Materiaali julkaistaan säätiön tuella:

 


lindblad

Epäasiallinen kohtelu lainsäädännössä

Työ- ja virkaoikeus

Työturvallisuuslain 28 §:n mukaan silloin, kun työssä esiintyy työntekijään kohdistuvaa hänen terveydelleen haittaa tai vaaraa aiheuttavaa häirintää tai muuta epäasiallista kohtelua, työnantajan on asiasta tiedon saatuaan käytettävissään olevin keinoin ryhdyttävä toimiin epäkohdan poistamiseksi. Lisäksi työturvallisuuslain mukaan työntekijän on työpaikalla vältettävä sellaista muihin työntekijöihin kohdistuvaa häirintää ja muuta epäasiallista kohtelua, joka aiheuttaa heidän turvallisuudelleen tai terveydelleen haittaa tai vaaraa.

Työturvallisuuslaki asettaa työnantajalle aktiivisen toimintavelvollisuuden, jos työnantaja saa tietoonsa työntekijään kohdistuvan epäasiallista kohtelua. Työturvallisuuslain 8 §:n mukaan työnantaja on tarpeellisilla toimenpiteillä velvollinen huolehtimaan työntekijöiden turvallisuudesta ja terveydestä työssä. Työnantajan on otettava huomioon työhön, työolosuhteisiin ja muuhun ympäristöön samoin kuin työntekijän henkilökohtaisiin edellytyksiin liittyvät seikat. 8 §:n 4 momentin mukaan työnantajan on jatkuvasti tarkkailtava: työympäristöä, työyhteisön tilaa ja työtapojen turvallisuutta. Työsuojeluviranomaisen mukaan työnantajan tulee aktiivisesti seurata, esiintyykö työpaikalla häirintää ja oma-aloitteisesti puuttua havaitsemaansa häirintään.

Työturvallisuuslain mukaisena kiellettynä häirintä tai muu epäasiallinen kohtelu on toimintaa, joka aiheuttaa työntekijän terveydelle haittaa tai vaaraa. Työsuojeluviranomaisen mukaan häirintä on järjestelmällistä ja jatkuvaa kielteistä toimintaa tai käyttäytymistä, kuten esimerkiksi: toistuva uhkailu, pelottelu, ilkeät ja vihjailevat viestit, väheksyvät ja pilkkaavat puheet, työnteon jatkuva perusteeton arvostelu ja vaikeuttaminen, maineen tai aseman kyseenalaistaminen, työyhteisöstä eristäminen ja seksuaalinen häirintä. Tällainen toiminta voi haitata työntekijän terveyttä tai vaarantaa sen.

Työsuojeluviranomaisen mukaan häirintään voi liittyä myös työnjohto-oikeuden väärinkäyttöä. Tällaista voi olla esimerkiksi: toistuva perusteeton puuttuminen työntekoon, työtehtävien laadun tai määrän perusteeton muuttaminen, sovittujen työehtojen muuttaminen laittomin perustein, epäasiallinen työnjohtovallan käyttäminen ja nöyryyttävä käskyjen antaminen.

Korkein oikeus on antanut epäasiallista kohtelua koskevan ennakkoratkaisun KKO:2014:44. Tapauksessa työntekijä oli kokenut, että häneen oli kohdistettu työssään epäasiallista kohtelua lähiesimiehensä taholta. Työntekijä oli jäänyt työstään ensin sairauslomalle ja sittemmin irtisanoutunut. Työntekijä vaati työnantajaltaan työturvallisuuslain perusteella vahingonkorvausta. Kysymys oli siitä, oliko työntekijää kohdeltu työturvallisuuslaissa tarkoitetulla tavalla epäasiallisesti, sekä mainittuun lakiin perustetun vahingonkorvausvelvollisuuden edellytyksistä. Korkein oikeus katsoi, etteivät työnantajan edustajat olleet ryhtyneet riittäviin toimiin asian selvittämiseksi tai ryhtyneet mihinkään toimiin epäkohdan poistamiseksi. Työnantaja oli siten laiminlyönyt työturvallisuuslain 28 §:n mukaisen toimimisvelvollisuutensa.


Työsuojeluviranomaisen lähteenä on käytetty sivua www.tyosuojelu.fi/tyoolot/epaasiallinen-kohtelu


Artikkelin aihepiiriin liittyviin kyselyihin vastaa.
Lähde: lindblad.fi

Siirry ylös