Materiaali julkaistaan säätiön tuella:

 


lindblad

TASINKO

Perhe- ja perintöoikeus, 2018


Tasinko on omaisuuserä, jonka enemmän omistava puoliso suorittaa vähävaraisemmalle puolisolle avioero-osituksessa.

Toisaalta tasinkoa voidaan maksaa myös lesken ja vainajan perillisten välillä. Lesken kohdalla tasinkoa ei kuitenkaan ole pakko maksaa, vaan leski saa itse valita, maksaako hän tasinkoa vai ei.

Ositusperusteena on joko avioero tai puolison kuolema. Avio-oikeuden ajallinen ulottuvuus ratkeaa avioerohakemuksen vireilletulon hetken tai puolison kuolinhetken mukaan. Osituksen toimittamisen jälkeen ei kummallakaan puolisolla ole avio-oikeutta toistensa omaisuuteen.


Mistä tiedän tasingon määrän?

Tasingon määrä voidaan laskea osituslaskelmalla. Osituslaskelmassa kummankin puolison avio-oikeuden alaiset varat lasketaan yhteen ja vähennetään velat. Näin saatuomaisuuden säästö jaetaan kahtia, jolloin saadaan selville puolisoille tai leskelle ja perillisille kuuluvat osuudet.

Ratkaisevaa on puolison kuolinhetki tai avioeron vireilletulon hetki. Jos omaisuus on saatu avioerohakemuksen vireilletulohetken jälkeen, jää omaisuus osituksen ulkopuolelle. Edelleen puolison kuolinhetken jälkeen saatu omaisuus jää niin ikään osituksen ulkopuolelle.

Osituslaskelma ei ole pakollinen. Täten puolisot saavat jakaa omaisuuden vapaasti haluamallaan tavalla. Toisaalta osituslaskelma hyödyttää sen arvioimisessa, onko osituksen lopputuloksen sovitteluun edellytyksiä.


Tasinko voi olla rahaa tai muuta omaisuutta

Tasinko voi olla rahaa tai muuta omaisuutta. Tasinkoa maksavalla osapuolella on vapaus valita, mitä omaisuutta hän tasinkona luovuttaa.

Toisaalta tasingon saajalla on oikeus vaatia tasinkona elinkeinonsa jatkamisen kannalta tarpeellisia työtarvikkeita ja muuta irtainta omaisuutta, kunhan vaatimuksesta ei aiheudu huomattavaa haittaa tasinkoa maksavalle osapuolelle.

Tasinkoa ei tarvitse maksaa ollenkaan, mikäli tasinkoa saavan puolison omaisuus on luovutettu konkurssiin tai mikäli puoliso on rikollisella teolla aiheuttanut toisen puolison kuoleman tai puoliso on ollut osallisena sellaiseen rikokseen.


Tasajaon periaate pääsääntönä

Osituksessa noudatetaan ns. tasajaon periaatetta. Tasajaon periaatteesta on kuitenkin mahdollista poiketa, jos pääsäännön mukainen tasajako johtaisi kohtuuttomaan lopputulokseen tai toinen puoliso saisi perusteetonta etua.

Sovittelua puoltavia seikkoja voivat olla esimerkiksi avioliiton lyhytkestoisuus tai toisen puolison saama merkittävä perintö juuri ennen avioeron vireilletuloa. Sovittelussa toisen puolison avio-oikeus suljetaan pois tai sitä rajoitetaan.

Ositusta voidaan sovitella myös siten, että tietty omaisuus jätetään osittain tai kokonaan osituksen ulkopuolelle.


Riitainen ositus ratkeaa pesänjakajan avulla

Jos eronneet puolisot tai leski ja vainajan perilliset eivät saa jaettua omaisuutta sovinnolla, voivat he turvautua käräjäoikeuden määräämän puolueettoman pesänjakajan apuun.

Pesänjakaja toimittaa osituksen riitaisten osapuolten välillä. Tällöin tasingon suorittamiseen velvollinen ei voi itse päättää luovutettavasta omaisuudesta, vaan siitä määrää pesänjakaja. Pesänjakajan täytyy kuitenkin ottaa huomioon tasinkoa suorittavan osapuolen toiveet.

Pesänjakajalla on oikeus saada osituksen toimittamisesta työn laatuun ja laajuuteen sekä tehtävän suorittamiseen käytettyyn työhön katsoen kohtuullinen palkkio ja korvaus kuluistaan.


Artikkelin tuotti IPR-, kilpailu- ja hankintaoikeuteen erikoistunut asianajaja


Lähde: lindblad.fi

Siirry ylös