Materiaali julkaistaan säätiön tuella:

 


Vastauksia kysymyksiin Kelan muutoksista


Kela

Yhdessä viimeisimmistä Tampereen kaupungin maahanmuuttajaneuvoston kokouksista Kelan palveluneuvoja Maiju Tirronen vastasi Kelan muutoksiin liittyviin kysymyksiin. Ne ovat herättäneet runsaasti kysymyksiä komitean jäsenten keskuudessa. Esimerkiksi, milloin jonot lyhenevät? Miten parantaa asiakaspalvelua jne.?

Venäjänkielisten yhdistysten edustajat kysyivät heti eläke-etuuksista ja eläkkeelle siirtymisestä. Kysymyksille oli varattu rajattu aika ja Kelan työntekijä pyysi lähettämään kirjallisesti vastaamatta jääneet kysymykset.

Maahanmuuttajaneuvoston jäsen Vadim Adel (Tampereen seudun Inkeri-seura ry) lähetti kysymyksiä ja sai niihin vastaukset. Näin Maiju Tirronen (Kela, Keskinen asiakaspalveluyksikkö) vastasi.


Suomennos: Maria Lepistö



1) Kerroit, että etuuden (eläkkeen, asumistuen) tarkistusajankohta riippuu siitä, milloin se oli myönnetty. Vaikuttaako siihen esimerkiksi perheolosuhteissa tapahtunut muutos ja siihen liittyen tehdyn ilmoituksen sekä uuden päätöksen ajankohta?

Asumistuen määräaikaistarkistus tehdään, kun asumistuen myöntämisestä tai edellisestä tarkistamisesta on kulunut kaksi vuotta. Lisäksi asumistuki tarkistetaan, kun asumistuen saajan asumismenoissa tai vuosituloissa on tapahtunut huomattava muutos. Huomioon otettavat vuosittaiset asumismenot ovat alentuneet tai nousseet vähintään 183 euroa vuonna 2017. Asumistukeen vaikuttava vuositulo on noussut vähintään 912 euroa tai alentunut vähintään 456 euroa vuonna 2017. Asumistuen määrää ei tarkisteta asumismenojen huomattavan nousun perusteella, jos asumistuki alenisi vuositulon nousun vuoksi, ellei myös vuositulossa ole tapahtunut huomattavaa muutosta. Asumistuki maksetaan entisen suuruisena seuraavaan muuhun tarkistukseen tai määräaikaistarkistukseen saakka.

Muu tarkistus tehdään muutosta seuraavan kuukauden alusta. Jos muutos tapahtuu kuukauden ensimmäisenä päivänä, asumistuki tarkistetaan kuitenkin sen kuukauden alusta. Kun asumistuensaajan avio-/ avopuoliso kuolee, tarkistus tehdään kuitenkin aina seuraavan kuukauden alusta. Asunnon vaihdon yhteydessä asumistuki tarkistetaan sen kuukauden alusta, jolta asumistuen hakija on maksanut koko kuukauden vuokran tai vastikkeen, jos hän muuttaa asuntoon saman kuukauden aikana.

Määräaikaistarkistus tehdään kahden vuoden kuluttua asumistuen myöntämisestä tai edellisestä tarkistamisesta. Määräaikaistarkistuksen ajankohta voi muuttua esim. muuton vuoksi (asunto vaihtuu), perhesuhteiden muutoksen vuoksi tai jos tuloissa tapahtuu huomattavaa muutosta. Muu tarkistus tehdään muutosta seuraavan kuukauden alusta.


Määräaika ei muutu

  • asumistuki maksetaan entisen määräisenä, koska tarkistuksessa ei ole huomattavaa muutosta
  • asumistuki maksetaan entisen määräisenä menojen huomattavasta noususta huolimatta
  • asumistuki keskeytetään laitoshoidon vuoksi tai maksaminen aloitetaan entisin perustein laitoshoidon päätyttyä
  • asumistuesta annetaan väliaikainen päätös tai väliaikainen päätös peruutetaan ja maksaminen aloitetaan entisin perustein
  • määräaikaista eläkettä jatketaan entisin perustein.

2) Venäjältä saatavan eläkkeen tietojen saaminen lyhyessä ajassa on vaikeaa. Usein asiakas joutuu pyytämään lisäaikaa todistuksen hankkimiseen, ja se toistuu joka tarkistuksen yhteydessä. Onko mahdollista ottaa em. seikka huomioon ja antaa asiakkaalle heti enemmän aikaa?

Kela noudattaa päätöksien tekemisessä eläkkeensaajan asumistuen lakia, eikä siten pysty muuttamaan tarkistusajankohtaa. Asiakas voi toki pyytää lisäaikaa lisäselvitysten toimittamiselle. Välitän tämän asian eteenpäin palautteena.


