipymättä. Sen arviointi johtaako ilmoitus kiireellisiin toimenpiteisiin, kuuluu sosiaalihuollon ammattilaisille. Vireille tulon jälkeen lapsesta tehdään lastensuojeluilmoitus ja syntymättömästä lapsesta ennakollinen lastensuojeluilmoitus, mutta tässä tapauksessa terveydenhuollon ammattihenkilö voi olla myös asiakkaan suostumuksella yhteydessä sosiaalihuoltoon, jotta henkilön palveluntarve arvioitaisiin. Jos henkilö ei suostu tähän ja on ilmeistä, että syntyvä lapsi tulee tarvitsemaan lastensuojelun tukitoimia välittömästi syntymänsä jälkeen, niin silloin tulee tehdä ennakollinen lastensuojeluilmoitus.

Kun sosiaalihuollon työntekijä on saanut tiedon sosiaalihuollon tarpeessa olevasta henkilöstä, hänen tulee välittömästi arvioida kiireellisen avun tarve. Henkilöllä on oikeus saada palvelutarpeen arviointi, ellei sen tekeminen ole tarpeetonta esimerkiksi, kun tarve palvelulle on tilapäistä. Palvelutarpeen arviointi on aloitettava viipymättä ja viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä yhteydenotosta. Sosiaalityöntekijä arvioi, tarvitseeko palvelutarpeen arvioinnin yhteydessä selvittää lastensuojelun tarve. Selvitys on tehtävä siinä laajuudessa kuin tilanne sitä vaatii ja sen on valmistuttava viimeistään kolmen kuukauden kuluessa lastensuojeluasian vireille tulosta.

Palvelutarpeen arviointi sisältää yhteenvedon asiakkaan tilanteesta ja sosiaalipalveluiden ja tuen tarpeesta, sosiaalihuollon ammattihenkilöiden johtopäätökset asiakkuuden edellytyksistä, asiakkaan mielipiteen ja näkemyksen palvelutarpeestaan sekä asiakkaan ja työntekijän arvion omatyöntekijän tarpeesta.

Palvelutarpeen päättyessä arvioidaan, onko lapsen kohdalla tarvetta jatkaa asiakkuutta sosiaalihuollossa tai lastensuojelun avohuollossa. Lapsen asiakkuus sosiaalihuollossa voi myös päättyä tehdyn palvelutarpeen arvioinnin perusteella, jolloin on todettu, että tukitoimille ei ole aihetta. Sosiaalipalveluiden tarjoama tuki voi olla muodoltaan tilapäistä, jatkuvaa ja toistuvaa tai pysyvää ja pitkäaikaista.


Sosiaalihuoltolain ja lastensuojeluasiakkuuden erot

Sosiaalihuoltolain asiakkuudessa lapsiperheestä huoli on vielä pieni, jolloin myös tuet ovat kevyempiä ja perheelle tarjotaan ennaltaehkäiseviä palveluita. Perheen olemassa olevia vahvuuksia tuetaan kotipalvelulla tai ennaltaehkäisevällä perhetyöllä. Sosiaalihuoltolain mukainen asiakkuus vaatii asiakkaan sitoutumista yhteistyöhön, koska jos asiakas kieltäytyy yhteistyöstä, niin asiakkuutta ei synny. Sosiaalihuoltolain palvelut voivat olla maksullisia ja asiakas määrittää yhteistyöhön osallistuvat tahot.

Lastensuojelun asiakkuudessa huoli perheestä on suurempi kuin sosiaalihuoltolain mukaisessa asiakkuudessa ja tuen muodot ovat vahvempia. Lastensuojelun asiakkaiden tilanteeseen pyritään aina saamaan muutosta usein kroonistuneisiin tilanteisiin. Lastensuojelun asiakkaat saavat lastensuojelulain mukaisia palveluita sekä taloudellista tukea tarvittaessa. Lastensuojeluasiakkuus ei ole välttämättä vapaaehtoista ja yhteistyöhön osallistuvat tahot perustuvat sosiaalityöntekijän arvioon.

Sosiaalihuolto pyrkii aina ensisijaisesti auttamaan lapsiperheitä matalan kynnyksen palveluilla, esim. neuvolat, koulukuraattori, lääkäri jne., jotta tilanne ei kroonistuisi ja tarvittaisi kovempia keinoja perheen tilanteen muuttamiseen, esim. lastensuojeluasiakkuus ja viime kädessä lapsen sijoittaminen perheen ulkopuolelle.


Kirjoittanut: Maria Lepistö Kuopion kaupungin sosiaalitoimen materiaalien pohjalta
Venäjännös: Lidia Popova



---------------------------------------------------------------------
Tämä artikkeli on julkaistu seuraavissa Mosaiikki-lehdissä:
Mosaiikki-Savo № 1 (27) 2017


Siirry ylös