3) Asiakas on velvollinen ilmoittamaan muutoksista, jotka vaikuttavat etuuden suuruuteen. On tapauksia, joissa asiakas on ilmoittanut Venäjältä saamansa eläkkeen pienenemisestä valuuttakurssin tuntuvan muutoksen johdosta ja hakenut etuuden määrän tarkistusta, mutta KELA ei ole asiaan reagoinut eikä tehnyt tarkistusta. Mihin tämä menettely perustuu? Siitä johtuen hyvin monen Venäjältä (tai Neuvostoliitosta) aikoinaan muuttaneen eläkeläisen tulot ovat laskeneet tuntuvasti joinakin viime vuosista.

Ulkomailta maksettavat eläkkeet ja korvaukset otetaan tulona huomioon kuten Suomesta maksettavat vastaavat etuudet. Valuutta muunnetaan eri etuuksissa Hallintotoimikunnan päätöksen (N:o H3/15.10.2009) mukaisesti. Eläkkeissä, eläkkeensaajan asumistuessa, yleisessä asumistuessa ja takuueläkkeessä kursseja käytetään seuraavasti:

EU-/ETA-valtiot ja Sveitsi: Käytetään sitä EKP-muuntokurssia, joka on voimassa etuuden myöntämis- tai tarkistamisajankohtaa edeltävän kuukauden ensimmäisenä päivänä. Jos tämä päivä ei ole pankkipäivä, käytetään kyseisen kuukauden ensimmäisen pankkipäivän kurssia. Jos ratkaisun aika on etukäteinen, käytetään käsittelypäivänä voimassa olevaa EKP-muuntokurssia.

Muut valtiot: Käytetään sitä EKP-muuntokurssia, joka on voimassa etuuden myöntämis- tai tarkistamisajankohtaa edeltävän kuukauden ensimmäisenä päivänä. Jos tämä päivä ei ole pankkipäivä, käytetään kyseisen kuukauden ensimmäisen pankkipäivän kurssia. Jos ratkaisun aika on etukäteinen, käytetään käsittelypäivänä voimassa olevaa EKP-muuntokurssia.

Kelan maksamat eläkkeet ja eläkkeensaajan asumistuki tarkistetaan kahden vuoden välein tehtävällä määräaikaistarkistuksella, jos asiakas saa eläkettä tai korvausta ulkomailta. Kelan eläkettä ei voida hakemuksesta tarkistaa esimerkiksi valuuttakurssin aiheuttaman muutoksen vuoksi, jos tuloksi otetussa eläkkeessä ei ole tapahtunut samalla perustemuutosta. Ulkomailta maksettava eläke otetaan tulona huomioon aina määräaikaistarkistusajankohdan tasossa.


4) Pitääkö maahanmuuttajan ennen Suomen eläkkeen hakemista hakea eläkettä kotimaastaan? Koskeeko tämä vaatimus kaikkien ulkomaiden entisiä (tai nykyisiä) kansalaisia?

Eläkettä ei ole pakko hakea ulkomailta, paitsi jos asiakas hakee myös takuueläkettä. Asiakas voidaan vapauttaa ulkomaisen eläkkeen hakemisesta, kun haetaan takuueläkettä. Ulkomaan eläkettä ei tarvitse hakea, jos hakemisen katsotaan olevan kohtuutonta tai ilmeisen tarpeetonta. Hakemisen kohtuullisuus tai tarpeettomuus arvioidaan tapauskohtaisesti.

Kohtuuttomuutta arvioitaessa otetaan huomioon hakijan ikä, terveydentila sekä muut olosuhteet. Hakemisen edellyttämistä voidaan pitää kohtuuttomana tai tarpeettomana esimerkiksi, jos

  • eläkettä olisi haettava entisestä kotimaasta henkilökohtaisesti ja se aiheuttaisi kohtuuttomia rahallisia kustannuksia tai
  • ulkomaan eläkkeen hakeminen vaatisi käyntiä kyseisen valtion suurlähetystössä ja henkilön terveydentilan vuoksi matkustamista ei voida edellyttää. Alueen asiantuntijalääkäriltä tulee hankkia selvitys siitä, estääkö terveydentila matkustamisen tai
  • ulkomaan työkyvyttömyyseläkettä on haettu vähän aikaa sitten (päätös alle 2 vuotta vanha) ja hakemus on hylätty, koska hakijan ei ole katsottu olevan työkyvytön. Sen jälkeen, kun takuueläke on jo myönnetty, ulkomaan työkyvyttömyyseläkettä kehotetaan hakemaan vain, jos hakijan tilanne muuttuu olennaisesti esim. takuueläkkeensaajan hakiessa eläkkeensaajan hoitotukea.
  • on erittäin todennäköistä, että eläkettä ei voi saada kyseisestä maasta.
  • Venäjä maksaa (hakemuksesta) jo myönnetyn eläkkeen ulkomaille, mutta myöntää uuden eläkkeen vain kansalaisilleen. Ukraina ei myönnä eläkkeitään ulkomaille, mutta voi maksaa Ukrainassa myönnetyn eläkkeen ulkomaille.
  • maassa ei ole lakisääteistä eläkejärjestelmää tai lakisääteinen järjestelmä kattaa vain osan työntekijöistä.
  • Somaliassa ei tällä hetkellä ole toimivaa yleistä eläkejärjestelmää. Vietnamissa varsinainen eläkejärjestelmä kattaa vain valtion virkamiehet. Tällaisissa maissa on usein työnantaja- tai ammattialakohtaisia järjestelmiä, mutta sitä, miten näitä eläkkeitä maksetaan tai myönnetään ulkomailla asuville, on erittäin vaikea selvittää.

5) Eläkkeen saaminen esimerkiksi Venäjältä vaatii matkustamista sinne tietyin välein ja ylimääräisten pankkikulujen maksamista sekä joskus notaarikulujen maksamista valtakirjoja laadittaessa. Todellinen eläkemäärä, jonka maahanmuuttaja sieltä lopulta saa, on siis huomattavasti pienempi kuin se, jonka perusteella KELA laskee suomalaisen eläkkeen määrän. Olisiko mahdollista ottaa tämäkin seikka huomioon KELA:n laskelmissa ja päätöksissä?

Selvitysten saaminen muista maista, kuten Venäjältä voi olla todella hankalaa, sillä yhteydenpidosta ei ole sopimuksia eikä maiden laitoksilla siten ole velvollisuutta toimittaa Kelalle tietoja. Myös oikeiden yhteystahojen löytyminen voi olla vaikeaa. Asiakas on velvollinen itse toimittamaan tarvittavat selvitykset. Asiakas voi pyytää todistuksen Venäjän eläkkeen bruttomäärästä myös soittamalla tai sähköisesti eli todistuksen saaminen ei edellytä henkilökohtaista asiointia eläkettä maksavassa laitoksessa. Venäjän eläkerahaston www.pfrf.ru sivujen kautta voi sähköisesti hakea eläkettä sekä pyytää eläkkeen määrästä todistus.

Kela ei hyväksy tiliotteita tai pankkien todistuksia, eikä Kela voi pyytää todistuksia asiakkaan puolesta.


Elossaolotodistus:

Eläkkeensaajan on toimitettava vuosittain Venäjän eläkerahastolle elossaolotodistus siitä, että hän on ollut elossa päättyneen vuoden viimeisenä päivänä. Todistuksen voi Suomessa antaa Venäjän Federaation suurlähetystö, konsulaatti tai suomalainen maistraatti. Venäjällä todistuksen antaa notaari. Todistuksen voi saada käymällä henkilökohtaisesti Venäjän suurlähetystössä tai Venäjän konsulaateissa. Venäjä hyväksyy myös suomalaisen maistraatin myöntämän todistuksen edellyttäen, että siihen liitetään Apostille-todistus. Apostille-todistuksella maistraatti vahvistaa, että asiakirjan allekirjoittaneella henkilöllä on ollut allekirjoitusoikeus. Apostille-todistuksella varustettu asiakirja tulee käännättää venäjän kielelle. Kääntäjän tulee olla auktorisoitu kääntäjä ja käännös tulee todistaa oikeaksi maistraatissa. Myös käännökseen tulee liittää Apostille-todistus.

Ulkomailta maksettavat eläkkeet ja korvaukset otetaan tulona huomioon kuten Suomesta maksettavat vastaavat etuudet. Kela ei voi huomioida muulla tavoin todellista eläkemäärää. Kela noudattaa eduskunnassa säädettyjä lakeja, joita ei voida muuttaa. Eduskunta valvoo Kelan toimintaa.


Tampere
Venäjännös: Lidia Popova


---------------------------------------------------------------------
Tämä artikkeli on julkaistu seuraavissa Mosaiikki-lehdissä:
Mosaiikki № 3-4 (125-126) 2017
Mosaiikki-Etelä-Karjala № 1 (22) 2017
Mosaiikki-Tampere № 2 (34) 2017
Mosaiikki-Vaasa № 2 (48) 2017
Mosaiikki-Helsinki № 3 (31) 2017


Siirry ylös